Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2002 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     23. Valtioneuvosto
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
       10. Hallinto
       20. Teknologiapolitiikka
       30. Yrityspolitiikka
            21.  (32.10.23) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
            41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle
            42. Finnvera Oyj:n korkotuet
            43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
            44. Alueellinen kuljetustuki
            45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
            46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi
            47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille
            48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
            49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille
            50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin
            60. Siirrot valtiontakuurahastoon
            62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta
       40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
       50. Kansainvälistymispolitiikka
       60. Energiapolitiikka
       70. Omistajapolitiikka
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2014

30. YrityspolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa: Luvun nimike on muutettu. Yrityspolitiikka pyrkii muokkaamaan yritysten toimintaedellytykset sellaisiksi, että yritysten perustamis- ja kasvumahdollisuudet on hyvät muihin maihin verrattuna. Kilpailulle altistuminen edistää keskeisesti yritysten uudistumista. Lähtökohtana on markkinoiden sujuva toiminta, minkä vuoksi yrityspolitiikka keskittyy sellaisiin palveluihin ja rahoitukseen, joita muutoin ei olisi tarjolla. Yritysten perustamisessa erityisesti rahoitusmahdollisuudet, tietämys yritystoiminnasta ja hallinnollisten menettelyjen sujuvuus ovat tärkeitä. Kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat lisäksi muun muassa takuita vientiriskin pienentämiseksi. Yrityspolitiikan keinoin pyritään vahvistamaan myös tasapainoista alueellista kehitystä.

Yrityspolitiikan välineitä ovat investointi- ja kehittämistuet, lainat, takuut ja takaukset, neuvontapalvelut ja säädökset. Yrityspolitiikkaa toteutetaan merkittävältä osin työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-) ja Finnvera Oyj:n sekä osaltaan myös Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimenpitein.

Yritystuet ja kehittämispalvelut

Pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja suunnataan ministeriön elinkeino- ja pk-yrityspolitiikan asettamien tavoitteiden pohjalta laaditun strategian mukaisesti.

Kehittämispalvelujen painopisteitä ovat yrittäjyyden ja uusperustannan edistäminen, pk-yritysten henkilöstön liikkeenjohtotaitojen kehittäminen sekä markkinointi- ja kansainvälistymisvalmiuksen parantaminen. Toiminnassa painottuu myös yritysten verkostoitumisen sekä uuden teknologian, erityisesti viestintäteknologian, hyväksikäytön lisääminen pk-yrityksissä. Huomiota kiinnitetään kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja pk-yritysten hallitun kasvun edistämiseen. Lisäksi edistetään ulkomaisia investointeja Suomessa, parannetaan elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytyksiä sekä tuetaan yritystoimintaa edistävien yhteisöjen harjoittamaa neuvonta-, koulutus- ja muuta kehittämispalvelutoimintaa sekä näiden palvelujen kehittämishankkeita. Kehittämispalvelujen seutukunnallista ja paikallista tarjontaa tehostetaan.

Yritystukia myönnetään laadullisesti korkeatasoisiin aineellisiin ja aineettomiin hankkeisiin, joissa tuella voidaan arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Yritystukia suunnataan kasvuhakuisten, erityisesti aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin, pk-yritysten osaamiseen ja verkottumisen edistämiseen sekä uusia kehittyviä aloja edustavien pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin. Lisäksi tuetaan pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita.

Huomattava osuus yritystuista ja kehittämispalveluista rahoitetaan EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Alueellisten tavoiteohjelmien rahoituskehyksistä keskimäärin puolet kohdistuu joko suoraan tai välillisesti yritystoiminnan kehittämiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö on keskeinen toimija alueellisissa EU-ohjelmissa 1 ja 2, joiden tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen ja sitä kautta yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen. Ministeriön osuus alueohjelmien Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitteisesta toiminnasta on runsas puolet. Lisäksi rahoitetaan tavoite 3-ohjelmassa ja alueohjelmissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteisia hankkeita. Ministeriön osuus näiden ohjelmien ESR-osarahoitteisista hankkeista on yhteensä vajaat kymmenen prosenttia. Suurin osa EU-ohjelmista rahoitettavien hankkeiden rahoituspäätöksistä tehdään TE-keskuksissa. Tekesin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnattava EAKR-rahoitus ja sitä vastaava valtion vastinrahoitus osoitetaan TE-keskusten kautta. Raja-alueiden yhteisöaloite Interreg III käynnistyi vuonna 2001. Yritystoiminnan kehittämisen osuus näissä ohjelmissa on noin viidennes.

