Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
              01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
              02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
              20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen
              30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
              34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin
              51. Valtionavustus järjestöille
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

10. Yleissivistävä koulutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on kasvatuksen ja koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti sekä laadukkaan päivähoidon alueellinen turvaaminen työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.

Tavoitteena on päivähoidon, koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esiopetuksella varmistetaan laadukas kasvatuksen ja opetuksen jatkumo päivähoidosta perusopetukseen. Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu.

Lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään.

Toiminnan keskeinen tavoite on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas varhaiskasvatus, opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen hoito- ja oppimisympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Tiivistetään varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveyshuollon kanssa. Päivähoidon asiakasmaksut huomioidaan talousarviovuoden aikana. Parannetaan peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö. Varmistetaan tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuus myös jatkossa. Tavoitteena on, että päivähoidon ja perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, joita perusopetuksen osalta ovat muun muassa kunnan maahanmuuttajien väestöosuus, aikuisväestön koulutustaso sekä työttömyysaste. Valtionosuuksien määräytymisperusteet tarkistetaan valtionosuusuudistuksen yhteydessä.

Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan. Uudistuksella turvataan lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta ikäluokkien pienentyessä.

Suunnataan voimavaroja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Ryhmäkokoja pienennetään. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Suunnataan voimavaroja koulun kerhotoiminnan tukemiseen. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa vahvistetaan jatkamalla valtakunnallista Lukuinto-ohjelmaa.

Vahvistetaan koulua lasten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä sekä tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Lisätään suvaitsevaisuus- ja tapakasvatusta koulujen toiminnassa. Vahvistetaan kouluhyvinvointia toimeenpanemalla suunnitelmallisuutta ja ennaltaehkäisevää koko yhteisön toimintaa koskeva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa. Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen. Vahvistetaan kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta sekä vakiinnutetaan oppilas- ja opiskelijakunnat kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua. Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma. Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus uudistetaan. Käynnistetään lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelu siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016. Käynnistetään maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Tuotetaan lukiokoulutuksen järjestäjien käyttöön opinto-ohjauksen laatukriteerit.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.

Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista.

Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2000—2009 ja tavoite vuodelle 2015

 2000
toteutuma
2003
toteutuma
2006
toteutuma
2009
toteutuma
20151)
tavoite
      
Lukutaito546543547536538—550
Matematiikka536544548541538—550
Luonnontiede538548563554538—550

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007, 2010 ja 2013.

Päivähoitoon osallistuvien sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina 2011—2014

 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
2014
tavoite
     
Päivähoito206 350208 300209 700211 000
Esiopetus1)58 91059 70060 00061 000
Perusopetus526 930522 000522 000519 000
Lisäopetus2 2802 0002 5002 300
Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat1 4601 4501 4501 450
Muut vammaisoppilaat10 70010 50012 00012 100
Maahanmuuttajien valmistava opetus2 3802 6502 6502 700
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään)1 5101 7502 0002 000
Sisäoppilaitoksen oppilaat900880880880
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään)16 44024 00024 00024 000
Nuorten lukiokoulutus100 520104 000104 000104 000
Aikuisten lukiokoulutus24 22026 00026 00026 000
— josta yli 18-vuotiaat5 8106 5006 5006 500
— aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat1 1001 2001 2001 200
Taiteen perusopetus    
— musiikkioppilaitosten tunnit1 653 0001 653 0001 653 0001 653 000
— muun taiteen perusopetuksen tunnit140 800140 800140 800140 800
Aamu- ja iltapäivätoiminta    
— osallistuvat lapset49 45054 00056 00056 000
— ohjaustunnit3 117 1303 320 0003 390 0003 390 000

1) Esi- ja perusopetuksen lukemat ovat toteutumavuoden syksyn tietoja.

