Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Ulkoasiainhallinto
       10. Kriisinhallinta

Talousarvioesitys 2013

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyöPDF-versio

Selvitysosa:Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Suomi edistää köyhien aseman vahvistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä. Köyhyyden poistamisen ohella kehityspolitiikalla autetaan löytämään ratkaisuja myös muihin globaaleihin haasteisiin. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö on ihmisoikeusperustaista. Tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta.

Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön painopisteinä ovat valtioneuvoston kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta, osallistava ja työllistävä vihreä talous, luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu sekä inhimillisen kehityksen tukeminen. Kehityspolitiikan ja -yhteistyön läpileikkaavina tavoitteina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys, joita edistetään valtavirtaistamalla, kohdennetuilla toimilla sekä poliittisella vaikuttamistyöllä.

Suomen kehitysyhteistyö perustuu kehitysmaiden määrittämiin kehitystarpeisiin, maiden omiin kehityssuunnitelmiin ja -tavoitteisiin ottaen huomioon myös muun avunantajayhteistyön toiminnan. Kehitysyhteistyön osapuolet ja toimijat ovat yhdessä vastuussa kehitystulosten saavuttamisesta.

Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja temaattisesti, EU-tasolla, monenkeskisesti sekä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Humanitaarisen toiminnan tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.

Kehitysyhteistyön laatua parannetaan kehittämällä tulosperustaista toimintatapaa kuten strategista suunnittelua. Yhteistyötä kohdennetaan sinne, missä Suomen tuki voi parhaiten edesauttaa kumppanimaiden kehitystulosten saavuttamista. Suomen toiminnan painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa. Yhteistyötä keskitetään pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jotta voidaan vähentää pirstaloitumista sekä rahoituksen että työn osalta.

Hallitus tavoittelee määrärahakehitystä, jonka puitteissa 0,7 prosentin määrärahataso BKTL:sta voidaan saavuttaa. Vuoden 2013 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi on talousarvioesityksessä arvioitu noin 0,54 % BKTL:sta. Tämä merkitsee noin 6 milj. euron menojen laskua vuodesta 2012, mikä on seurausta varsinaisen kehitysyhteistyön ulkopuolisten ODA-kelpoisten menoerien arvion pienenemisestä.

Hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013—2014 varsinainen kehitysyhteistyön määräraha jäädytetään vuoden 2012 määrärahan tasolle. Hallituskauden puolivälissä ohjataan päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tässä yhteydessä tavoitteena on kehitysyhteistyön BKTL-osuuden nousu hallituskaudella. Päästöoikeuksien huutokaupoista valtiolle kertyneitä tuloja saa kehyksen estämättä käyttää kertaluonteisiin ilmastotoimien ja kehitysyhteistyön menoihin. Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden säilyttämiseen vähintään 0,15 prosentissa BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 prosenttia. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kahdenvälisen ja alueellisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista seurataan säännöllisesti.

Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa vuonna 2009 Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010—2012 aikana. Tämän lisäksi Cancunin (2010) päätösten mukaan teollisuusmaiden tavoitteena on saada aikaan 100 miljardin USD vuotuinen rahoitusvirta kehitysmaiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä summa koostuu teollisuus- ja kehitysmaiden yksityisestä ja julkisesta rahoituksesta sekä innovatiivisista rahoituslähteistä. Pitkän aikavälin julkisen ilmastorahoituksen volyymista tai taakanjaosta ei ole vielä sovittu, joten Suomen maksuosuutta ei tiedetä, mutta vuonna 2009 tehtyjen arvioiden mukaan Suomen vuotuinen budjettirahoitteinen maksuosuus olisi 70—200 milj. euron välillä. Suomen tulee siis edelleen kasvattaa ilmastorahoituksen tasoa ja lyhyellä tähtäimellä tason tulee vähintään pysyä saavutetulla tasolla. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä arvioitu Suomen ilmastorahoituksen osuus varsinaisen kehitysyhteistyön momentilla on noin 64 milj. euroa.

Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus

Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen ja sitä tukevan Accran toimintaohjelman sekä Busanin loppuasiakirjan periaatteisiin, jotka tähtäävät kehitysyhteistyön toimintatapojen kehittämiseen kehitystulosten vahvistamiseksi.

Suomi osallistuu kansainväliseen tuloksellisuusyhteistyöhön erityisesti Busanin kehitystuloksellisuutta käsitelleessä korkean tason foorumissa (2011) perustetun globaalin kumppanuuden, OECD:n ja EU:n puitteissa. Suomi pyrkii ohjaamaan tuloksellisuuden sisältötyötä sellaisiin aihealueisiin, joilla on lisäarvoa maatason tuloksellisuuden edistämiseksi, oli kyse sitten Suomen, EU:n tai muiden avunantajien toiminnasta. Johtokuntatyöskentelyssä ja muussa vaikuttamistoiminnassaan Suomi yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa pyrkii aktiivisesti edistämään YK-järjestelmän uudistamista ja YK-järjestöjen sekä Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien toiminnan tehokkuutta.

Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita, eikä kehityksen eri ulottuvuuksien vaikuttamiselle ole olemassa yksiselitteisiä mittareita. Kansallisella tasolla ulkoasiainministeriö tekee kuitenkin jatkuvaa kehittämistyötä Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuuden vahvistamiseksi muun muassa tarkentamalla ohjeistoja sekä järjestämällä koulutusta. Kansallisessa toimintatapojen kehittämistyössä keskitytään vahvistamaan hanke- ja ohjelmayhteistyön tuloksellisuutta maatasolla. Suomen prioriteetteja ovat kumppanimaiden omien hallintojärjestelmien käytön edistäminen, kehitysrahoituksen läpinäkyvyyden sekä ennakoitavuuden parantaminen ja avunantajien välisen työnjaon kehittäminen. Tuloksellisuustyö tapahtuu paljolti kumppanimaatasolla ja Suomen suurlähetystöt kumppanimaissa ovat tässä keskeisessä roolissa.

Ulkoasiainministeriön alueosastoilla on keskeinen vastuu hankkeidensa ja ohjelmiensa evaluoinnista ja tarkastuksesta. Kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaavan alivaltiosihteerin alaisuudessa toimiva kehitysyhteistyön evaluointi toimeenpanee laajojen kokonaisuuksien evaluointeja. Evaluoinneissa Suomi noudattaa OECD:n kehitysapukomitea DAC:n periaatteita.

Kansallisessa seurannassa eduskunnan merkitys on keskeinen. Ulkoasiainministeriö toimittaa eduskunnalle vuosittain kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan kertomuksen, jossa raportoidaan toteutuneesta toiminnasta ja esitetään tulevaisuuteen suuntaavia tavoitteita. Valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin kehityspoliittinen toimikunta arvioi muun muassa kehitysyhteistyötoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä seuraa julkisten kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa.

Kansainvälisellä tasolla kehitysyhteistyön seuranta ja raportointi tapahtuu pääosin OECD:n kehitysapukomitea DAC:issa. OECD/DAC:ilta Suomi saa myös palautetta kehitysapukomitean suorittamista neljän vuoden välein laadittavista vertaisarvioista, joista uusin on vuodelta 2012. DAC-raportoinnissa seurataan myös kehityspolitiikan läpileikkaavia teemoja koskevien politiikkatavoitteiden toteutumista. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden edistymisen seurantaan, joka perustuu maakohtaisesti kerättyyn seurantatietoon.

Kehityspoliittinen johdonmukaisuus toteutuu, kun kaikkien köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kannalta merkittävien politiikka-alojen linjaukset ja toiminta tukevat kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Periaate merkitsee velvollisuuksia myös teollistuneille maille (mm. kauppa-, maatalous- ja ilmastopolitiikka, kestävät tuotanto- ja kulutustavat). Suomi on sitoutunut kehitystä tukevaan politiikkajohdonmukaisuuteen ja edistää sen toteutumista omassa kansallisessa toiminnassaan sekä suhteessa muihin avunan­tajiin ja kumppanimaihin. Hallitusohjelman mukai­sesti Suomi edistää johdonmukaisuutta aktiivisesti EU:ssa. Suomi myös toimeenpanee OECD:n asiasta tekemiä suosituksia.

OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareilla (Rio marker) koskien ilmastonmuutoksen hillintää (mitigaatio) ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (adaptaatio). Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien hankkeiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä hankkeilla parannetaan maiden edellytyksiä mukautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin. Ilmastorahoitusmittareilla luokitellaan kehitysyhteistyöhankkeita sen mukaan, ovatko ne hankkeen päätavoite tai merkittävä osatavoite. Päätavoitteella tarkoitetaan sitä, että hanke ei toteudu lainkaan, jos tavoite jätetään pois. Osatavoite on kirjattu hankedokumenttiin yhdeksi hankkeen tavoitteeksi. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä mittareita.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä tullaan toteuttamaan kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan tavoitteellisesti ja strategisesti. Yhteistyöstä tehdään strateginen analyysi ja vaikuttamistyötä terävöitetään keskittymällä rajallisiin kokonaisuuksiin. Monenkeskisten järjestöjen arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt muun muassa OECD/DAC:n, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamaa aineistoa samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin.

Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta

  2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
                 
Määrärahat yhteensä 600,1 670,8 746,1 830,4 915,6 965,6 1 073,8 1 124,0
Maksatukset 721,8 658,6 711,1 789,7 923,6 1 007,6 1 012,7  
%-osuus BKTL:sta 0,46 0,39 0,40 0,43 0,54 0,55 0,52  

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2013 hallinnonaloittain (1 000 euroa)

   
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 879 384
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla 111 066
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 25 617
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 96 060
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 1 762
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 212
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 216
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 1 280
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1 504
Ympäristöministeriön hallinnonalalla 203
Yhteensä 1 118 304

50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.


2013 talousarvio
2012 talousarvio
2011 tilinpäätös

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 892 594 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Luxemburgin ulkoministeriön, Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ), Alankomaiden ulkoministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 261 591 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) 289 280 000
3. Euroopan kehitysrahasto 57 894 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 61 203 000
5. Humanitaarinen apu 84 000 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 9 826 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 600 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 107 800 000
9. Korkotuki-instrumentti 18 400 000
Yhteensä 892 594 000

1) Sisältää 810 000 euroa ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja, 250 000 euroa ministeriön ja Luxemburgin ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja, 50 000 euroa ministeriön ja Saksan kehitysyhteistyöviraston (GIZ) yhteistoimintahankkeen menoja, 200 000 euroa ministeriön ja Alankomaiden ulkoministeriön yhteistoimintahankkeiden menoja sekä 11 900 000 euroa ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja.

Valtuus

Vuoden 2013 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 248 911 000 euroa ja hyväksyä enintään 90  000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 35 000 000 euroa valtion tukea. Tästä tuesta enintään 20 000 000 euroa saa kohdistua vuoden 2013 jälkeen.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 341 850 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 199 946 000
3. Euroopan kehitysrahasto 516 470 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 55 495 000
5. Humanitaarinen apu 6 000 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 1 350 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus -
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 107 800 000
9. Korkotuki-instrumentti 20 000 000
Yhteensä 1 248 911 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 2017— Yhteensä
vuodesta 2013
lähtien
             
Kehitysyhteistyövaltuus            
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 658 983 540 936 349 843 279 894 297 571 2 127 227
Vuoden 2013 sitoumukset - 139 485 168 576 189 040 751 810 1 248 911
Menot yhteensä 658 983 680 421 518 419 468 934 1 049 381 3 376 138
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 261 591 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 341 850 000 euroa.

Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena.­ Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.

Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
YK-järjestöt 114 722
YK:n kehitysohjelma (UNDP) 22 000
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 19 200
YK:n väestörahasto (UNFPA) 33 550
Muut 39 972
   
Maailmanpankkiryhmä 77 100
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 64 710
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 10 040
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat 2 350
   
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 43 399
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 35 849
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF) 7 050
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus 500
   
Muut monenkeskiset järjestöt 26 170
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) 13 650
Muut 12 520
   
Jakamaton 200
Yhteensä 261 591

Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
YK-järjestöt 32 200
Muut 32 200
   
Maailmanpankkiryhmä 208 850
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 204 800
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat 4 050
   
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 100 800
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 100 800
Yhteensä 341 850
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 289 280 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 199 946 000 euroa.

