Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikärakenteen muutos, talouden globalisoituminen ja teknologinen kehitys, jotka muuttavat sosiaaliturvan toimintakenttää ja haastavat vanhat toimintatavat. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Maailmantalouden kehityksen ennustettavuus heikkenee. Toimintaympäristö on moniulotteinen ja kansallisvaltioiden rajojen merkitys vähenee. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Maailmanlaajuinen luonnon kantokyvyn heikkeneminen vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Tähän liittyen muun muassa säädetään vanhuspalvelulaki, valmistellaan sosiaalihuollon kokonaisuudistusta ja poistetaan työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 260 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista ministeriössä toteutetaan vuoden 2012 alussa vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty muun muassa poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Lisäksi kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi sekä yhteistyötä työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi jatketaan. Työmarkkinoiden jakautumisen vähentämiseen tähtääviä toimia eri hallinnonaloilla vahvistetaan ja jatketaan poikkihallinnollista kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Hallituksen painopistealueen mukaisessa poikkihallinnollisessa syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa on sitouduttu ottamaan huomioon naisten ja miesten väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Erityishuomiota kiinnitetään miehiä koskeviin tasa-arvokysymyksiin. Tämä näkökulma otetaan huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa, etenkin riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parantavassa osaohjelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
             
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista .. .. 39 39 45 50
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)            
— kuntajohdossa .. .. 59 61 65 68
— perusterveydenhuollossa .. .. 59 .. 65 ..
— liikuntatoimessa .. .. 59 .. 65 ..
— perusopetuksessa .. 63 63 63 65 68
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 59,8 60,4 60,5 60,7 60,9
— miehet 58,6 59,7 60,3 60,4 60,6 60,8
— naiset 58,9 59,9 60,4 60,5 60,7 60,9
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,6 7,2 7,2 7,1 6,9
— miehet 9,1 7,7 7,2 7,1 7,0 6,9
— naiset 8,3 7,5 7,2 7,4 7,2 7,0
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,6 4,5 4,6 4,4 4,3
— miehet 3,6 4,1 4,0 3,9 3,8 3,7
— naiset 4,5 5,2 4,9 5,2 5,1 4,9
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92 92 922) .. 94 94
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 30,0 28,6 303) 31,52) 30,5 29,5
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) 5 567 5 691 4 8013) 4 7502) 4 700 4 650
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 6,7 7,1 8,3 9,5 10,6
Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,4 30,4 29,62) 30,4 30,8
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 9 916 10 166 10 1002) 10 300 10 500
Sosiaalimenojen rahoitus, %            
— verovaroin 43,1 45,0 46,1 45,92) 45,6 45,2
— työnantajat 37,6 37,3 35,8 35,62) 35,7 35,8
— muu 19,3 17,7 18,1 18,52) 18,7 19,0
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 55,0 54,4 54,82) 55,0 54,9