Erityisrahoitus

Rahoituksen saatavuus on tärkeä toimintaedellytys yrityksille. Pk-yritysten ja viennin rahoituksessa on kuitenkin puutteita, joita julkisen vallan on perusteltua paikata omalla rahoitustarjonnallaan. Julkinen erityisrahoitus pyrkii investointien rahoittamisen ohella erityisesti osaamisen kasvattamiseen ja hyödyntämiseen yrityksissä. Keskeinen erityisrahoituslaitos on Finnvera Oyj.

Erityisrahoitustoiminta pyrkii itsekannattavuuteen, mutta elinkeino- tai aluepoliittisten tavoitteiden takia siihen liittyy usein valtion tuen tarvetta. Tuki pyritään kohdistamaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Pk-yritysten rahoitukseen kohdistetaan sekä korkotukea että riskinottoon liittyvää, valtion luotto- ja takaustappiokorvausten muodossa maksamaa tukea. Finnvera Oyj:n pk-lainoitusta rahoitetaan osittain myös Euroopan rakennerahastosta. Lisäksi valtio tukee Finnvera Oyj:n kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Vientitakuu- ja takaustappiot katetaan valtiontakuurahastosta siten kuin valtiontakuurahastosta annetussa laissa (444/1998) säädetään. Lisäksi Finnveran tytäryhtiö Fide Oy hoitaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausjärjestelmän hallinnointia julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) nojalla.

Patentti- ja rekisterihallitus

Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisiä palveluita tietoverkkojen kautta lisätään tietopalveluissa, neuvonnassa, lomakkeiden tarjonnassa sekä hakemus- ja ilmoitusasioissa. Viraston omien tiedostojen ohella kehitetään edelleen yhteyksiä myös alan kansainvälisiin tietokantoihin. Aluepalveluita ja viranomaisyhteistyötä rekisteröintiasioissa kehitetään erityisesti uusien palvelujen vakiinnuttamiseksi muun muassa vuonna 2001 käyttöönotetun yritys- ja yhteisötietojärjestelmän osalta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut yrityspolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

Yrityspolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 euroa):
  v. 2000v. 2001v. 2002
  tilinpäätösvarsinainen talousarviovarsinainen talousarvio
     
21.Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)-7681 1771 177
41.Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määrä-
raha)
336336336
42.Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)32 62328 08723 452
43.Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)14 09515 13710 428
44.Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)3 3593 3643 364
45.Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)11 43816 48216 147
46.Avustus telakkateollisuuden kilpailuedel-
lytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)
36 16026 06917 660
47.Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)1 3463 5613 561
48.Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alus-
luotoille (arviomääräraha)
1 5895 2149 000
49.Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n
myöntämille luotoille (arviomääräraha)
9 0083 0271 700
50.Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha)1 35350533
60.Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha)-1717
62.EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha)51 60580 55081 688
 Yhteensä162 143183 526168 563

Valtiovarainvaliokunta:

Yrityspolitiikan tärkein taustatekijä on suotuisa talouskehitys ja vakaa talous. Talouden yleiseen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat siten merkittäviä myös harjoitettavan yrityspolitiikan kannalta. Vakaaseen talouteen tukeutuen voidaan luoda myös yrittäjyyttä kannustavia tai tukevia käytännön toimenpiteitä.

Lähivuosien suurimpia haasteita yrityspolitiikassa ovat yrittäjien eläköityminen ja tuhansien yritysten sukupolvenvaihdosten toteuttaminen. Ilman yrittäjyyttä tukevia ja sukupolvenvaihdoksia helpottavia erityistoimia yritysten määrä uhkaa vähetä entisestään.

Valiokunta kantaakin huolta yritysten lukumäärän vähenemisestä ja edellyttää, että yrittäjyyttä edistetään erilaisin käytännön toimin niin, että yrityksissä oleva osaaminen ja resurssit voivat jäädä edelleen yritysten käyttöön.

Erilaisia yrittäjän taivalta helpottavia toimenpiteitä on kuvattu hallituksen yrittäjyyshankkeessa. Niillä voidaan helpottaa uusien yritysten perustamista ja kasvua ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Hankkeen toteutuksessa on tarkoitus edetä jatkuvilla käytännön toimilla. Erityisen tarkastelun kohteiksi on valittu kahdeksan painopistealuetta, mm. yritystoimintaan liittyvät hallinnolliset rasitteet, tieto- ja muun teknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä koulutusjärjestelmän rooli yrittäjyyden edistämisessä.