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
Afrikka ja Lähi-itä 176 160
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 101 280
Etiopia 16 000
Kenia 15 027
Tansania 26 923
Mosambik 26 570
Sambia 16 760
Hauraat valtiot 14 160
Etelä-Sudan 6 000
Palestiinalaisalueet 8 160
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö 40 820
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 5 900
Itä- ja Länsi-Afrikka 12 150
Eteläinen Afrikka 22 770
Paikallinen yhteistyö 7 540
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka 940
Itä- ja Länsi-Afrikka 2 700
Eteläinen Afrikka 3 900
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus 11 900
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus 460
   
Aasia 75 510
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 29 270
Nepal 19 570
Vietnam 9 700
Haurat valtiot 16 500
Afganistan 16 500
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 27 640
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö 21 140
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 6 500
Paikallinen yhteistyö 2 100
   
Latinalainen Amerikka 21 260
Nicaragua 1 250
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 17 830
Andien alueellinen yhteistyö 8 600
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö 5 470
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 3 760
Paikallinen yhteistyö 1 330
YhteistoimintahankkeenNorjan ulkoministeriön osuus 350
Yhteistoimintahankkeen Alankomaiden ulkoministeriön osuus 200
Yhteistoimintahankkeen Luxemburgin ulkoministeriön osuus 250
Yhteistoimintahankkeen Saksan kehitysyhteistyöviraston osuus 50
   
Länsi-Balkan 4 250
Länsi-Balkan 3 670
Paikallinen yhteistyö 580
   
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 12 100
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 10 200
Paikallinen yhteistyö 1 900
Yhteensä 289 280

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
Afrikka ja Lähi-itä 105 481
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 61 896
Etiopia 15 500
Mosambik 22 000
Sambia 24 396
Hauraat valtiot 17 000
Palestiinalaisalueet 17 000
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö 26 585
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 1 350
Eteläinen Afrikka 25 235
   
Aasia 73 475
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 17 300
Nepal 15 100
Vietnam 2 200
Hauraat valtiot 38 600
Afganistan 38 600
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 17 575
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö 15 075
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 2 500
   
Latinalainen Amerikka 5 540
Nicaragua 2 000
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 3 540
Andien alueellinen yhteistyö 3 540
   
Länsi-Balkan 3 450
Länsi-Balkan 3 450
   
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 12 000
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 12 000
Yhteensä 199 946

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 57 894 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 516 470 000 euroa.

Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 61 203 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 55 495 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.

Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 84 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 6 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.­

Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR) ja YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF). Humanitaarisesta avusta rahoitetaan Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC), jolle ehdotetaan yhteensä 6 000 000 euroa myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 9 826 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 1 350 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 950 000 euroa.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 600 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 107 800 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 107 800 000 euroa.

Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 850 000 euroa vuonna 2013. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea DEMO ry:n harjoittamaan kehitysmaiden demokratiakehitystä edistävään toimintaan enintään 800 000 euroa sekä myöntö- ja sopimusvaltuuksia enintään yhteensä 1 600 000 euroa vuoden 2013 jälkeisille vuosille.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 18 400 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille yhteensä 20 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2013 hyväksyä enintään 90 000 000 euron edestä.

Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että ulkoministeriön kehitysyhteistyöperustein myöntämät korkotukiluotot korvataan muilla yksityisen sektorin yhteistyömuodoilla. Tämän johdosta uusia hankkeita ei oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000).

Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteistoimintahankkeiden menot 8 910
Yhteensä 8 910

2013 talousarvio 892 594 000
2012 II lisätalousarvio 9 311 000
2012 talousarvio 883 684 000
2011 tilinpäätös 845 923 000

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.


2013 talousarvio 10 000 000
2012 II lisätalousarvio 5 000 000
2012 talousarvio 10 000 000
2011 tilinpäätös 14 999 950