1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

2) Arvio

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
             
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %            
— miehet 37,6 35,0 36,8 35,6 36,4 36,4
  — 0—12 vuotta koulutusta 42,3 40,4 38,8 38,11) 37,4 37,4
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 27,0 30,1 29,61) 29,1 29,1
— naiset 33,7 34,0 32,9 32,1 32,5 32,5
  — 0—12 vuotta koulutusta 38,5 36,3 36,5 36,11) 35,8 35,8
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 30,4 29,4 29,31) 29,2 29,2
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 19 17 17 17 16
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 79,8 80,0 80,11) 80,1 80,2
— miehet 74,1 76,5 76,7 76,81) 76,8 76,9
— naiset 81,0 83,1 83,2 83,31) 83,3 83,4
25-vuotiaan elinajanodote            
— miehet 49,7 52,4 52,6 52,91) 53,2 53,5
  — perusasteen koulutus 47,4 49,2 49,7 50,01) 50,4 50,8
  — keskiasteen koulutus 50,1 52,3 52,4 52,61) 52,8 53,0
  — korkea-asteen koulutus 54,0 55,6 55,9 56,11) 56,3 56,5
— naiset 56,1 59,0 59,0 59,11) 59,2 59,3
  — perusasteen koulutus 54,6 56,9 56,6 56,61) 56,6 56,6
  — keskiasteen koulutus 57,2 59,0 59,1 59,21) 59,3 59,4
  — korkea-asteen koulutus 58,4 60,2 60,3 60,41) 60,6 60,7
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)            
— miehet 76 84 841) 851) 86 86
— naiset 72 78 781) 791) 80 80
Päivittäin tupakoivien osuus, %            
— miehet (25—64-v.) 28,3 23,3 24,1 23,4 22 21
— naiset (25—64-v.) 19,9 16,5 15,3 14,9 14 13
— pojat (8.—9. lk) 25 17 17 17 15 14
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 14 14 13 12
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,2 10,0 10,03) 9,8 9,8
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %            
— miehet 58,4 65,5 62,7 65,0 64 62
— naiset 41,2 46,8 48,3 48,3 47 46
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)            
— miehet 1 176 953 924 9051) 881 858
— naiset 369 343 293 3261) 318 309
Pienituloisten4) osuus, %            
— koko väestö 11,3 13,1 13,53) 13,41) 13,3 13,2
— lapset 11,9 13,3 12,53) 12,41) 12,3 12,2
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 161 842 164 154 167 364 170 600 169 600
Toimeentulotukea saaneet, lkm            
— kotitaloudet 271 686 238 755 240 257 236 0001) 240 000 240 000
— henkilöt 454 353 377 688 375 152 368 5001) 374 500 374 500
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,1 2,2 1,91) 1,9 1,8
  — miehet 2,7 2,4 2,5 2,31) 2,2 2,2
  — naiset 2,0 1,7 1,8 1,61) 1,6 1,6
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)5), % 26,7 25,9 26,6 26,41) 26,2 26,1
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,3 5,1 4,8 4,81) 4,7 4,7
— 18—24 v. pojat 5,4 6,5 6,0 6,01) 5,9 5,9
— 18—24 v. tytöt 3,1 3,6 3,6 3,51) 3,5 3,4
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 81,8 81,9 81,73) 81,9 82,0
Väestöryhmien välisiä terveyseroja seurataan perusterveydenhuollossa, väestöllä painotettu %-osuus terveyskeskuksista .. .. 26 31 38 40
Hoitoon pääsy            
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 3 748 1 245 751 700 700
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 66 72 77 70 70
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 7 600 12 100 14 000 14 000 13 000
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm   84 136 78 80 80
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 352 2 196 2 190 2 400 2 400
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot:6)            
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia /v.   30 28 42 30 30
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v.   5 700 4 813 5 382 5 000 5 000
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %            
— säännöllinen kotihoito2) 12,1 11,4 11,9 12,51) 13,0 13,2
  — miehet 9,0 8,5 9,0 9,31) 9,6 9,8
  — naiset 13,5 13,0 13,5 13,91) 14,3 14,5
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,1 5,6 5,71) 6,0 6,3
  — miehet 1,1 3,3 3,7 4,01) 4,3 4,5
  — naiset 2,0 6,0 6,7 7,21) 7,7 8,0
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 5,4 4,7 4,41) 3,9 3,4
  — miehet 5,6 3,8 3,3 3,11) 2,9 2,7
  — naiset 9,6 6,3 5,5 5,11) 4,7 4,3
— omaishoidontuki 3,0 4,1 4,2 4,31) 4,4 4,5
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 008 4 310 4 7001) 5 200 5 600
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 6,8 6,0 6,5 5,0 5,0
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, % .. .. 3,6 3,61) 3,8 4,0
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta            
— neuvolalääkärit .. .. 73,7 .. 75 75
— kouluterveydenhuollon lääkärit .. .. 39,3 .. 45 50
— neuvolaterveydenhoitajat .. .. 84,1 .. 90 90
— kouluterveydenhoitajat .. .. 94,3 .. 95 95
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)            
— äitiysneuvolassa .. 50 50 90 90 90
— lastenneuvolassa .. 45 45 85 85 90
— kouluterveydenhuollossa .. 61 61 85 85 90
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 41 300 54 000 57 200 60 000 63 000
— miehet 47 500 23 800 32 900 34 100 36 000 37 000
— naiset 39 300 17 500 21 100 23 100 24 000 26 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,3 1,21) 1,2 1,1
— pojat 1,0 1,3 1,4 1,31) 1,3 1,2
— tytöt 0,9 1,2 1,2 1,21) 1,2 1,1
Asunnottomat, lkm 10 000 8 150 7 880 7 570 7 100 6 600
— miehet 8 250 6 560 6 490 5 990 6 000 5 200
— naiset 1 750 1 590 1 390 1 580 1 100 1 400
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 30 408 35 753 35 715 42 919 40 000 39 000
Maahanmuuttajien osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 2,9 3,01) 3,11) 3,2 3,3