Valiokunta tukee hankkeen esityksiä ja korostaa tässäkin yhteydessä eri toimijoiden yhteistyön merkitystä. Valiokunnan mielestä tulisi lisäksi selvittää erikseen, voidaanko toiminnan tehokkuutta lisätä toimintoja yhdistämällä.

21. (32.10.23) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 177 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin sekä INNOSUOMI-toimintaan ja -palkintoihin.

Selvitysosa: Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH vaalii henkistä pääomaa ja edistää teknistä ja taloudellista kehitystä varmistamalla, että yritykset, yhdistykset ja säätiöt voivat toimia oikeudellisesti maassamme, että keksijät, tutkijat, tuotekehittäjät, valmistajat ja markkinoijat voivat saada patentin, tavaramerkin, mallioikeuden tai muun teollisoikeudellisen suojan, ja että suomalaisten edut turvataan kansainvälisesti. PRH varmistaa myös sen, että neuvonta ja tietopalvelu ovat luotettavia ja nopeasti saatavissa. Virasto uudistaa palvelujaan sähköistä asiointia lisäämällä.

PRH:lle jätettyjen hakemusten ja ilmoitusten kokonaismäärän arvioidaan kasvavan 5 %. Tilinpäätös- ja säätiöilmoitusten kasvuksi arvioidaan 8 % ja kaupparekisteri-ilmoitusten kasvuksi 7 %. Yhdistysrekisteri-ilmoitusten, yrityskiinnityshakemusten sekä kansallisten että kansainvälisten tavaramerkkihakemusten, joissa kohdemaana on Suomi, määrien arvioidaan pysyvän ennallaan. Myös EU-tavaramerkkitoimiston tutkimuspyyntöjen määrän arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. Patentti- ja hyödyllisyysmallihakemusten määrien arvioidaan kasvavan 2 %. Mallioikeushakemusten määrän arvioidaan laskevan noin 20 %, koska yhteisömalliasetuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2002 aikana.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

Vaikuttavuus

Asiakaspalvelun joutuisuus:
 200020012002
   tavoite  
 toteutuma (tulossopimus) tavoite
    
Kotimaiset patenttihakemukset2,6 v2,1 v2,1 v
Ulkomaiset patenttihakemukset7,2 v6,8 v6,5 v
Hyödyllisyysmallihakemukset3,0 kk3,0 kk3,0 kk
Kansalliset tavaramerkkihakemukset11,0 kk11,0 kk11,0 kk
Kansainväliset tavaramerkkihakemukset (kohdemaa Suomi) 1 v 2 kk1 v 3 kk1 v 3 kk
EU-lausuntopyynnöt2,0 kk2,5 kk2,5 kk
Mallioikeushakemukset9,5 kk9,5 kk9,5 kk
Kaupparekisteri-ilmoitukset0,6 kk0,5 kk0,5 kk
Yrityskiinnityshakemukset0,4 kk0,5 kk0,5 kk
Yhdistysrekisteri-ilmoitukset1)3,7 kk2,0 kk2,5 kk
Uudet yhdistysrekisteri-ilmoitukset3,0 kk2,5 kk2,0 kk
Säätiörekisteri-ilmoitukset0,8 kk0,5 kk0,5 kk

1) Keskiarvoon eivät sisälly nimenkirjoittajien muutokset, joiden keskimääräinen käsittelyaika on 0,1 kk.

Työn tuottavuus:
 200020012002
   tavoite 
 toteutuma(tulossopimus)tavoite
    
Tuottavuuden muutos keskimäärin+4,1 %+2,0 %+1,2 %

Taloudellisuus:
 200020012002
   tavoite  
 toteutuma(tulossopimus)tavoite
    
Yksikkökustannusten muutos keskimäärin-2,4 %+1,6 %+3,5 %

Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
 200020012002
 toteutuma1)ennakoitu2)arvio2)
    
Maksullisen toiminnan tuotot (t€)28 90428 57630 994
Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t€)22 99825 98427 789
Käyttöjäämä (t€)5 9062 5923 205
— % tuotoista20,49,110,3
Osuus yhteiskustannuksista (t€)5 0925 2785 562
Ylijäämä/alijäämä (t€)814-2 686-2 357
— % tuotoista2,8-9,4-7,6
Tuotot % kustannuksista102,991,492,9
Volyymin muutos %4,91,23,1
Tuottavuuden muutos %+4,1+2,0+1,2

1) Luvut sisältävät momentit 32.30.21 (32.10.23), 4.99.32.10.23 (PRH) ja 28.81.22 sekä 4.99.28.81.22 (nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen).

