Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
       11. Verot ja veronluonteiset tulot
         01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
         04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2014

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa: Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 3 % vuonna 2014, eli vajaat 1,3 mrd. euroa vuodelle 2013 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verokertymien kasvu perustuu veropohjien kasvuun. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa.

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettaa suuria haasteita talouspolitiikalle. Vuonna 2014 hallitus toteuttaa merkittävän talouskasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevan yhteisö- ja osinkoverouudistuksen. Uudistuksen ohella hallitus toteuttaa julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta sekä lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota. Lisäksi verotukia karsitaan veropohjien vahvistamiseksi. Kevään 2013 kehyspäätöksen yhteydessä ja sitä ennen sovittujen, vuonna 2014 toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan alentavan valtion verotuloja noin 326 milj. euroa.

Mittaluokaltaan merkittävin vuonna 2014 voimaan tuleva verotusta koskeva muutos on yhteisö- ja osinkoverouudistus. Investointien, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta uudistetaan. Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa jatkossa veronalaiseksi pääomatuloksi nykyisen 70 prosentin veronalaisuuden sijaan. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista pääomatuloa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Euromääräisen rajan ylimenevältä osalta osinko on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on puolestaan 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Uudistuksessa säilytetään ansiotulona verotettavat osingot ja lisäksi huojennusaluetta kavennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja huojennusrajan ylittävän osingon veronalaista osuutta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokannan alentamisen arvioidaan vähentävän valtion verotuloja laskennallisesti vuositasolla 870 milj. euroa ja osinkotulojen verotusta koskevien muutosten puolestaan lisäävän valtion verotuloja noin 200 milj. euroa. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös veropohjia laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien arvioidaan kasvavan myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko ja vienti- ja kotimaisen kysynnän kasvuennustetta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen.

Samalla kun yhteisöverokantaa alennetaan, veropohjaa laajennetaan yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisten investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi yrityksille suunnatut määräaikaiset verokannustinohjelmat keskeytetään jo yhtä vuotta päätettyä aikaisemmin. Tämän mukaisesti t&k-lisävähennys ja teollisuusinvestointeja koskevat korotetut poistot perutaan verovuodelta 2015. Yhteisöveron tuottoon vaikuttava aiemmin sovittu työmarkkinaosapuolten väliseen raamisopimukseen liittyvä koulutuskulujen verovähennysoikeus astuu voimaan vuoden 2014 alusta.

Hallitus päätti keväällä 2013, että ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan. Tämän seurauksena muutetaan myös arvonlisäverolakia. Lakimuutoksen arvioidaan lisäävän arvonlisäverotuloja vuositasolla noin 14 milj. eurolla.

Kevään 2013 kehyspäätöksen yhteydessä päätetyt ja vuonna 2014 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista. Alkoholijuomaveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 230 milj. euroa. Liikennepolttoaineiden veronkorotuksen ja sähköveron korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 195 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön voimalaitosvero vanhoille päästökaupan ulkopuolisille sähköntuotantolaitoksille, mutta huomattavasti lievempänä kuin hallitusohjelmassa on kirjattu. Verolla pyritään keräämään 50 milj. euroa hallitusohjelmaan kirjatun 170 milj. euron sijaan.

Lisäverotuloja valtio saa myös verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävistä ja veropohjaa laajentavista toimenpiteistä. Pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan siten, että 40 000 euron ylittävältä osalta vero on 32 %, kun aiemmin tuloraja oli 50 000 euroa. Asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta ansio- ja pääomatuloverotuksessa rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä. Aiemmin päätetty kilometrikorvausten verotuksen perusteiden muuttaminen lisää sekä yhteisö- että ansio- ja pääomatuloveropohjaa.

Verotuloja puolestaan vähentävät työn tarjonnan kannustimia lisäävät toimenpiteet. Työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan pieni- ja keskituloisilla. Kannustintoimenpiteinä myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan ja konesalien sähköveroa alennetaan.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla näiden veronsaajien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Lisäksi aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012—2015. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti.

Veroperustemuutosten laskennallinen vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2014 vuositasolla (milj. euroa)

 vaikutus
vuositasolla
  
Ansio- ja pääomatuloverot1) 
— asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen13
— pääomatuloverotuksen progressiorajan alentaminen 40 000 euroon5
— listaamattomista yhtiöistä saadun osingon pääomatulovero54
— listaamattomista yhtiöistä saadun osingon ansiotulovero95
— listatuista yhtiöistä saadun osingon pääomatulovero50
— työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus-40
— kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus-8
— verovapaiden kilometrikorvausten muutos2)7
— yleisradioveron indeksikorotus10
Yhteisövero 
— yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin-870
— edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen38
— kuntien (5 %-yks.) ja seurakuntien (0,4 %-yks.) yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus-210
— lainojen korkovähennysoikeuden rajoittaminen3)80
— pitkäaikaisten investointien poistojen muuttaminen verotuksessa hyödykekohtaiseksi20
— verovapaiden kilometrikorvausten muutos2)8
— koulutuskulujen verovähennys-57
Voimalaitosvero 
— voimalaitosveron käyttöönotto50
Arvonlisävero 
— ammattikorkeakoulujen lainsäädäntöä koskeva muutos14
Valmisteverot 
— tupakkaveron korotus50
— alkoholiveron korotus125
— virvoitusjuomaveron korotus55
— liikennepolttoaineiden veron korotus115
— sähköveron korotus80
— konesalien sähköveron alennus-10
Yhteensä-326
— josta verotuottoa lisäävät869
— josta verotuottoa vähentävät-1 195

1) Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Tarkistuksesta luopuminen vuonna 2014 lisää verotuloja suhteessa aikaisemmin arvioituun, mutta koska kyseessä ei ole varsinainen vuodelle 2014 kohdistuva veroperustemuutos, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa.

2) Muutoksesta päätetty vuonna 2012.

3) Vaikutus jakautuu kahteen osaan. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen, mutta vasta vuoden 2014 alusta sovellettavan korkovähennyslain arvioidaan lisäävän verotuloja 66 milj. euroa. Vuoden 2013 kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin korkojen vähennyskelpoisuuden 14 milj. euron lisärajoituksista.

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset alentavat valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 326 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen.

Verotulojen kehitys

Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verotuksen puolelle eli ympäristö-, terveys- ja kulutusveroihin.

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2011—2014 (milj. euroa)

 2011
tilinpäätös
2012
tilinpäätös
2013
TA+III LTAE
2014
esitys
     
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot11 61411 52112 09512 328
Liikevaihtoon perustuvat verot15 93516 61917 26317 880
Valmisteverot6 0496 4486 6066 975
Muut verot ja veronluonteiset tulot2 7182 7332 8112 875
Yhteensä36 31637 32138 77540 057

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

 20102011201220132014
      
Sektoreittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä42,443,644,044,944,9
Valtio19,320,720,721,321,2
Kunnat10,410,210,110,410,3
Soturahastot12,812,713,213,213,4
      
Verolajeittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä42,443,644,044,944,9
Välittömät verot16,216,616,316,816,6
Tuotannon ja tuonnin verot13,414,214,414,914,9
Sosiaalivakuutusmaksut12,812,713,313,213,4
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta1). Verotukia on noin 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 23,6 mrd. euroa vuonna 2014. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 15,4 mrd. euroa.

Verotuet 2012—2014 (milj. euroa)

 201220132014
    
Yleinen hallinto151515
Opetus, tiede ja kulttuuri146152159
Sosiaaliturva5 0895 2505 340
Terveydenhuolto349356368
Asuminen ja ympäristö5 2535 2875 292
Maa- ja metsätalous148156160
Liikenne1 1451 1691 194
Teollisuus ja elinkeinot6 0246 4546 361
Ei eriteltävissä4 6634 6934 683
Yhteensä22 83223 53223 572

Osaston tuloarviot

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot12 125 0000-50 000254 50012 329 500
01.Ansio- ja pääomatuloverot8 676 000120 000250 0009 046 000
02.Yhteisövero2 477 0002 477 000
03.Korkotulojen lähdevero159 000159 000
04.Perintö- ja lahjavero630 000-120 000510 000
05.Pankkivero133 0004 500137 500
06.Voimalaitosvero50 000-50 0000
04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut17 879 500-165 000-205 00012 70017 522 200
01.Arvonlisävero17 030 000-165 000-247 00016 618 000
02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero706 00042 000748 000
03.Apteekkimaksut143 50012 700156 200
08.Valmisteverot6 918 000-68 000-128 00006 722 000
01.Tupakkavero811 000-68 000743 000
04.Alkoholijuomavero1 442 0001 442 000
05.Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero250 000250 000
07.Energiaverot4 400 000-128 0004 272 000
08.Eräiden juomapakkausten valmistevero15 00015 000
10.Muut verot2 715 00041 00023 00050 0002 829 000
03.Autovero997 000-57 000940 000
05.Varainsiirtovero581 00080 00050 000711 000
06.Arpajaisvero235 000235 000
07.Ajoneuvovero832 00041 000873 000
08.Jätevero70 00070 000
19.Muut veronluonteiset tulot155 0481 60000156 648
02.Lästimaksut800800
03.Ratavero18 00018 000
04.Eräät viestinnän maksut26 8221 60028 422
05.Lentoliikenteen valvontamaksu11 10011 100
06.Väylämaksut83 01083 010
07.Katsastustoiminnan valvontamaksu4 7854 785
08.Öljyjätemaksu4 0004 000
09.Muut verotulot3 5003 500
10.Energiaviraston valvontamaksu3 0313 031
 Yhteensä39 792 548-190 400-360 000317 20039 559 348