Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
              01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
              21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
              29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              74. Talonrakennukset
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

01. UlkoasiainhallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Tuotokset ja laadunhallinta

  • — Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi ohjaaminen ja arviointi.
  • — Voimavarat keskitetaan erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon tiiviin pohjoismaisen yhteistyön lisäksi EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen sekä Suomi-talo/Team Finland -toimintamalli.
  • — Edustustojen tarjoamat kansalaispalvelut ovat edustustoja eniten työllistävä sisältötehtävä. Riittävän laajan edustustoverkon ylläpitämisen mahdollistamiseksi kansalaispalveluiden tuotantoa tehostetaan uusia yhteistyöjärjestelyjä ja sähköisiä menetelmiä hyödyntäen. Kansalaispalveluita kehitetään vastaamaan muuttuvaa kysyntää kansalaispalvelustrategian mukaisesti. Kansalaisten omaa vastuuta korostetaan. Maahantulopalveluiden järjestämisessä, laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan estämisessä sekä kriisiasioissa hyödynnetään viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomia mahdollisuuksia.
  • — Ulkoasiainministeriön viestintätoimintojen organisaatiorakenne uudistetaan siten, että se tukee vähenevienkin resurssien oloissa hallinnonalan yhteiskunnalista vaikuttavuutta ja toiminnallisia tavoitteita. Verkkoviestintä uudistetaan palvelemaan laajenevaa kansalaiskysyntää, erityisenä painopisteenä monikanavaviestintä.
  • — Suomi toimii vuonna 2014 Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää kehitetään toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamista ml. toimintolaskenta. Hallinnonalalla otetaan vuonna 2014 käyttöön valtionhallinnon yhteisiin talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin perustuvan tietojärjestelmän (Kieku) taloushallinto-osuus.
  • — Ulkoasiainhallinnon tietoarkkitehtuurimallin ja sähköisten asianhallintapalvelujen kehittämistä jatketaan osana tiedon hallinnan ja toimintaprosessien kehittämis- ja tehostamistyötä. Tietoturvallisuutta kehitetään kansainvälisten velvoitteiden asettamien reunaehtojen mukaisesti Salve-hankkeessa yhteistyössä valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon kanssa. Vuoden 2014 aikana kaikki ulkomaan edustustot on saatettu turvallisen tiedonvälitysjärjestelmän piiriin.
  • — Ulkoasiainministeriö jatkaa valmius- ja tilanneorganisaationsa tarkentamista toimintavarmuuden turvaamiseksi monenlaisissa haastavissa tilanteissa.
  • — Suomi toimii myös turvallisuuden suhteen haasteellisissa asemamaissa, joissa myös Pohjoismaihin kohdistuva uhka on viime vuosina selkeästi kasvanut. Erityisesti panostetaan korkeauhkaisten toimintaympäristöjen edustustojen fyysiseen turvallisuuteen, kuten myös koko edustustoverkon sisäisen toiminnallisen turvallisuuden kehittämiseen.
  • — Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan noin 251 milj. euron kiinteistöomaisuutta. Kiinteistöomaisuuden vuonna 2011 kartoitettu markkina-arvo on noin 442 milj. euroa. Vuonna 2013 valmistuneen kiinteistöstrategian mukaisesti tavoitteena on entistä parempi taloudellisuus, tuottavuus ja tarkoituksenmukaisuus kiinteistöjen hallinnassa. Ministeriön kuntokartoitusohjelmaa jatketaan ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen kunnon ja arvon tarkentamiseksi. Kotimaassa parannetaan tilatehokkuutta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Merkittävin vireillä olevista korjaushankkeista on vuonna 2014 käynnistyvä New Delhin edustustokiinteistön peruskorjaus.
  • — Suomen viisumitoimintojen kehittäminen jatkuu erityisesti Suomen Venäjän edustustoissa ennakoiden kattavaa biometriikan käyttöönottoa Schengen-alueella. Venäjän toimintoihin liittyen Kouvolan viisumipalvelukeskuksen toimintaa kehitetään palvelemaan Pietarin pääkonsulaatin ohella myös muita edustustoja. Suomen viisumipalvelut ulotetaan noin 15 ulkoistusperiaatteella toimivaan viisumikeskukseen ympäri Venäjää ja palvelujen sähköistämistä laajennetaan.
  • — Osana hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa jatketaan ydintoimintojen läpikäyntiä ja priorisointia sekä tukitoimintojen kehittämistä, ml. toimintatapojen muutokset. Vuonna 2014 hallinnonalalta vähennetään 23 tehtävää.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Henkilöstöpolitiikka ja -hallinto edistää ulkoasiainhallinnon työn tuloksellisuutta. Tehtäväkuvien ja osaamisen kehittäminen, sujuva tehtäväkierto, johdonmukainen urakehitys ja työhyvinvointi laajassa merkityksessä ovat keskeisiä tuloksellisuuden osatekijöitä. Samalla käytössä olevat henkilöstövoimavarat tulee kohdentaa entistä paremmin hallinnonalan prioriteettialueille kokonaisvaltaisen resurssisuunnittelun keinoin.
  • — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2010—2015 toimeenpanoa jatketaan sekä aloitetaan henkilöstöstrategia 2015—2020 valmistelu. Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota johtajapotentiaalin tunnistamiseen.
  • — Työhyvinvoinnin valtavirtaistamista jatketaan mm. hyödyntämällä työtyytyväisyysbarometrin tuloksia työhyvinvoinnin arvioinnissa. Työsuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2014 aikana valmistellaan lakiuudistus ulkomaanedustuksen terveydenhuollosta.
  • — Valtiokonsernin hankkeista merkittävin on vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman inhimillisen pääoman osuus. Hallinnonalan pitemmän aikavälin tavoitteena on ottaa käyttöön valtionhallinnon yhteisen Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuus siinä vaiheessa, kun siinä voidaan ottaa huomioon ministeriön lainsäädäntöön perustuvien rakenteiden ja toiminnan edellyttämät ominaisuudet. Hallinnonalan henkilöstötietojärjestelmää kehitetään siirtymäajan tarpeisiin.

Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

 2012
toteutuma
2013
ennakoitu
2014
tavoite
    
Kansalaispalvelut   
Hädänalaisten avustaminenTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisestaTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisestaTapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta
Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseurantaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisestaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisestaKäynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta
MatkustustiedotteetPäivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutosPäivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutosPäivitetty joka toinen kuukausi ja vähintään 10 h kuluessa siitä, kun toimialueen turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutos
Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminenKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestäKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestäKorkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä
    
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen  
Työtyytyväisyysbarometrin johtajuusindeksi3,63,63,6
Työtyytyväisyysbarometrin osaamisen johtamisindeksi3,63,63,7
Työhyvinvointi-indeksi3,83,83,8
Työtyytyväisyysbarometrin vastausprosentti1)UM 77 %UM 80 %UM 80 %
 UE 58 %UE 60 %UE 63 %
Terveysprosentti (sairauspäivättömien osuus henkilöstöstä)51 %52 %53 %

1) UM= ulkoasiainministeriö, UE= ulkomaanedustustot

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 201 254 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2014 (euroa)

  
Ministeriö, 955 henkilötyövuotta78 557 000
Toimintamenot15 000 000
Henkilöstömenot63 557 000
  
Edustustot, 91 toimipistettä, 567 henkilötyövuotta1)86 087 000
Toimintamenot22 840 000
Henkilöstömenot63 247 000
  
Hallinnonalan toimialavastaavat menot 36 610 000
Tietohallinto23 610 000
Kiinteistöhallinto11 000 000
Turvallisuus2 000 000
Yhteensä201 254 000

1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 33, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä

Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.

Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.

Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Suurin osa tuotoista kertyy Suomen Venäjän edustustojen viisumituloista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Bruttomenot274 993267 593270 413
Bruttotulot58 39267 56169 159
Nettomenot216 601200 032201 254
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta36 170  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle24 028  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)

 2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot52 78363 99764 231
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset14 42520 58217 575
— osuus yhteiskustannuksista15 37519 56518 941
Kustannukset yhteensä29 80040 14736 516
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)22 98323 85027 715
Kustannusvastaavuus, %177159176

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (1353/2011) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Edustustoverkon kattavuuden turvaaminen3 000
Kansainvälisen aineiston tietoturva, Salve-hanke-920
Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01)-20
Suomen Wienin suurlähetystön erityisasiantuntija, IAEA-hallintoneuvostojäsenyys (siirto momentilta 32.01.01)74
Tuottavuustoimet-240
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentilta 26.40.01)104
Valtionhallinnon kuriiritoiminta250
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-646
Palkkausten tarkistukset417
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen-296
Toimintamenosäästö (HO)-500
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-271
Yhteensä952

2014 talousarvio201 254 000
2013 I lisätalousarvio45 000
2013 talousarvio200 302 000
2012 tilinpäätös204 459 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 202 407 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 201 254 000 euroon nähden on 1 153 000 euroa, mistä 820 000 euroa aiheutuu viisumitoiminnan järjestelmäkehityksestä EU-velvoitteiden mukaisesti ja 333 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio202 407 000
2013 IV lisätalousarvio204 000
2013 I lisätalousarvio45 000
2013 talousarvio200 302 000
2012 tilinpäätös204 459 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Edustustoverkko

Edustustojen nettomenojen arvioidaan olevan 63,25 milj. euroa vuonna 2014. Toiminnan tuottojen arvioidaan kasvavan 69,16 milj. euroon. Kasvu kertyy Suomen Venäjän-edustustojen, erityisesti Pietarin-konsulaatin, myöntämien viisumien käsittelymaksuista.

Suomella on 92 ulkomaan toimipistettä. Vuosina 2011—2012 suljettiin kahdeksan edustustoa. Vuoden 2013 aikana on suljettu Suomen pääkonsulaatti Hampurissa ja vuoden loppuun mennessä suljetaan suurlähetystö Managuassa sekä yhdistetään Wienissä sijaitseva Etyj-edustusto Suomen Wienin-suurlähetystöön osana kehyspäätöksessä sovittua samalla paikkakunnalla sijaitsevien edustustojen tarkastelua. Vuonna 2014 yhdistetään Pariisin suurlähetystön ja OECD-lähetystön kansliatilat.

Valiokunta pitää luontevana, että edustustojen sulkemisesta aiheutuvia haittavaikutuksia on pyritty vähentämään mm. pohjoismaisella ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Myös samalla paikkakunnalla olevien edustustojen yhdistäminen on kannatettavaa tila- ja tukitoimintojen yhteiskäytön myötä saavutettavien säästöjen vuoksi.

Valiokunta pitää hyvänä, että kevään 2013 kehyspäätöksessä hallitus arvioi valiokunnan mietinnön (VaVM 39/2012 vp) mukaisesti edustustojen lakkautuksista Suomelle kokonaisuudessaan aiheutuvat vahingot ja päätti, että ministeriön toimialaan kuuluvista jäsenmaksuista (mom. 24.90.66) siirretään 4 milj. euroa ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin. Määrärahasiirto mahdollistaa sen, ettei uusia päätöksiä edustustojen lakkauttamisesta tarvitse tehdä tällä hallituskaudella.

Valtion talouden niukkuutta jakavat kaikki hallinnonalat. Myös ulkoasiainhallinnossa joudutaan monien tarpeellisten toimenpiteiden ja hankintojen osalta turvautumaan ns. siirtyvään erään edelliseltä vuodelta. Lisäksi kansainvälisen toimintaympäristön muutokset lisäävät edustustoverkon kustannuksia mm. kehitettävien turvateknisten ja tietoliikenneratkaisujen myötä. Valiokunta pitää myös selvänä, että kyberturvallisuus tulee jatkossa vaatimaan valtiolta lisäresursseja.

Valiokunta pitää myönteisenä, että ulkoasiainhallinnon rakenteellisena uudistuksena on aloitettu selvitystyö koko edustustoverkon toimintamallista. Tarkastelussa selvitetään lainsäädännölliset ja toiminnalliset mahdollisuudet luoda edustustorakenne, missä edustustojen palveluvalikoima voitaisiin paremmin kohdistaa juuri asianomaisella alueella tarvittaviin palveluihin ja siirtää osa palveluista hoidettavaksi muualle. Lisäksi tarkastellaan, voisiko sekä kansalaispalveluiden että erilaisten hallinnollisten tehtävien kokonaisuuksia keskittää hoidettavaksi alueellisina keskittyminä tai Helsingistä käsin tai jättää jopa kokonaan tekemättä.