2) Luvut sisältävät momentit 32.30.21 (32.10.23) (PRH) ja 28.81.22 (nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen).

Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992) ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiin Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (1782/1995).

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri-, säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, yhdistysrekisteri- ja tilinpäätösasiakirjatulot sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot. Määrärahan tarve johtuu yhdistysrekisterin toiminnasta, jossa maksuille ei ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä omakustannustavoitetta.

Momentin tuloennusteet perustuvat sille olettamukselle, että maksuja korotetaan yhdistys-, mallioikeus- ja kaupparekisterin sekä patentti- ja hyödyllisyysmalliasioiden käsittelymaksujen osalta. Jos muiden maksujen kysyntäennusteet poikkeavat huomattavasti arvioidusta, varaudutaan niiden osalta arvioimaan maksujen muutostarvetta erikseen.

Menojen ja tulojen erittely:
  
Bruttomenot, maksullisen toiminnan menot32 230 000
Bruttotulot31 053 000
Maksullisen toiminnan tulot30 959 000
— julkisoikeudelliset suoritteet29 904 000
— muut suoritteet1 055 000
Muut tulot94 000
Nettomenot1 177 000


2002 talousarvio1 177 000
2001 talousarvio1 177 315
2000 tilinpäätös-768 079

41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 336 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n toimintakuluihin valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti.

Selvitysosa: Toimintatuella korvataan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti Finnvera Oyj:lle erikseen määritellyistä valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetuista palveluista aiheutuvia kuluja. Valtioneuvoston sitoumuksessa on määritelty miltä osin valtio korvaa yhtiön palveluja. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja yhtiö tekevät vuosittain palvelujen tuottamista koskevan sopimuksen.

Määräraha liittyy osin Kera Oyj:n myöntämien luottojen perusteella maksettavaan poistuvaan ja vuosittain alenevaan peruskorkotukeen, johon sisältyi toimintatukea.


2002 talousarvio336 000
2001 talousarvio336 376
2000 tilinpäätös336 376

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 452 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) ja valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luottoja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2002 enintään 117 732 000 euroa ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä enintään 100 912 000 euroa, johon sisältyvät myös naisyrittäjälainat.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa: Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea. Korkotuki voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille vuosittain alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisilla perusteilla annetuista luotoista.

Vuonna 2002 korkotukea maksetaan valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaisena alueellisena korkotukena ja erityiskorkotukena Finnvera Oyj:n vuonna 1999 tai sen jälkeen myöntämille luotoille. Korkotukea maksetaan lisäksi Kera Oyj:n ennen vuotta 1999 myöntämille luotoille Kera Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voimassa olevien valtioneuvoston sitoumusten mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotukena.

Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet koskevat myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta. Esityksen mukaan Finnvera Oyj:lle maksettava sen edelleen luotonsaajille siirtämä alueellinen korkotuki ja erityiskorkotuki maksetaan yhtiölle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle. Korkotuen maksamisen aikaistaminen ei pidemmällä aikavälillä lisää valtion menoja. Koska korkotuki maksettaisiin nykyiseen verrattuna vuotta aikaisemmin, se lisää siirtymävaiheen aikana korkotuen tarvetta. Vuonna 2002 lisätarve on noin 1,3 milj. euroa.

Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa):
 2002200320042005-
     
Ennen vuotta 2002 tehdyt sitoumukset22,116,5511,913,0
Vuoden 2002 sitoumukset1,32,352,52,1
Yhteensä23,418,914,415,1

Vuonna 2002 korkotuesta kohdistamattoman korkotuen (peruskorkotuki) laskennallinen osuus on 8,8 milj. euroa ja kohdistetun korkotuen 14,6 milj. euroa.

Vuonna 2002 myönnettävien tukien kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 7,6 milj. euroa.


2002 talousarvio23 452 000
2001 talousarvio28 087 384
2000 tilinpäätös32 622 537

43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 428 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa syntyneiden tappioiden korvaamiseen Kera Oy:stä annetun lain (65/1971) ja valtion erityisrahoitusyhtiöistä annetun lain (445/1998) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa: Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksessa tarkemmin määriteltyjen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ajankohtaa ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Finnvera Oyj:n vuonna 2002 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2003.

Finnvera Oyj:n myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen kohdistetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Kansallinen rahoitusosuus on budjetoitu momentille 32.30.62 ja Euroopan aluekehitysrahaston osuus momentille 26.98.61.


