Talousarvioesitys 2013

Kuntarakennelaki

Hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntauudistuksen päämääränä on muodostaa mahdollisimman vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa.

Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi kesäkuussa 2012 kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit. Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta. Kriteerit ovat palvelu- ja väestöpohjakriteeri, työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri sekä talouskriteeri. Kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettu toiminnallista kokonaisuutta. Lisäksi ministeriryhmä linjasi, että Helsingin metropolialueella työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeriä sovelletaan muusta maasta poikkeavalla tavalla.

Lisäksi ministeriryhmä linjasi, että poikkeaminen kuntarakenteen uudistamista ohjaavista kriteereistä on mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät ole automaattisia, vaan niiden tarve arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen näkökulma ja poikkeamisen tulee olla mahdollista vain, jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta.

Hallitus linjasi kesäkuussa 2012 iltakoulussa, että valtioneuvostolle säädetään hallitusohjelman mukaisesti mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.

Valtiovarainministeriön asettama kuntarakennelakityöryhmä valmistelee luonnoksen hallituksen esitykseksi kuntarakennelaista hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmälle. Rakennelakiehdotus lähetetään syksyllä 2012 lausunnolle kuntiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.

Kuntarakennelain voimaantulon jälkeen kunnilla on aikaa valmistella kriteerien mukaisia esityksiä 1.4.2014 saakka. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa.

Kuntien avuksi käynnistetään muun muassa kuntien tietohallintoon liittyvä muutostukiohjelma. Hallitus kannustaa kuntia tekemään rakennemuutokset maksamalla kunnille kohdennettuja yhdistymisavustuksia. Avun saamisen perusteena on yhdistymispäätöksen tekeminen 1.4.2014 mennessä. Yhdistymisten tulee tapahtua viimeistään 2017. Kunnille, jotka eivät käynnistä kriteerien perusteella kuntajakoselvityksiä, varaudutaan asettamaan ministeriön erityiset kuntajakoselvittäjät. Lisäksi hallitus käynnistää muita muutoksen tukihankkeita kuntien tueksi.

Suurten kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistämiseksi ja tukemiseksi asetetaan eri ministeriöistä koottu tukiryhmä. Valtio varautuu tukemaan suurten kaupunkiseutujen rakenneuudistusta erillisillä kasvua ja kehitystä tukevilla sopimuksilla. Samassa yhteydessä on mahdollista uudistaa tehtävänjakoa valtion ja kuntien välillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntauudistusta. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Lain sisältö täsmentyy kuntarakenteen uudistuksen edetessä. Järjestämislakia valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmässä, jonka määräaika päättyy 31.12.2012.

Toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen tavoitteena on väestökehitys huomioon ottaen toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistaminen sekä elinvoimaisen ja toimintakykyisen toisen asteen järjestäjäverkon muodostuminen. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta sekä varmistaa koulutuspalveluiden tasa-arvoinen saatavuus maan eri osissa.

Kuntalain kokonaisuudistus

Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan kuntalain kokonaisuudistus. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valmistelutyössä on kiinnitettävä erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle ja demokratialle perustuslaissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien turvaamiseen liittyviin kuntien velvoitteisiin. Valmistelutyö tulee sovittaa yhteen eri sektoreilla käynnissä olevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa.

Valtiovarainministeriö asetti 3.7.2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa (toimielimet ja johtaminen -jaosto, demokratiajaosto, talousjaosto ja kunnat ja markkinat -jaosto). Niiden toimikausi päättyy 15.4.2014. Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa.

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtiovarainministeriö on asettanut kesäkuussa 2012 selvitysmiehen kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten. Selvitysmiehen tukena toimivat tukiryhmä sekä asiantuntija- ja laskentaryhmä. Tavoitteena on uudistaa valtionosuusjärjestelmä siten, että hallituksen esitys voidaan käsitellä eduskunnassa kevään 2014 aikana ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Selvitysmies tekee alustavia ehdotuksia joulukuussa 2012 ja lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista vuoden 2013 loppuun mennessä.

Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman kirjaukset toteuttavasti siten, että uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta sekä soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tarkastelu voidaan laajentaa myös verotusta koskeviin asioihin, kuten mahdollisuuksiin siirtää kunnallisveroon vaikuttavia verovähennyksiä valtion rasitukseksi.

Metropolialue

Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella (14 kuntaa). Alueella tarvitaan kuntarakenteen muutoksia. Lisäksi tarkoituksena on selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ käynnistetään esiselvityksellä, jossa kartoitetaan tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi yhdessä alueen kuntien kanssa. Ministeriryhmä linjasi kesäkuussa 2012, että metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat asettaneet joulukuussa 2011 metropolipolitiikan neuvottelukunnan ja heinäkuussa 2012 metropoliselvityksen johtoryhmän. Valtiovarainministeriö on asettanut elokuussa 2012 viisi selvityshenkilöä metropoliselvityksen tekemistä varten.

Kuntien tehtävien arviointi

Valtiovarainministeriön marraskuussa 2011 asettama kuntien tehtävien arviointityöryhmä kartoittaa kokonaisuutena kuntien tehtävät ja niiden hoitoa koskevat velvoitteet, kehittää kunnille mahdollisesti siirrettävien uusien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia, määrittelee kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtäviä, uudelleen arvioi valtion ja kuntien tehtäväjakoa, arvioi kuntien tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin sekä arvioi ja tekee ehdotukset valtion kuntiin kohdistaman ohjauksen yhdenmukaistamisesta ja johdonmukaistamisesta. Työryhmän laatiman kuntien tehtävien kartoituksen pohjalta arvioidaan uudelleen valtion ja kuntien tehtäväjakoa suhteessa voimavaroihin kevään 2013 aikana. Työryhmä seuraa kuntauudistuksen etenemistä, sekä arvioi ja määrittelee kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävät. Määrittelyssä hyödynnetään kuntien tuottavuustyön kokemuksia parhaista käytännöistä.