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2014 noin 79 500 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 204 000 koetta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Valiokunta korostaa, että korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Laadukas koulutus tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa työvoimaa, ja koulutuksen sekä sen tukipalvelujen avulla ennaltaehkäistään monia ongelmia sekä syrjäytymistä. Hallituksen esityksessä varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen lähtökohtana on kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen ja vahvistaminen kaikille koko maan kattavasti ja laadukkaan päivähoidon turvaaminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesitykseen sisältyy myös ensi vuodelle resursseja (60 milj. euroa) ryhmäkokojen pienentämiseen, millä edistetään perusopetuksen laatua. Saadun selvityksen mukaan opetusryhmien pienentämiseen osoitetut lisäresurssit ovat pienentäneet opetusryhmien kokoa koko maassa. Suurten opetusryhmien osuus on lähes puolittunut, sillä vuonna 2008 suurten opetusryhmien osuus oli yli 20 prosenttia ja vuonna 2013 enää runsaat 12 prosenttia.

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä ylioppilastutkinnon sähköistämiseen varataan yhteensä noin 8,3 milj. euroa.

Valiokunta on kuitenkin huolestunut oppimisen tasosta, sillä peruskoululaisten oppimistaitojen on todettu heikentyneen merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Myös koululaisten osaamista mittaava uusin Pisa-tutkimus osoittaa osaamisen heikentyneen edelliseen tutkimukseen verrattuna. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että oppimistaitojen heikentymisen syyt selvitetään ja että perusopetusta kehitetään edelleen. Tärkeää on kiinnittää huomiota mm. lukutaitoon, joka on kaiken oppimisen perusta.

Valiokunta korostaa myös lukio-opetuksen laadun ja saavutettavuuden turvaamista. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 4,18 prosentilla, minkä arvioidaan alentavan valtion ja kuntien rahoitusta vuonna 2014 yhteensä noin 36 milj. eurolla. Käytännössä tämä saattaa johtaa siihen, että lukioaineiden valinnaisuus kaventuu ja ryhmäkoot kasvavat.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 773 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu786821860860
Suomalais-venäläinen koulu688682716705
Valtion yleissivistävät erityiskoulut431440414398
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat)682667650650
Koulukotien perusopetus162154160160
Helsingin eurooppalainen koulu195239275285
Yhteensä2 9443 0033 0753 058

Ohjaustoiminnan tunnusluvut

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
     
Ohjaustoiminta kentällä    
— ohjauskäyntejä7221 2361 4581 488
— oppilaita563866920945
Tilapäinen opetus ja kuntoutus     
— Tukijaksopäivät2 9434 4693 2453 480
— Tukijaksojen oppilaat460474530555
Lukion suorittamista edistävä opetus
(Mikael-koulu)
    
— oppilaita642-

Henkilötyövuodet

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
     
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu72,676,37373
Suomalais-venäläinen koulu84,584,48281
Valtion yleissivistävät erityiskoulut651,8631,4644,5639,5
EU:n Eurooppa-koulut31,734,03434
Helsingin eurooppalainen koulu47,055,05959
Yhteensä887,6881,1892,5886,5

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kielikoulut5 365 000
Valtion yleissivistävät erityiskoulut39 014 000
Koulukotien perusopetus1 715 000
EU:n Eurooppa-koulut1 814 000
Helsingin eurooppalainen koulu2 865 000
Yhteensä50 773 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot67 01467 56469 273
Bruttotulot20 04818 00018 500
Nettomenot46 96649 56450 773
    
Siirtyneet erät   
— edelliseltä vuodelta siirtyneet8 664  
— seuraavalle vuodelle siirtyneet10 658  

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 143 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinnonalan rakenteen uudistaminen-90
Hallituksen menosäästöpäätös-766
Jyväskylän näkövammaisten koulun väliaikaisten tilojen vuokrauksen päättyminen-200
Jyväskylän uuden koulun kalustaminen2 500
Lukiokoulutuksen menosäästö (siirto momentille 29.10.30)-103
Tuottavuustoimet-90
Palkkausten tarkistukset170
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-121
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-91
Yhteensä1 209

2014 talousarvio50 773 000
2013 talousarvio49 564 000
2012 tilinpäätös48 959 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 924 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 151 000 euroa talousarvioesityksen 50 773 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio50 924 000
2013 IV lisätalousarvio-121 000
2013 talousarvio49 564 000
2012 tilinpäätös48 959 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 924 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentilta vähennetään 400 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 29.10.02 sähköisen ylioppilastutkinnon kehittämiseen.