2002 talousarvio10 428 000
2001 talousarvio15 136 913
2000 tilinpäätös14 095 395

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 364 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/1982) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrärahasta saa käyttää enintään 13 500 euroa saariston kuljetustuen maksamiseen.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annettu laki on voimassa vuoden 2001 loppuun. Eduskunta on hyväksynyt esityksen kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain voimassaoloajan jatkamisesta vuoden 2003 loppuun.

Kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa sijaitsevien pk-yritysten kuljetusten tukemiseen.

Kuljetustuen tavoitteena on parantaa edellytyksiä tuotannon määrän nostamiseen, uuden tuotantotoiminnan aikaansaamiseen sekä tuotannon jalostusasteen kohottamiseen.

Valtiovarainvaliokunta:

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/1982) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille.

Kuljetustuki lasketaan maapinta-alan perusteella. Siinä ei siis oteta huomioon vesialueita. Tämä merkitsee erityisesti Itä-Suomen pk-yrityksille selvää kilpailuhaittaa niihin maihin nähden, joissa tieverkosto voidaan rakentaa optimaalisesti tai joissa kuljetustuki on Suomea laajempi. Kilpailuhaitta on korostunein Suomen ja Ruotsin välillä saha-alan kuljetustuessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota kuljetustuen määräytymisperusteen tulkinnasta aiheutuvaan vakavaan kilpailuhaittaan ja edellyttää todellisen yhteysverkon käyttöä arviointiperusteena (kokonaispinta-alaperuste).


2002 talousarvio3 364 000
2001 talousarvio3 363 759
2000 tilinpäätös3 358 916

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 147 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) ja yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/1998) mukaisten kansainvälistymistukien maksamiseen.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaista investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea saa vuonna 2002 myöntää yhteensä 16 819 000 euroa.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 523 000 euron lisäys Itä- ja Pohjois-Suomen yritysten investointi-, kehittämis- ja toimintaympäristöhankkeisiin sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Laki yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000) tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Laki korvaa yritystuesta annetun lain (1136/1993). Yritystoiminnan tukemisesta annettuun lakiin sisältyy säännökset investointituesta, pk-yritysten kehittämistuesta, yritysten toimintaympäristötuesta sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistuesta.

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaisten tukien tavoitteena on parantaa erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä sekä yritysten toimintaympäristöä. Tavoitteena on suunnata tuki hyvät kasvuedellytykset omaaville käynnistys- ja kasvuvaiheen pk-yrityksille. Tukia suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin hankkeisiin, joissa tuella voidaan arvioida olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen.

Investointitukea myönnetään käyttöomaisuusinvestointien toteuttamiseen yrityksen aloittaessa tai laajentaessa toimintaansa taikka uudistaessa käyttöomaisuuttaan. Investointitukea voidaan myöntää koko maassa pienille yrityksille. Kehitysalueella tukea voidaan myöntää myös tätä suuremmille yrityksille. Investointituen tavoitteena on parantaa yritysten tuotteiden ja tuotannon teknistä tasoa, työn tuottavuuden tasoa, vahvistaa tuotantorakenteeltaan ongelmallisten alueiden elinkeinorakennetta sekä parantaa työllisyyttä ja yritysten kansainvälistymistä.

Pk-yritysten kehittämistukea voidaan myöntää koko maassa laissa määritellyn pk-yrityskokorajan mukaisille yrityksille. Tukea voidaan myöntää pk-yritysten merkittäviin kehittämis- tai kansainvälistymishankkeisiin. Pk-yritysten kehittämistuen tavoitteena on parantaa pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä.

Yritysten toimintaympäristötukea voidaan myöntää koko maassa hankkeisiin, joilla kehitetään tai aikaansaadaan pk-yritysten tarvitsemia palveluja, parannetaan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja yritysten verkottumista sekä teknologian siirtoa. Tukea myönnetään pääsääntöisesti muille kuin yrityksille eli lähinnä julkisille yhteisöille kuten oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille sekä kunnille.

Tukea suunnataan myös Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusta aiheutuvien talous- ja työllisyysvaikutusten kompensaatiotoimiin suojelun vaikutuspiirissä olevilla alueilla valtioneuvoston periaatepäätökseen vanhojen metsien suojelemisesta (3/500/96; 27.6.1996) sisältyvän kompensaatio-ohjelman mukaisesti.

Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistukea myönnetään maataloustuotteita jalostaville ja markkinoiville yrityksille koko maassa.

Myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan vuonna 2002 eri käyttökohteisiin seuraavasti:
     Hankkeiden
  Arvio UusiaUusitut toteuttamisesta
  yrityksistä työpaikkoja työpaikat työpaikkoja
      
Investointituki4 204 700150300200100
Pk-yritysten kehittämistuki7 232 100306002 000100
Toimintaympäristötuki2 859 300 20050030
Maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointi- ja kehittämistuki2 522 9009020010070
Yhteensä16 819 0002701 3002 800300

Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
(1 000 euroa):
 2002200320042005-
     
Ennen vuotta 2002 tehdyt sitoumukset11 9426 3911 009336
Vuoden 2002 sitoumukset4 2055 8874 5411 177
Yhteensä16 14712 2785 5501 513

Vuonna 2002 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,9 milj. euroa.

Valtiovarainvaliokunta:

Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) ja yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/1998) mukaisten kansainvälistymistukien maksamiseen.

Momentin taustalla olevia lakeja on tulkittu sillä tavoin, että tuen saanti on edellyttänyt uuden toiminnan käynnistämistä.

Kyläkauppojen kylmälaitteet ja polttoainekentät on uudistettava lähivuosina EU-säännösten vuoksi. Uusiminen vaatii noin 30 miljoonan markan vuotuiset investoinnit. Ilman tukea investoinnit eivät ole käytännössä mahdollisia ja kyläkauppoja uhkaa toiminnan lakkauttaminen.

Kylä- ja lähikaupat ovat maamme haja-asutusalueiden palvelukyvyn ja koko kylätaajaman elinvoimaisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Jos kyläkaupat häviävät, koko kylän elämä taantuu. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että kyläkauppojen olemassaolon turvaaminen on välillinen elinkeinopoliittinen kysymys. Sen vuoksi investointitukia koskevia lakeja tulee voida tulkita myös siten, että tukia voidaan käyttää myös kyläkauppojen uusittaviin kylmälaitteistoihin ja polttoainekenttiin.

Työ- ja elinkeinokeskuksissa on vahvistettuja, toteuttamiskelpoisia yritysten investointi- ja kehittämishankkeita.

Valiokunnan lausumaehdotus 12:

Eduskunta edellyttää, että toteuttamiskelpoisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoituksen riittävyyttä tulee seurata ja arvioida alue-, suhdanne- ja työllisyyspoliittisin perustein.

Eduskunnan lausuma 12:

Eduskunta edellyttää, että toteuttamiskelpoisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoituksen riittävyyttä tulee seurata ja arvioida alue-, suhdanne- ja työllisyyspoliittisin perustein.


2002 talousarvio16 147 000
2001 talousarvio16 482 417
2001 I lisätalousarvio
2000 tilinpäätös11 438 087

46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (8/1999) mukaisesti avustusten maksamiseen suomalaisille telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimusten johdosta. Määrärahaa käytetään vuosina 1998—2000 myönnettyjen tukien maksamiseen.

Selvitysosa: Vuosina 1996—1997 avustuksia sai myöntää alusten rakentamis- ja peruskorjauksiin siten, että sopimusten yhteenlaskettu arvo sai olla enintään 1 345 503 412 euroa. Vuosien 1998 ja 1999 vastaava summa oli 840 939 632 euroa. Avustuksia voitiin myöntää vuonna 1999 alusten rakentamis- ja peruskorjauksiin enintään 403 651 024 euron arvosta. Vuonna 2000 voitiin myöntää avustuksia enintään 1 009 127 559 euron arvoisiin rakentamis- ja peruskorjauksiin. Avustusta on voitu myöntää enintään Euroopan komission päättämän prosenttimäärän aluksen sopimushinnasta.

EU:n piirissä telakkateollisuudelle myönnettäviä tukia on säännellyt 7. laivanrakennusdirektiivi ja vuoden 1999 alusta neuvoston laivanrakennustukiasetus. Direktiivi on mahdollistanut vuosittain hyväksyttyyn enimmäismäärään rajoittuvan suoran tuotantotuen antamisen EU-maiden telakkateollisuudelle. Suomen telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi suhteessa EU-kilpailijoihin päätettiin EU-tukijärjestelmän käytön jatkamisesta Suomessa. EU:n laivanrakennusdirektiivin voimassaoloaika päättyi 31.12.2000.

Vuosien 1998—2000 myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 17 660 000 euroa vuonna 2002. Tuen maksaminen on jaksotettu aluksen valmistusvaiheiden mukaan.


