Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
              50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen
              51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
              52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

91. NuorisotyöPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Yleisen kehittämisen välineenä toimii valtakunnallisen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenne. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012—2015 toimeenpanosta nuorisotyön alueella sekä ohjelman koordinaatiosta yhteistyössä sen toimeenpanoon osallistuvien ministeriöiden kanssa. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta arvioi ohjelman toimeenpanoa vuosittain. Lapsi- ja nuorisopolitiikan vaikuttavuutta seurataan lasten ja nuorten elinoloja kuvaavilla indikaattoreilla. Kehittämisohjelmassa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa lähestytään osallisuuden, arjen hallinnan ja yhdenvertaisuuden näkökulmista.

Nuorisolaki velvoittaa kuntia huolehtimaan nuorten osallistumismahdollisuuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kansalaisjärjestöjä sekä erilaisia osallistumis- ja kuulemisjärjestelmiä, joissa nuoret toimivat aktiivisesti.

Nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu. Etsivän nuorisotyön kautta tavoitetaan yhteiskunnan palvelujärjestelmien ulkopuolella olevat nuoret ja heistä suurin osa ohjataan jatkotoimenpiteisiin. Tavoitteena on laajentaa etsivä nuorisotyö koko maata kattavaksi. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään etsivän nuorisotyön jatkeeksi, tavoitteena parantaa nuorten elämäntaitoja ja vähentää nuorisotyöttömyyttä.

Otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvonäkökulma sekä kansalliset vähemmistöt ja maahanmuuttajataustaiset nuoret ensisijaisesti integroidusti nuorisotyön tukijärjestelmissä.

Toimialan yleistä kehittämistä suuntaavat myös nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet (2010—2018) sekä Euroopan neuvoston suositukset.

Nuorisotyön tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet ovat:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteetKeskeisimmät toimenpiteet
  
Toimialan yleinen kehittäminenUudistetaan nuorisolakia toimialan ohjauksen tehostamiseksi ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Huolehditaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta ja arvioinnista. Kehitetään nuorisotyön valtakunnallisen palvelu- ja kehittämiskeskusrakennetta ja sen ohjausta. Hyödynnetään nuorten hyvinvointia koskevia indikaattoreita. Kehitetään tiedonkeruuta mm. valtionavustusten vaikuttavuudesta korostaen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökohtia.
Edistetään osallisuutta ja yhdenvertaisuuttaKehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Edistetään kaikkien nuorten yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Avustetaan nuorisotyön ja -toiminnan kehittämishankkeita. Tuetaan valtakunnallisia nuorisojärjestöjä ja nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. Toimeenpannaan nuorten yhteiskuntatakuu nuorisotoimen osalta. Huolehditaan Euroopan neuvoston vihapuheen vastaisen nuorisokampanjan kansallisesta toteutuksesta. Jatketaan valtakunnallisten nuorisokeskusten yhteistä strategia- ja kehittämistyötä.
Seurataan ja tuetaan arjen rakentumistaSeurataan lakisääteisten monialaisten yhteistyöverkostojen toimintaa ja luodaan edellytyksiä verkostojen väliselle yhteistyölle. Jatketaan 2013 käynnistynyttä nuorten sosiaalisen vahvistamisen valtakunnallista kehittämistä.

Eräitä nuorisotoimen tehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja

Toiminnot201120122014
    
Kuntien nuorisotyö   
— nuorisotilat, lkm1 1001 1001 100
— nuorisotyöntekijät, lkm3 0003 0003 000
Valtakunnalliset nuorisokeskukset (10 kpl)   
— nuorisokurssipäivät204 487204 263204 000
Nuorten harrastaminen   
—ELYjen kautta tuetut paikalliset harrastustoimintaryhmät,lkm1 6501 6501 650
— nuoret (15—29 v.) joilla vähintään yksi harrastus, osuus ikäryhmästä  83 % 
— nuoret (15—29 v.) jotka kuuluvat vähintään yhteen järjestöön, osuus ikäryhmästä  50 % 
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpano   
— tuetut hankkeet488065
Nuorisotutkimus   
— tutkijat, OKM:n nuorisoyksikön rahoittamat (htv)85,56
— painetut kirjat ja verkkojulkaisut181818

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 53 081 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (72/2006) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille

3) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen, nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien sekä nuorten verkkomedioiden ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja nuorison kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen, kulttuurisen ja monikulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) nuorisotyön valtakunnallisten palvelu- ja kehittämiskeskusten tukemiseen