2014 III lisätalousarvio-400 000
2014 talousarvio50 924 000
2013 tilinpäätös49 443 000
2012 tilinpäätös48 959 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentilta vähennetään 400 000 euroa.

02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 949 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot7 6368 6818 741
Bruttotulot6 9296 7766 792
Nettomenot 7071 9051 949
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta5  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle603  

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lukiokoulutuksen koekohtaisten maksujen pitäminen ennallaan (siirto momentilta 29.10.30)44
Yhteensä44

2014 talousarvio1 949 000
2013 talousarvio1 905 000
2012 tilinpäätös1 305 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 949 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 29.10.01 ja tarkoitus käyttää sähköisen ylioppilastutkinnon kehittämiseen.

Tieto- ja viestintätekniikka otetaan asteittain käyttöön ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Ensimmäiset kokeet suoritetaan tutkinnossa sähköisesti keväällä 2016 ja koko tutkinto keväällä 2019. Uudistuksen kokonaiskustannukset vuosina 2014—2018 ovat noin 15 000 000 euroa.


2014 III lisätalousarvio400 000
2014 talousarvio1 949 000
2013 tilinpäätös1 905 000
2012 tilinpäätös1 305 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.

20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 12 697 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Koepankin ylläpito (siirto momentille 29.01.02)-45
Päivähoidon ja yleissivistävän koulutuksen strateginen kehittäminen (siirto momentille 29.01.01) (LTA I 2013)-152
Yhteensä-197

2014 talousarvio12 697 000
2013 I lisätalousarvio-76 000
2013 talousarvio12 894 000
2012 tilinpäätös12 894 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Valiokunta lisää momentille 20 000 euroa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n järjestämälle neljän tieteen kilpailulle, sisältäen matematiikan, kemian, fysiikan ja informaatiotieteen kilpailun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 12 717 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 844 023 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 3 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 3 596 000 euroa avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen

8) enintään 4 700 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen

9) enintään 14 765 000 euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan

10) enintään 60 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

15) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi

16) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

17) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 66/2013) laiksi perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta, jossa täsmennetään työrauhaa, erikoissairaanhoidon piirissä olevien oppivelvollisten perusopetusta, osallisuutta ja oppilaskuntia sekä lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun perusopetusta saavan oppilaan kuntien välistä korvausta koskevia säännöksiä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 67/2013) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että se sisältää vuoden 2014 valtionosuusindeksin korottamatta jättämisen, lukiokoulutuksen yksikköhintoja koskevat menosäästöleikkaukset, lukiokoulutukseen maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille tarkoitetun lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistämisestä aiheutuvat yksikköhinnan muutokset. Lisäksi eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan menosäästön vuoksi.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta)679 077 000
— kunnallinen lukiokoulutus (92 008 * 6 425,98 €)591 242 000
— yksityinen lukiokoulutus (9 549 * 6 664,38 €, sis. alv.)63 638 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden  lukiokoulutus (5 061 * 3 727,07 €)18 863 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 380 * 3 865,34 €, sis. alv.)5 334 000
Kuntien rahoitusosuus -401 947 000
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 450 * 28 218 €)40 916 000
Perusopetus, muut vammaisoppilaat (11 200 * 17 601 €)197 131 000
Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 700 * 14 745 €)39 812 000
Lisäopetus (2 300 * 7 518 €)17 291 000
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus12 609 000
Sisäoppilaitoslisä (600 * 2 994 €)1 796 000
Koulukotikorotus1 531 000
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus50 240 000
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus77 315 000
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus3 600 000
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajenevan toiminnan rahoitus4 025 000
  