2002 talousarvio17 660 000
2001 talousarvio26 069 129
2000 tilinpäätös36 160 404

47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 561 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen valtionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen sekä ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen pienen ja keskisuuren pk-yritystoiminnan edistämisyhteisöille, pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen ja alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin.

Momentin käyttötarkoituksessa mainittuihin ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen johdosta myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionapua kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa: Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyy kunkin järjestön toiminnalle asetetut ministeriön yrityspolitiikkaa tukevat tavoitteet ja seuraa toiminnalla aikaan saatujen tulosten kehittymistä ja vaikuttavuutta.

Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti:
  
Ulkomaisten Investointien Edistämissäätiö1 598 000
Suomen Taideteollisuusyhdistys685 000
PKT-säätiö505 000
Suomalaisen Työn Liitto252 000
Muut valtionavustukset521 000
Yhteensä3 561 000

Momentin määrärahaa käytetään ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tuottamiseen sekä pk-yrityksille tarkoitettujen asiantuntijapalvelujen käytön ja yrittäjyyden edistämiseen. Määrärahaa käytetään myös elinkeino- ja pk-yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin kuten pk-yritysten koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeisiin, kehittämispalvelujen tarjonnan monipuolistamiseen sekä teollisen muotoilun hyväksikäytön edistämiseen pk-yrityksissä. Lisäksi määrärahaa käytetään alueellisen elinkeinotoiminnan edistämiseen.


2002 talousarvio3 561 000
2001 talousarvio3 560 538
2000 tilinpäätös1 345 503

48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Vuonna 2002 Fide Oy:n arvioidaan tekevän uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia 300 milj. euron arvosta. Alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia ei arvioida tehtävän vuonna 2002. Vuoden 2002 jälkeen julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän vuosittain yhteensä noin 600 milj. euron arvosta.

Vientiluottojen korontasaussopimuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 9 000 000 euroa vuonna 2002, 9 800 000 euroa vuonna 2003, 10 400 000 euroa vuonna 2004 ja 10 700 000 euroa vuodesta 2005 alkaen. Alusluottojen korontasaussopimuksista ei arvioida aiheutuvan valtiolle korkotukimenoja vuonna 2002; menojen arvioidaan olevan 800 000 euroa vuonna 2003, 4 000 000 euroa vuonna 2004, 6 700 000 euroa vuonna 2005 ja 9 000 000 euroa vuonna 2006.


2002 talousarvio9 000 000
2001 talousarvio5 213 826
2000 tilinpäätös1 588 560

49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain (1093/1985) ja alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta annetun lain (1173/1990) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaamisesta ja antolainauksen valtion takauksista annetun lain (1364/1989) mukaisen korkotuen, valuuttakurssitappioiden ja takauksista syntyneiden tappioiden korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti
(1 000 euroa):
 20022003200420052006
      
Alushankintojen korkotuki1 7001 4001 000600300
Antolainauksen muu korkotuki -200500500
Yhteensä1 7001 4001 2001 100800

Korkotukimenot aiheutuvat ennen vuotta 1998 hyväksytyistä korkotukiluotoista ja momentin päätösosassa mainittujen lakien myöntämisvaltuuksista.


2002 talousarvio1 700 000
2001 talousarvio3 027 383
2000 tilinpäätös9 007 926

50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 33 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten investointien korkotukilainoista annetun lain (538/1992) nojalla hyväksyttävistä korkotukilainoista aiheutuvien korkotukien maksamiseen.

Selvitysosa: Korkotukea maksetaan vuosina 1992—1995 pk-yritysten investiointien korkotukilainoihin tehtyjen korkotukipäätösten nojalla. Korkotukijärjestelmän tarkoituksena oli edistää pk-yritysten teollisia investointeja.

Korkotukihakemusten vastaanottaminen päättyi 31.12.1994. Korkotukipäätöksiä voitiin kuitenkin tehdä vielä vuonna 1995, koska pk-yritysten investointi- ja korkotukilainoista annetun lain voimassaolo päättyi 31.12.1995. Vuosina 1992—1995 tehtyjen sitoumusten kattamisesta aiheutuu valtiolle menoja 33 000 euroa vielä vuonna 2002. Korkotukipäätöksistä ei enää aiheudu menoja vuonna 2003.


2002 talousarvio33 000
2001 talousarvio504 564
2000 tilinpäätös1 352 772

60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) ja vientitakuulain (479/1962) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.