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Ennakkotieto

4) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

5) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien tulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
arvio
2013
arvio
             
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 595 2 572 2 5461) 2 521 2 496
— miehet .. 1 750 1 649 1 6331) 1 616 1 600
— naiset .. 845 923 9141) 905 896
Vesivälitteiset epidemiat            
— epidemioiden lkm 7 4 1 51) 5 5
— sairastuneet henkilöt 6 428 213 16 5001) 500 500
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 .. 81) 81) 7 7
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 24,1 29,6 22,42) - -
Työeläkerahastot/bkt, % 50,21 72,4 76,7 71,1 70 69

1) Arvio

2) Ennakkotieto

Eräiden etuuksien kehitys

Euroa/kk 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Lapsilisä                
— 1. lapsi 100 100 100 100 100 100 100 104
— 2. lapsi 111 111 111 111 111 111 111 115
— 3. lapsi 131 131 131 131 141 141 142 147
— yksinhuoltajakorotus 37 37 37 47 47 47 47 49
Lasten kotihoidon tuki                
— hoitoraha 294 294 294 294 314 314 316 327
— seuraavasta alle 3-v. 84 84 94 94 94 94 94 94
— muista alle kouluikäisistä 50 50 60 60 60 60 61 61
— hoitolisä 168 168 168 168 168 168 169 169
Yksityisen hoidon tuki                
— hoitoraha 137 137 137 137 160 160 161 167
— hoitolisä 135 135 135 135 135 135 135 135
Osittainen hoitoraha 70 70 70 70 70 90 90 94
Vanhempainpäiväraha                
— minimi 380 380 380 380 551 551 553 574
— keskimäärin, miehet 1 483 1 545 1 620 1 747 1 858 1 936 1 997 1 9731)
— keskimäärin, naiset 995 1 060 1 170 1 241 1 342 1 398 1 427 1 4521)
Sairauspäiväraha                
— minimi (55 päivän jälkeen) 380 380 380 380 551 551 553 574
— keskimäärin, miehet 1 180 1 200 1 228 1 277 1 368 1 429 1 421 1 4451)
— keskimäärin, naiset 1 033 1 053 1 075 1 110 1 184 1 235 1 249 1 2761)
Työmarkkinatuki 500 505 514 527 551 551 553 674
Työttömän peruspäiväraha 500 505 514 527 551 551 553 674
Työttömien ansiopäiväraha                
— keskimäärin, miehet 1 137 1 164 1 201 1 234 1 326 1 401 1 409 1 4981)
— keskimäärin, naiset 861 899 922 945 1 017 1 071 1 082 1 1281)
Kansaneläke, yksinäinen 498 511 525 558 584 584 586 609
Takuueläke             688 714
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 408 1 453 1 507 1 557 1 659 1 687 1 731 ..
— naiset 896 932 971 1 000 1 071 1 097 1 138 ..
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 092 1 100 1 117 1 077 1 117 1 119 1 147 ..
— naiset 901 914 934 891 927 929 960 ..
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 600 1 755 1 814 1 793 1 922 1 974 1 947 ..
— naiset 1 073 1 189 1 250 1 199 1 326 1 365 1 370 ..
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)                
— miehet 987 1 014 1 044 1 018 1 090 1 126 1 174 ..
— naiset 786 814 841 809 842 884 907 ..
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 378 383 390 399 417 417 419 461

1) Arvio

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013

    v. 2011
tilinpäätös
1000 €
v. 2012
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2013
esitys
1000 €
 
