Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2013

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaPDF-versio

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2013 n. 82 300 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,6 mrd. euroa (seuraava taulukko). Vaikka tuloksellisuutta parantavat toimet vähentävät henkilöstötarvetta, on nykyisen henkilöstön poistuma niin suurta, että valtionhallinnon rekrytointitarve on lähivuosina vuosittain 2 000—2 300 henkilöä.

Valtion sopimusratkaisu vuosille 2012—2014 on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisen raamisopimuksen mukainen. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja tarkistettiin 1.3.2012 lukien yleiskorotuksella 1,90 %, kuitenkin vähintään 39,50 eurolla kuukaudelta ja virastoerällä 0,50 %. Lisäksi maalis- tai huhtikuussa 2012 maksettiin 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Vuonna 2013 palkkoja tarkistetaan 1.4.2013 lukien yleiskorotuksella 1,40 % ja virastoerällä 0,50 %. Sopimusratkaisun johdosta on tässä talousarvioesityksessä lisätty toimintamenomäärärahoja 164,1 milj. euroa, josta 95,2 milj. euroa on otettu huomioon vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa.

Ennakkotietojen mukaan valtion henkilöstön ansioiden nousu oli v. 2011 keskimäärin 2,9 %. Sopimuskorotuksista ja sopimusten soveltamisesta johtuen ansioiden arvioidaan nousevan vastaavasti 3,2 % v. 2012 ja 2,1 % v. 2013.

Valtion työnantajapolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana. Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön saatavuutta edistetään sisäisiä työmarkkinoita kehittämällä ja sitä edistää myös valtion hyvä työnantajakuva. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia, sillä johtajien eläkepoistuma on lähivuosina nopeaa. Valtion johtajapolitiikan painopisteitä jatkossa ovat erityisesti johtamisen laatuun panostaminen, johdon järjestelmän kehittäminen, valinta ja valmennus.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2010—2013

Tunnusluku 2010 2011 20121) 20131)
         
Henkilöstön lukumäärä 86 400 85 100 83 400 82 300
Muutos edell. vuodesta, % -29,1 -1,5 -2,0 -1,3
Henkilötyövuodet, lukumäärä 84 700 83 300 81 600 80 500
Muutos edell. vuodesta, % -28,0 -1,7 -2,0 -1,3
Palkkasumma, milj. euroa2) 3 592 3 643 3 684 3 712
Työvoimakustannukset, milj. euroa2) 4 488 4 532 4 584 4 618
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö2) 3 420 3 520 3 633 3 709
Palkkojen sivukulut, % 58,2 61,5 61,5 61,5
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa3) 3 701 3 776 4 032 4 211
Naisten osuus, % 48,8 48,7 48,8 48,9
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 45,6 45,7 45,7 45,6

1) Vuosien 2012 ja 2013 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen, mutta ei muita vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia.

2) Vuosien 2012 ja 2013 arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset ja tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen.

3) Vuosina 2012—2013 eläkemeno ei sisällä Kevalle maksettavaa korvausta kunnallistettujen valtion toimintojen eläkkeiden korvaamisesta.

HAUS Kehittämiskeskus Oy

HAUS Kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. Vuodesta 2010 alkaen HAUS on ollut pääasiassa valtionhallinnolle koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava valtion sidosryhmäyksikkö. HAUSin palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat hyödyntää palveluja entistä laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.