2002 talousarvio17 000
2001 talousarvio16 819

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 81 688 000 euroa.

Vuonna 2002 uusia myöntämispäätöksiä saa tehdä yhteensä 80 126 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien rakennerahastokauden 2000—2006 tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien sekä Interreg-yhteisöaloitteiden sekä pilottiprojektien valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU:n osuuksien kanssa. Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määrärahaa  saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen enintään 6 728 000 euroa.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa: Rakennerahasto-ohjelmissa ja pilottihankkeissa käytettävästä kansallisesta rahoituksesta säädetään muun muassa laissa yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000). Laki on voimassa ohjelmakauden 2000—2006 loppuun saakka. Lisäksi tuista säädetään energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetuissa valtioneuvoston päätöksissä (45/1996 ja 29/1999) ja annettavassa valtioneuvoston asetuksessa, Teknologian kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknisen tutkimuksen hankerahoitusta koskevissa säädöksissä (VNp 461/1998) ja laissa valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta (445/1998). Tuista säädetään myös Euroopan yhteisöjen komission hyväksymien yrittäjäkoulutuksen ja alueellisten kehittämisprojektien tukiohjelmien (EU 548 ja 549/11.10.1996) maksullisia suoritteita koskevissa säädöksissä (KTM:n asetus 16/2001). Lisäksi kaikkien rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista säädetään laissa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/1999) ja asetuksessa rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1354/1999).

Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaista investointi-, kehittämis- ja toimintaympäristötukea suunnataan Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusta aiheutuvien talous- ja työllisyysvaikutusten kompensaatiotoimiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää valtion vastinrahoituksen käytöstä ministeriön hallinnonalan sisällä EU-ohjelmien rahoituskehysten mukaisesti.

Rahoituksella toteutetaan pk-yritysten koulutus- ja kehittämispalveluja, joihin osallistuvilta perittävinä maksuina arvioidaan momentille 12.32.10 kertyvän 1 643 000 euroa. Maksullisista suoritteista määrättävät maksut muodostavat yhteensä vähintään kuudesosan siitä määrästä, mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan valtion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu (KTM:n asetus 16/2001).

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 68,603 milj. euroa Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettujen hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 13,085 milj. euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena.

Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa):
 2002200320042005Yhteensä
      
Vuosien 2000—2001 sitoumukset62,37425,0617,2653,52498,224
Vuoden 2002 sitoumukset19,31438,28619,2553,27180,126
Yhteensä81,68863,34726,5206,795178,350

Vuonna 2002 myönnettävien rahoitusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 75,8 milj. euroa.

Myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa):
 Tavoite 1Tavoite 2Tavoite 3InterregYhteensä
      
Euroopan aluekehitysrahasto35,18029,558-2,47967,217
Euroopan sosiaalirahasto1,6371,5728,354-11,563
Yhteensä36,81731,1308,3542,47978,780

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa):
 Kauden    
 2000—2006BudjetoituMyöntämis-Budjetoitu 
 rahoituskehys valtuuttavaltuusmäärärahaaMääräraha
Ohjelmavaltuutena v. 2000—2001v. 2002 v. 2000—20011) v. 2002
      
Euroopan aluekehitysrahasto     
Tavoite 1263,83982,87735,18036,16037,323
Tavoite 2208,95063,23829,55827,24629,365
Interreg15,9513,5152,4792,0181,915
Yhteensä488,740149,63067,21765,42468,603
      
Euroopan sosiaali-
rahasto
     
Tavoite 113,8193,9781,6372,8591,889
Tavoite 211,2083,1271,5721,6801,566
Tavoite 374,8222)15,7868,3549,5907,987
Yhteensä99,84922,89111,56314,12911,442
      
EAKR + ESR yhteensä588,589172,52178,78079,55380,045

1) V. 2000—2001 TA+LTA-luvut eivät sisällä ennen vuotta 2000 tehdyistä sitoumuksista aiheutuneita määrärahoja.

2) Luvussa mukana arvio tuloista 14,871 milj. euroa.

ESR:n osalta vuoden 2002 valtuusluvuista puuttuvat tulot 1,346 milj. euroa ja määrärahoista 1,643 milj. euroa. Vuosien 2000—2001 valtuusluvuista puuttuu tulojen osuus 4,261 milj. euroa ja määrärahoista 2,781 milj. euroa.


2002 talousarvio81 688 000
2001 talousarvio80 549 739
2001 I lisätalousarvio11 604 967
2001 III lisätalousarvio
2000 tilinpäätös51 604 500