Muutos 2012—2013
    1000 € %
 
01. Hallinto 86 196 90 185 86 277 -3 908 -4
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 730 39 613 41 520 1 907 5
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 171 2 327 2 243 -84 -4
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 528 5 162 4 534 -628 -12
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 281 600 600 0
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 187 548 548 0
21. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 703 100 -603 -86
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 16 400 16 700 11 800 -4 900 -29
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 18 688 20 000 20 900 900 5
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 210 4 532 4 032 -500 -11
02. Valvonta 42 682 43 638 40 980 -2 658 -6
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 339 13 748 13 902 154 1
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 884 13 991 11 694 -2 297 -16
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 100 4 099 3 584 -515 -13
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 9 359 10 300 10 300 0
66. Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 0
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 113 341 115 174 115 578 404 0
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 68 613 68 025 70 128 2 103 3
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 37 628 36 869 37 674 805 2
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 100 10 280 7 776 -2 504 -24
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 340 166 2 468 076 2 515 325 47 249 2
28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha) 137 400 148 770 159 422 10 652 7
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) 11 230 11 700 11 800 100 1
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 427 600 1 481 500 1 481 687 187 0
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 1 504 2 000 1 500 -500 -25
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 18 200 22 200 21 250 -950 -4
54. Asumistuki (arviomääräraha) 549 500 602 306 623 800 21 494 4
55. Elatustuki (arviomääräraha) 165 944 171 400 180 900 9 500 6
60. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 28 789 28 200 34 966 6 766 24
20. Työttömyysturva 1 815 865 2 364 200 2 584 386 220 186 9
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 12 240 23 000 26 486 3 486 15
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 701 500 1 010 000 1 104 600 94 600 9
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 129 926 175 000 178 100 3 100 2
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 909 778 1 082 000 1 181 400 99 400 9
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 27 000 33 000 43 000 10 000 30
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 35 421 41 200 50 800 9 600 23
30. Sairausvakuutus 1 220 177 1 345 300 1 273 929 -71 371 -5
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 220 177 1 345 300 1 273 929 -71 371 -5
40. Eläkkeet 4 201 028 4 392 550 4 503 608 111 058 3
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 52 098 55 000 58 358 3 358 6
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 532 200 569 000 580 000 11 000 2
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 57 700 85 000 88 000 3 000 4
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 962 1 850 2 389 539 29
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 15 215 16 000 15 761 -239 -1
(57.) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) 4 343 0
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 538 509 3 665 700 3 759 100 93 400 3
50. Veteraanien tukeminen 328 038 311 633 289 607 -22 026 -7
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 1 356 1 650 1 550 -100 -6
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 47 912 44 300 39 751 -4 549 -10
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 174 273 163 200 146 833 -16 367 -10
52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 65 207 65 207 68 207 3 000 5
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100 0
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 94 80 70 -10 -12
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 0
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 30 588 30 588 26 588 -4 000 -13
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 2 008 8 8 0
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 469 773 572 730 547 560 -25 170 -4
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 200 200 200 0
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 24 700 17 500 14 500 -3 000 -17
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 39 993 36 000 30 000 -6 000 -17
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 104 482 109 170 110 240 1 070 1
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 6 751 10 000 10 500 500 5
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 271 447 357 000 348 100 -8 900 -2
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 600 480 -120 -20
(37.) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 10 000 -10 000 -100
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 11 800 22 460 23 740 1 280 6
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 500 3 500 3 500 0
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 63 157 61 202 59 757 -1 445 -2
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 007 27 005 27 675 670 2
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 25 390 22 890 22 890 0
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 930 -70 -7
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 560 1 360 660 -700 -51
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 200 5 100 3 780 -1 320 -26
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 2 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 100 947 922 -25 -3
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 227 440 226 340 223 740 -2 600 -1
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 208 400 207 300 205 000 -2 300 -1
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 600 2 600 0
(42.) Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 -300 -100
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 16 140 16 140 0
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 268 200 291 000 301 000 10 000 3
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 268 200 291 000 301 000 10 000 3
(51.) Varaus RAY:n tuoton ohjaamiseen yleiskatteisen puolen kohteisiin 0
Yhteensä 11 176 062 12 282 028 12 541 747 259 719 2
  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 668 3 635 3 654    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2013 maksullisen toiminnan osuus on 1 525 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 375 henkilötyövuotta.