Valiokunta toteaa, että supistuvia voimavaroja tulee hallitusohjelman mukaisesti edelleen keskittää alueille, joiden taloudellinen ja poliittinen merkitys Suomelle on kasvamassa. Läsnä tulee olla erityisesti maissa, missä poliittinen johto vaikuttaa vahvasti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Edustustoverkon tulee mukautua muuttuviin tarpeisiin, ja yksittäisiä toimipisteitä on kyettävä jatkossakin sekä avaamaan että sulkemaan. Verkostoon tehtävien muutosten tulee kuitenkin aina olla harkittuja poliittisia päätöksiä, jotka pohjautuvat vaikuttavuusarvioon. Samalla on edelleen etsittävä uusia toimintamalleja, ja toiminnan toteuttamiseksi on tarpeen vaatiessa myös muutettava lainsäädäntöä.

Valiokunta pitää välttämättömänä Suomen taloudellisten etujen edistämistä. Maailmalla on jo yli 70 paikallista Team Finland -tiimiä, jotka kokoavat yhteen kullakin alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Yhteistoimintaa ohjaavat maakohtaiset toimintasuunnitelmat. Hallituskauden aikana on tarkoitus saada valmiiksi eri organisaatioiden työnjakoa selkeyttävät ja yhteistyötä vahvistavat toimenpiteet.

Valiokunta pitää tarpeellisena Team Finland -verkoston yhteistyön ja osaamisen kehittämistä sekä kannustaa yhtenäisten toimintamallien ja työkalujen käyttöönottoon. Toimijoiden rooleja selkeyttämällä tehostetaan toimintaa laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valiokunta pitää myös tarpeellisena tarkastella vienninedistämiseen käytettävien instrumenttien kytkemistä tiiviimmin osaksi Team Finland -toimintaa.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota vaiheittain valmistuvaan Schengen-alueen keskusviisumitietojärjestelmään. Järjestelmän myötä käyttöönotettava biometriikka tarjoaa laajat mahdollisuudet entistä tehokkaampaan henkilöiden jäljitykseen. Ulkoasiainhallinto tekee yhteistyötä mm. poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Maahanmuuttoviraston kanssa. Uutena kehityshankkeena on lisäksi VIS-järjestelmän laajentaminen Venäjälle syksyllä 2014, mikä vaatii Suomen ja Venäjän järjestelmien yhteensovittamisen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan projektin kokonaiskustannukset ylittävät tarkoitukseen esitetyn 820 000 euron määrärahan. Järjestelmän vaatimuksista ja toteutusaikataulusta ei voida kuitenkaan joustaa, koska ne on asetettu yhteisesti EU:n taholta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 202 407 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kunniakonsulien menojen maksamiseen

2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen

4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 154 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu siirrosta momentilta 33.01.01 Suomen Geneven pysyvän edustuston terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.8.2014 alkaen.


2014 I lisätalousarvio154 000
2014 talousarvio202 407 000
2013 tilinpäätös200 551 000
2012 tilinpäätös204 459 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 154 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 14 500 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Suomen Venäjän edustustoista saatavien viisumien käsittelymaksutulojen alenemisesta.


2014 III lisätalousarvio14 500 000
2014 I lisätalousarvio154 000
2014 talousarvio202 407 000
2013 tilinpäätös200 551 000
2012 tilinpäätös204 459 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentille myönnetään lisäystä 14 500 000 euroa.

21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 974 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos180
Yhteensä180

2014 talousarvio974 000
2013 talousarvio794 000
2012 tilinpäätös478 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 974 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.

29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 19 627 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.


2014 talousarvio19 627 000
2013 I lisätalousarvio4 000 000
2013 talousarvio18 127 000
2012 tilinpäätös21 643 725

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 19 627 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2014 talousarvio4 000 000
2013 talousarvio4 000 000
2012 tilinpäätös6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.

Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.