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään)3 500 000
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään)6 000 000
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään)1 300 000
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään)136 000
7) Muu kuin tieto- ja viestintätekniikan oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään)3 596 000
8) Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen (enintään)4 700 000
9) Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (enintään)14 765 000
10) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään)60 000 000
11) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään)8 000 000
12) Ulkomaanopetuksen menot160 000
13) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään)11 975 000
14) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 75 000
15) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään)120 000
16) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen2 000 000
17) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki500 000
Yhteensä844 023 000

Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv)

  
Esi- ja perusopetuksen perushinta7 300,44 euroa/asukas
Esi- ja perusopetuksen keskimääräinen kotikuntakorvauksen perusosa6 159,11 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 425,98 euroa/opisk.
Taiteen perusopetus 
— opetustuntikohtainen valtionosuus 74,66 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 501 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteinen vähennys-704
Laskennallisten tekijöiden vaikutus lukiokoulutuksen rahoitukseen, mistä yksikköhinnan leikkaus 4,2 %-15 000
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus400
Lukiokoulutuksen koekohtaisten maksujen pitäminen ennallaan (siirto momentille 29.10.02)-44
Lukiokoulutuksen menosäästöt, kohdistus valtion ylläpitämiin oppilaitoksiin (siirto momentilta 29.10.01) 103
Opiskelijamääräennusteen muutos, aamu- ja iltapäivätoiminta1 037
Opiskelijamääräennusteen muutos, maahanmuuttajien valmistava opetus1 711
Oppilaskuntien vakiinnuttaminen peruskouluihin (siirto momentille 28.90.30)-333
Vähennys kohdasta 9)-44
Yksikköhinnan tarkentuminen, kohdistus lukiokoulutukseen79
Tasomuutos5 000
Yhteensä-7 795

2014 talousarvio844 023 000
2013 talousarvio851 818 000
2012 tilinpäätös812 197 785

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 844 023 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 3 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 3 596 000 euroa avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen

8) enintään 4 700 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen

9) enintään 14 765 000 euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan

10) enintään 60 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen

11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

15) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi

16) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen

17) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

 

II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 000 000 euroa opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

Selvitysosa: Lisämäärärahalla tehostetaan ryhmäkokojen pienentämistä ja yleissivistävän koulutuksen laatua.


2014 II lisätalousarvio15 000 000
2014 talousarvio844 023 000
2013 tilinpäätös817 307 162
2012 tilinpäätös812 197 785

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 000 000 euroa opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 46 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.

Valtuus

Vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 10 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

Selvitysosa: Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 3 000 oppilaalle.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vuonna 2014 myönnettävät valtionavustukset 
— yleissivistävä koulutus10 000 000
Ennen vuotta 2013 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset 
— avustukset yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin33 300 000
     jälkirahoituserien korot2 979 000
— avustukset ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen hankkeisiin118 000
     jälkirahoituserien korot3 000
Yhteensä46 400 000

Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa)

 20152016201720182019—
      
Vuonna 2014 myönnettävät valtionavustukset     
— yleissivistävät oppilaitokset-0,70,70,73,0
Ennen vuotta 2014 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset     
— yleissivistävät oppilaitokset34,828,924,218,09,5
     jälkirahoituserien korot3,84,02,61,40,6
Yhteensä38,633,627,520,113,1

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Menosäästö (HO)-11 600
Yhteensä-11 600

2014 talousarvio46 400 000
2013 talousarvio58 000 000
2012 tilinpäätös78 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Hallituksen esityksen mukaan oppilaitosten perustamishankkeisiin osoitetaan 46 milj. euron määräraha ja valtuus myöntää 15 milj. euroa avustuksina yleissivistävien oppilaitosten rakentamiseen ja peruskorjaukseen; valtionavustuksista enintään 10 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat noin 3 000 oppilaalle. Myös vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa osoitettiin lisämäärärahaa kertaluonteisesti 35 milj. euroa.

Home- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyviä kysymyksiä ja rahoitustarpeita on käsitelty useissa eduskunnan valiokuntien mietinnöissä ja kannanotoissa (mm. TrVM 1/2013 vp). Selvää on, että uusien oppilaitosrakennusten perustamistarve sekä home- ja kosteusongelmista johtuva peruskorjaustarve on mittava ja määrärahatarve huomattavasti korkeampi kuin mihin valtiontalouden menokehyksissä on voitu varautua.

Tarkastusvaliokunnan arvion mukaan panostuksen lisääminen vaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja korjauksiin tuo kuitenkin säästöjä tulevaisuudessa, sillä rakennusten kosteus- ja homevaurioilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset lisäävät terveyshaittoja ja korjauskustannusten kasvua.

Valiokunta viittaa kehysselontekoa 2014—2017 koskevaan mietintöönsä (VaVM 9/2013 vp) ja korostaa myös tässä yhteydessä, että valtion ja kuntien välistä taloudellista vastuuta on selkeytettävä kosteus- ja homevaurioista kärsivien koulujen ja päiväkotien peruskorjausten osalta. On myös löydettävä sellaisia kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä vähentävät kuntien ja valtion menoja.

Kuten tarkastusvaliokunta on em. mietinnössään todennut, on kiireellisesti parannettava kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamisen osaamista. Korjausprosessin onnistuminen edellyttää erikoisosaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Koulutustarvetta lisää se, että monet alalla tällä hetkellä työskentelevistä ovat ikääntymisen myötä siirtymässä eläkkeelle. On myös tärkeää, että rakennuskannan kuntoa seurataan ja sen ylläpidosta huolehditaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 46 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.

Valtuus

Vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 10 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 24 600 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 19 600 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitettu valtionavustuksen myöntämiseen yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan (OKM/26/511/2013) vuosille 2015—2017 vahvistetuille 14 hankkeelle sikäli kun ne ovat tukikelpoisia ja täyttävät muut viranomaiskäsittelyn ehdot. Mikäli kaikille 14 hankkeelle voidaan myöntää avustusta, muodostuu avustusprosentiksi noin 15 %.


2014 I lisätalousarvio9 600 000
2014 talousarvio46 400 000
2013 tilinpäätös58 000 000
2012 tilinpäätös78 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 24 600 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 19 600 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 128 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertamenon poistuminen-275
Yhteensä-275

2014 talousarvio1 128 000
2013 talousarvio1 403 000
2012 tilinpäätös1 302 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Suomi-koulut. Suomi-koulujen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen ja kulttuurin oppimista taikka hankitun kielitaidon säilyttämistä. Suomi-kouluilla on noin 130 toimipistettä 45 maassa, ja oppilaita niissä on yhteensä lähes 4 000. Suomi-koulujen saama valtionavustus on jäänyt jälkeen kustannusten nousun vuoksi, ja ne toimivat paljolti talkoovoimin.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.

Etäkoulu Kulkuri. Kansanvalistusseuran ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri tarjoaa kotiperuskouluopetusta ulkomailla asuville perusopetusikäisille suomalaisille lapsille. Sen tärkein tehtävä on pitää yllä ja kehittää ulkomailla asuvien lasten äidinkielen taitoja ja suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Oppilaat voivat myös suorittaa perusopetuksen oppimäärän kokonaan tai osittain. Etäkoulu Kulkuri on kehittänyt verkko-opetusta, jota hyödynnetään myös suomalaisissa kouluissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Etäkoulu Kulkurin rahoituksen jatkuvuus turvataan.

Valiokunta lisää momentille 25 000 euroa Etäkoulu Kulkurin toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.