10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen

11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Nuorten aktiivinen kansalaisuus 
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt14 500 000
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat840 000
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 
Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen7 000 000
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö 
Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen8 321 000
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti 4 450 000
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen 
Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukset5 770 000
Lasten ja nuorten kehittämisohjelman toimeenpano, kokeilu, kehittäminen, tutkimus5 600 000
Kansainvälinen yhteistyö1 000 000
Valtakunnalliset nuorisokeskukset5 600 000
Yhteensä53 081 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallitusohjelman mukainen tuloutuksen kasvu 1 %525
Yhteensä525

2014 talousarvio53 081 000
2013 talousarvio52 556 000
2012 tilinpäätös51 904 012

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 53 081 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (72/2006) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin

2) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön valtakunnallisille palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille

3) nuorisolakiin (72/2006) perustuviin avustuksiin valtakunnallisten nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen sekä nuorisotilojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamisavustuksiin

4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen, nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien sekä nuorten verkkomedioiden ja niiden kehittämistoiminnan menoihin

5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen nuorisoalan yhteistyön ja nuorison kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen

6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen, kulttuurisen ja monikulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen

7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen

8) valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen

9) nuorisotyön valtakunnallisten palvelu- ja kehittämiskeskusten tukemiseen

10) lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen

11) toimialan aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen

12) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään kolme henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.

Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen

2) etsivän nuorisotyön tukemiseen.

Selvitysosa: Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukeminen, laajentaminen ja laadun kehittäminen sisältävät nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Työpajatoiminnan tukemiseen13 000 000
Etsivän nuorisotyön tukemiseen8 000 000
Yhteensä21 000 000

Momentin 29.91.50 määrärahasta osoitetaan samaan tarkoitukseen yhteensä 6 000 000 euroa hallitusohjelman mukaisena tältä momentilta tehtynä veikkausvoittovaroista rahoitettavana menosäästönä.


2014 talousarvio21 000 000
2013 talousarvio21 000 000
2012 tilinpäätös19 523 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen

2) etsivän nuorisotyön tukemiseen.

52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa: Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti saamen kielten kielipesien rahoitus vakiinnutetaan, mikä huomioidaan momentilla 29.91.50.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-100
Yhteensä-100

2014 talousarvio400 000
2013 talousarvio500 000
2012 tilinpäätös350 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan määrärahan tarkoituksena on turvata koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kielten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan ja muun saamen kieltä elvyttävän toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen saamelaisten kotiseutualueella sekä kotiseutualueen ulkopuolella. Elvyttämistoimenpiteet ovat tarpeen, sillä kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen asema on uhanalainen.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan toimenpideohjelman laatimiseen sekä siinä esitettävien toimenpiteiden toteuttamiseen ja niille tarvittavien resurssien turvaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi saamen kielen elvyttämiseksi (opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:7). Toimintaohjelmassa korostetaan mm. riittävän saamenkielen ja saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaamista, mihin ehdotettiin 700 000 euron vuosittaista määrärahaa. Tämä antaisi mahdollisuuden laajentaa kielipesätoiminta myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, jossa yli 70 prosenttia saamelaislapsista ja -nuorista asuu.

Momentin määrärahaksi ehdotetaan ensi vuodelle 400 000 euroa. Se on selvästi toimintaohjelman linjauksia vähemmän ja myös hieman (100 000 euroa) kuluvaa vuotta vähemmän.

Kielipesä on varhaisen, täydellisen kielikylvyn periaatteella toimiva alle kouluikäisten lasten päivähoitopaikka. Se on tarkoitettu vähemmistö- tai alkuperäiskansan kieliyhteisöissä eläville lapsille, joiden vanhemmat haluavat lastensa oppivan vähemmistökielen, vaikka eivät ehkä pysty puhumaan sitä lapsille kotona. Kielipesätoiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia, ja se on avainasemassa saamen kielten säilymisen ja elpymisen kannalta.

Em. työryhmä ehdotti, että saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen osoitetun avustuksen tulisi nousta 800 000 euroon vuoteen 2016 mennessä. Avustus ei vastaa vielä työryhmän ehdotusta, mutta on myönteistä, että kyseinen avustus (momentti 29.01.02) nousee 400 000 euroon kuluvan vuoden 290 000 eurosta.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen.