Talousarvioesitys 2014
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtionhallinnossa.
Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.
Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.
Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:
Toiminnalliset tavoitteet | Keskeisimmät toimenpiteet |
---|---|
Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista | — Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa — Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa — Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia — Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä — Myönnetään tunnustuspalkintoja suomalaisille olympiavoittajille — Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia — Vahvistetaan urheilun eettisyyttä ja rehellisyyttä tukemalla Antidopingtoimikuntaa sekä urheiluoikeuden professuuria — Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kansainvälisen naisliikuntaverkoston puheenjohtajuutta |
Liikunnallinen elämäntapa yleistyy | — Vahvistetaan paikallisen liikuntatoimen edellytyksiä osoittamalla liikuntatoiminnan valtionosuutta kunnille — Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista — Lisätään Liikkuva koulu -ohjelman kattavuutta — Tuetaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä — Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta lisääviä hankkeita |
Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu | — Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä — Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen — Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta — Lisätään liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua tekemällä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa — Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää — Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi — Tuetaan Suomessa järjestettäviä tieteellisiä kansainvälisiä kongresseja |
Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja
2011 toteutuma |
2012 toteutuma |
2014 arvio |
|
Lasten liikunnan seuratoiminnan paikallistukihankkeet/Seuratukihankkeet (2013 lukien) | |||
---|---|---|---|
Myönnetyt | 355 | 380 | 490 |
Hakemukset | 853 | 1 093 | 1 300 |
Lapsia ja nuoria | 80 000 | 80 000 | 100 000 |
— tytöt (%) | 45 | 45 | 45 |
— pojat (%) | 55 | 55 | 55 |
Urheiluakatemioiden avustaminen | |||
Avustetut urheiluakatemiat, kpl | 10 | 10 | 20 |
Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II -taso | n. 1 000 | n. 1 100 | 2 000 |
Dopingtestit (ADT ry) | |||
Kansallisen testausohjelman testit, yht | 3 126 | 3 006 | 3 000 |
— kilpailun ulkopuoliset | 1 722 | 1 570 | 1 500 |
— kilpailutestit | 1 404 | 1 436 | 1 500 |
— joista veritestejä | 123 | 122 | 100 |
Urheilijaprofiilit, verinäytteet | 104 | 250 | |
Laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen avustaminen (OKM) | |||
Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet) | |||
— uimahallit (m2) | 23 268 | 24 243 | 24 000 |
— liikuntahallit (m2) | 38 131 | 19 025 | 23 000 |
— jäähallit (m2) | 13 016 | 21 579 | 20 000 |
Yhteensä | 74 415 | 64 847 | 67 000 |
— lähiliikuntapaikat (kpl) | 62 | 67 | 60 |
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma | |||
Hankkeet | 196 | 211 | 190 |
Kunnat | 95 | 103 | 100 |
Liikkujat | |||
— naiset (%) | 66 | 65 | 64 |
— miehet (%) | 34 | 35 | 36 |
KKI-toimintaan osallistuneet 35—74 v. | 120 000 | 120 000 | 140 000 |
Liikkuva koulu -ohjelma | |||
Koulut | 45 | 111 | 230 |
Oppilaat | 10 000 | 30 000 | 60 000 |
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa | |||
Valtakunnalliset | 396 602 | 408 613 | 375 000 |
Muutos ed. vuoteen, opiskelijavrk. | 27 796 | 12 011 | -33 613 |
Muutos ed. vuoteen, % | 7,5 | 3,0 | -8,2 |
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/% | 279 900/70,6 | 279 900/68,5 | 279 900/74,6 |
Alueelliset | 85 381 | 85 517 | 80 000 |
Muutos ed. vuoteen, opiskelijapv | 85 381 | 136 | -5 517 |
Muutos ed. vuoteen, % | 15,0 | 0,2 | -6,5 |
Valtionosuudella rahoitetut päivät/% | 52 000/60,9 | 53 000/62,0 | 53 000/66,3 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Hallituksen esityksessä vuoden 2014 talousarvioksi liikunnalle esitetään 147,6 milj. euroa, joka koostuu lähes kokonaan (99,9 %) veikkausvoittovaroista. Tämä merkitsee prosentin kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna. Merkittävimmät muutokset ovat liikuntapaikkarakentamisen tuen pieneneminen ja kansalaistoiminnan osalta tukipolitiikan painotus matalan kynnyksen seuratoimintaan valtakunnallisten liikuntajärjestöjen sijaan. Momentin määräraharyhmittelyä on muutettu, ja se vastaa nyt liikuntapolitiikalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.
Liikkumattomuuden epäedullisesta vaikutuksesta terveyteen on laajasti tutkimustietoa, mutta valtaosa suomalaisista liikkuu riittämättömästi. Suositusten mukaiseen liikunnan määrään yltää vain noin puolet lapsista, kymmenes aikuisväestöstä ja muutama prosentti ikäihmisistä. Liikkumattomuuden hinta on yhteiskunnalle korkea, ja liikkumattomuuden aiheuttamien kustannusten ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Terveydenhuollolle liikkumattomuuden kustannukset ovat esimerkiksi vain diabeteksen osalta huomattavan korkeat. WHO:n laskelmien mukaan 27 prosenttia diabetesriskistä aiheutuu liikkumattomuudesta. Kun diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset ja tuottavuuskustannukset olivat vuonna 2007 noin 2,7 mrd. euroa, on liikkumattomuuden lasku yli 700 milj. euroa. Liikunnalla voidaan myös ylläpitää ja edistää vanhusten toimintakykyä ja vähentää kaatumisen ja kaatumisvammojen vaaraa, mikä tuo yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen integroidaan osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Muun muassa varhaiskasvatuksen, koulun, työelämän, vanhustenhuollon ja yhdyskunta- ja liikennesuunnittelun päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi väestön fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Liikunta on myös nostettava keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Tällä hetkellä liikunta on täysin alihyödynnetty keino vaikuttaa kuntien massiivisiin sosiaali- ja terveyskuluihin.
Valiokunta korostaa lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien edistämistä sekä liikuntapaikkamaksujen kohtuullisuutta. Liikunta ja urheilu ovat erinomaisia keinoja jo syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten tukemiseen, mutta lasten vanhemmilla ei ole aina taloudellisia mahdollisuuksia tukea lasten liikuntaharrastusta. Siksi koulujen perinteinen kerhotoiminta, lasten harrastustoiminta ja seuratoiminta ovat syrjäytymistä ehkäisevää työtä, jota yhteiskunnan kannattaa tukea. On myös tärkeää lisätä liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koulupäivään ja muuttaa koulun toimintakulttuuria niin, että se edistää aiempaa paremmin oppilaiden ja opettajien terveyttä ja hyvinvointia.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa koskevat linjaukset (STM:n julkaisu 10:2013), joiden avulla pyritään vähentämään istumista ja lisäämän fyysistä aktiivisuutta laaja-alaisesti. Suuntaviivoissa on valittu terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämiseksi neljä linjausta, joista yksi on liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että linjaukset muuttuvat toimenpiteiksi ja viedään konkreettisesti käytäntöön. Linjaukset on otettava huomioon myös liikuntabudjetin painotuksissa.
Valiokunta viittaa valtion liikuntaneuvoston laatimaan arviointiin, joka koskee liikuntamäärärahojen vaikuttavuutta. Viime hallituskaudella (2007—2011) liikuntatoimeen kohdistetut veikkausvoittovarat kasvoivat merkittävästi, lähes 41,7 prosenttia, mikä perustui veikkausvoittovarojen kasvuun sekä kirjastojen valtionosuuksien siirtoon veikkausvoittovaroista yleisin budjettivaroin rahoitettaviksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että arvioinnin tuloksia hyödynnetään liikuntarahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.
Liikuntaneuvoston arviointi osoittaa, että liikuntakulttuuri on hankkeistunut. Viime hallituskaudella ohjelmien ja hankkeiden rahoitusta lisättiin yli 60 prosenttia, mutta näyttö hankkeista saavutetuista tuloksista ja tulosten juurtumisesta perustoimintaan on puutteellista heikon seurannan vuoksi. Valiokunta katsoo, että hankeavustamista ilman erityistarvetta tulisi välttää erityisesti niillä osa-alueilla, joista liikuntalain mukaisesti kuntien ja järjestöjen tulisi lähtökohtaisesti huolehtia perustoimintojensa yhteydessä. Hankeavustamisessa tulisi pyrkiä vaikuttavimpiin, poikkihallinnollisiin ratkaisuihin.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että terveydenhuollon ammattihenkilökunnan koulutukseen sisältyy riittävästi terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikuntakyvyn koulutusta. Keskeisessä roolissa on perusterveydenhuollon henkilökunta, jolla on laaja kontaktipinta mm. terveyskeskuksissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 147 448 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 310 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin
7) suomalaisten olympiavoittajien tunnustuspalkintoihin sekä Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohdassa 3 tarkoitetut apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamisesta siten, että valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksien indeksikorotus jätetään tekemättä vuonna 2014.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 60 060 000 |
Liikunnan kansalaistoimintaan | 41 710 000 |
Huippu-urheiluun | 12 830 000 |
Urheilun arvokisoihin | 1 700 000 |
Antidopingtoimikunnalle | 3 000 000 |
Kansainvälisyyteen | 820 000 |
Koko väestön liikunnan edistäminen | 56 700 000 |
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 200 000 |
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen | 26 400 000 |
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen | 11 100 000 |
Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 30 688 000 |
Liikunnan koulutuskeskuksille | 19 680 000 |
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 4 040 000 |
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 3 890 000 |
Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 350 000 |
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 2 248 000 |
Yhteensä | 147 448 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 87,88 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 30 000 euroa momentilta 29.90.52.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tuloutuksen kasvu 1 % | 1 460 |
Yhteensä | 1 460 |
2014 talousarvio | 147 448 000 |
2013 talousarvio | 145 988 000 |
2012 tilinpäätös | 144 959 979 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 147 448 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 310 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin
7) suomalaisten olympiavoittajien tunnustuspalkintoihin sekä Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohdassa 3 tarkoitetut apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 110 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille sekä enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamisesta siten, että valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksien indeksikorotus jätetään tekemättä vuonna 2014.
Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin enintään yhteensä 18 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | 1 |
Momentin nimike on muutettu.
2014 talousarvio | 110 000 |
2013 talousarvio | 109 000 |
2012 tilinpäätös | 2 752 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 110 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille sekä enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
(53.) Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Valtio on osoittanut määrärahan perusparannushankkeen suunnittelukustannuksiin. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannan mukaisesti hankkeelle myönnetään rahoitusta valtion talousarviossa kokonaiskustannusten täsmennyttyä. Perusparannushankkeen kokonaiskustannukset täsmentyvät luonnos 2 -tasoisen hankesuunnitelman valmistuttua.
2013 talousarvio | 6 300 000 |
2012 tilinpäätös | 5 900 000 |
54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (kiinteä määräraha)
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Valtio osallistuu Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion osuus on yhteensä 92,7 milj. euroa, josta 12,7 milj. euroa on osoitettu vuosina 2011—2013. Vuosina 2014 ja 2015 on tarkoitus osoittaa hankkeen rahoituksen loppuosuus, yhteensä 80 milj. euroa. Lisäksi avustuksen saaja saa rahoituksen etupainotteisuudesta johtuvan korkohyödyn suunnittelu- ja rakennusajalta. Hankkeen arvioidut työllisyysvaikutukset ovat suunnittelu- ja rakennusvaiheen osalta noin 2 400 henkilötyövuotta ja tuoteteollisuuden osalta noin 1 000 henkilötyövuotta. Perusparannuksen on määrä valmistua vuonna 2018.
2014 I lisätalousarvio | 40 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin.