Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2013

6. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Julkisen talouden tilanne vaatii hallinnon muutos- ja toimeenpanokyvyn parantamiseksi toimenpiteitä, joilla nykyisiä tehtäviä, rakenteita ja toimintatapoja tarkastellaan kriittisesti ja priorisoimalla tehtäviä lisätään kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tuloksellisuutta parantavien uudistusten yhteydessä huolehditaan palveluiden saatavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta.

Hallitusohjelman toimeenpanon avulla turvataan kansalaisten oikeus hyvään hallintoon koko maassa. Kansalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään. Hallinnon läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta parannetaan. Kansalaiskeskustelua ja osallisuutta edistämällä tehostetaan politiikkatoimien vaikuttavuuden arviointia ja parannetaan valmistelutyön laatua. Kansalais- ja asiakaskeskeisyyden korostaminen lisää hallinnossa ja palvelutuotannossa tarvetta poikkihallinnollisiin ratkaisuihin ja muodostuneiden siilojen ja organisaatiorajojen madaltamiseen tai poistamiseen.

Hallinnon kehittämisen tavoitteena on koko julkisen hallinnon tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tiedolla johtamista, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja kokoamalla julkishallinnon tietohallintoa ja hankintojen rahoitusta yhteen. Tehostamalla ICT:n hyväksikäyttöä turhat tai usein toistuvat tehtävät voidaan hallinnossa automatisoida, itsepalveluiden osuutta voidaan hallitusti kasvattaa ja osa tehtävistä voidaan toteuttaa siellä missä ne ovat tuloksellisimmin ja tarkoituksenmukaisimmin järjestettävissä.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä hallinnonalakohtaisten vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmien tavoitteena on talouden kestävyysvajeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen vastaaminen kirkastamalla valtionhallinnon roolia ja tehtäviä, tuomalla esille rakenteellisia uudistuksia ja ottamalla käyttöön uutta roolia tukevia toimintatapoja.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteena on, että tuloksellisuus syntyy aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein siten että työ muuttuu samalla työntekijälle mielekkäämmäksi, asiakkaat kokevat palvelun laadun paremmaksi ja työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus nousee. Toimintojen tehokkuuden lisäämiselle tuottavuusohjelmassa asetetut tavoitteet on mittaluokaltaan säilytetty taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa edistettävien kehittämistoimien avulla hyödynnetään eläköitymisen ja tehtävärakenteen läpikäyntien myötä syntyvät mahdollisuudet.

Ohjelmassa kaikkia valtion virastoja ja laitoksia koskevien ydintoiminta-analyysien avulla priorisoidaan ja uudistetaan valtion toimintoja tiukkenevassa julkisessa taloudessa. Ohjelmaan sisältyvien toimien osalta tuloksellisuuden kehittymistä seurataan tasapainoisesti hallitusohjelman painopisteiden mukaisesti. Ministeriöt vastaavat hallinnonalakohtaisten vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmien toimeenpanosta sekä tuloksellisuuden seurannasta. Hallinnonaloittaiset toimenpiteet sisältävät virastojen inhimillistä pääomaa koskevat kehittämis- ja toimenpidesuunnitelmat. Ohjelmaa valmistellaan vuorovaikutuksessa valtionhallinnon henkilöstön kanssa.

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Valtion keskushallinto

Keskushallinnon kehittämistä jatketaan tavoitteen tukea nykyistä paremmin hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanoa ja vaikuttavuutta julkisessa hallinnossa ja yhteiskunnassa, saada valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntö- ja resurssiohjaus yhtenäiseksi sekä lisätä resurssien liikkuvuutta ja edistää yhtenäisen toimintakulttuurin syntymistä valtionhallinnossa.

Valtion tulosohjausjärjestelmää uudistetaan toteuttamalla tulosohjauksen kehittämishankkeen toimenpidelinjauksia. Tulosohjauksen uusien periaatteiden käyttöönottoa hallinnossa tuetaan ottamalla käyttöön Valtion tulostietojärjestelmään (Netra) laadittu yhteinen tulossopimuspohja hallinnonalojen hyödynnettäväksi. Tulosohjauksen poikkihallinnollisuutta edistetään toteuttamalla pilotointi liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonaloilla. Tulosohjauksen käsikirja uudistetaan ja käynnistettävällä valmennusohjelmalla tuetaan tulosohjauksen uudistusten käyttöönottoa ministeriöissä ja virastoissa. Tulosohjausverkoston avulla seurataan hallinnonalojen tulosohjauskäytäntöjä sekä niiden uudistamista ja tehostetaan vuorovaikutusta ja parhaiden käytäntöjen levittämistä yli hallinnonalarajojen.

Aluehallinto

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä aluehallintovirastojen uudistustarpeita arvioidaan rationalisointimahdollisuuksien löytämiseksi. Aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta valmistellaan selonteko annettavaksi eduskunnalle.

Asiakaspalveluhanke

Julkisen hallinnon asiakaspalvelu uudistetaan. Tavoitteena on koota valtion ja kuntien käyntiasiakaspalvelu vuoden 2014 alussa alkavan siirtymäkauden jälkeen mahdollisimman laajasti koko maan kattaviin julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin, joista asiakas saa koko julkisen hallinnon asiakaspalvelun yhden luukun periaatteella. Vuonna 2013 Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeessa valmistellaan asiakaspalvelun uutta järjestämistapaa koskeva lainsäädäntö, rahoitusmalli, yhteisenä asiakaspalveluna tarjottavien palvelujen määrittely, paikallisten asiakaspalvelupisteiden sijoittamiskriteerit ja muut keskeiset uuden toimintamallin edellyttämät muutokset asiakaspalvelun tuottamiseen.

Yleisneuvontapalvelu

Kansalaisen yleisneuvontapalvelu perustetaan Kouvolaan vuoden 2013 aikana ja liitetään hallinnollisesti osaksi Valtiokonttoria. Neuvontapalvelu ottaa vastaan kansalaisen puheluita, ohjaa ja opastaa viranomaisten palveluiden löytämisessä, sähköisten palveluiden käytössä ja antaa tietoja viranomaisten toiminnasta. Tavoitteena on myös saada hätäkeskuksia kuormittavat kiireettömät puhelut siirtymään yleisneuvontapalveluun.

Alueellistaminen

Hallitus jatkaa pääkaupunkiseudulla olevien ja uusien yksikköjen ja toimintojen alueellistamista silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Alueellistaminen kytketään nykyistä paremmin osaksi muuta alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamista tukien alueiden luontaisia vahvuuksia ja kasvun edellytyksiä. Alueellistamisessa käytetään kokonaisten yksiköiden siirron rinnalla nykyistä enemmän työn ja tehtävien siirtämistä. Samalla parannetaan myös työnteon rakenteiden joustavuutta ja etätyön mahdollisuuksia.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Vuonna 2004 aloitettu valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallin uudistaminen on edennyt niin, että yhteisen tietojärjestelmän pilotointi on päättynyt ja tietojärjestelmän käyttöönotot etenevät sisäasianministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla. Uudistamisen osia ovat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapojen, prosessien ja tietorakenteiden uudistaminen, siirtyminen palvelukeskusmalliin talous- ja henkilöstöhallinnon volyymipalveluiden tuotannossa sekä virastoissa ja palvelukeskuksessa käyttöönotettava yhteinen tietojärjestelmä. Näillä toteutetaan uudistamiselle asetettuja tavoitteita:

  • — Valtiolla on tehokas ja laadukas talous- ja henkilöstöhallinto
  • — Asiakasvirasto ja palvelukeskus toimivat aktiivisesti yhdessä
  • — Yhteistyötä tukevat kehittyneet toimintatavat ja tietojärjestelmät
  • — Uudistus pienentää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannuksia, varmistaa yhdenmukaisen laadun sekä parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia.

Talous ja henkilöstöhallinnon uudistamisessa on päästy vaiheeseen, jossa asetettuja tavoitteita pystytään tarkastelemaan jo toteutettujen toimenpiteiden perusteella. Valtiokonttori selvitti valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä. Alustavan kokonaisarvion perusteella taloushallinnon henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuodesta 2008 n. 4 % ja henkilöstöhallinnon n. 5 %. Vuodesta 2004 taloushallintoon sitoutuneen työpanoksen arvioidaan vähentyneen vajaat 30 % ja henkilöstöhallinnon n. 40 % (yhteensä n. 1 700 htv), mikä vastaa hyvin uudistukselle asetettuja tehostamistavoitteita. Talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuus on kasvanut volyymeiltään suurimmissa prosesseissa ja asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella palvelukeskuspalveluiden laatutaso on pysynyt varsin hyvänä uudistuksen mittaluokasta huolimatta. Palvelukeskuksen osuus työnmäärästä on kuitenkin jäänyt tavoitellusta, sillä em. selvityksen perusteella merkittävä osa työstä tehtiin edelleen kirjanpitoyksiköissä. Tehostamispotentiaalia on edelleen jäljellä. Tavoitteena on, että v. 2013 taloushallinnon tuottavuuskehitystä edistetään määrittelemällä taloushallinnolle strateginen tavoitetila vuodelle 2020 ja sitä tukevat kehittämistoimenpiteet. Strategian toimeenpanolla on tavoite lisätä palvelukeskuksen osuutta talous- ja henkilöstöhallinnon rutiinityössä ja vähentää edelleen tämän työn tekemistä kirjanpitoyksiköissä.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) tehtävänä on tuottaa laadukkaasti ja tehokkaasti valtion talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalvelut. Vuonna 2013 palvelukeskus ottaa Kieku-tietojärjestelmän omassa virastossa käyttöön ja tukee tietojärjestelmän käyttöönottoja kirjanpitoyksiköissä. Lisäksi Palkeet kehittää palvelutoimintaansa niin, että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä ja palvelu on laadukasta. Palvelukeskuksen ja asiakasvirastojen yhteistyötä tuetaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakasneuvottelukunnalla. Sen työssä tavoitteena on, että palveluverkon rakennetta kehitetään kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja palvelukeskusuudistuksella tavoiteltujen hyötyjen varmistamiseksi.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Valtion toimitilastrategian mukaisesti valtion työympäristöjä parannetaan peruskorjausten ja muutostöiden yhteydessä siten, että tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja tilaratkaisuissa varmistetaan valtion kokonaisetu ja yhteiskuntavastuullisuus. Erityisesti toimistotiloissa pyritään toimitiloihin, jotka mahdollistavat paremman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen sekä tuovat tiloille joustavuutta muutoksissa.

Valtion yhteisen toimitilaohjauksen sekä toimitilojen ja energiankäytön tehostamiseksi valtion virastojen ja laitosten toimitilatiedot kootaan yhteiseen tilatietopalveluun. Hallinnonalat ovat puolustusministeriön hallinnonalaa lukuun ottamatta allekirjoittaneet tietopalvelun puitesopimuksen ja käyttöönotot virastoissa on toteutettu yli 70 prosenttisesti. Tietopalvelusta saadaan keskitetysti tiedot mm. vuokrasopimuksista, pohjapiirustuksista, tilankäytöstä ja -kustannuksista sekä energian kulutuksesta. Tietoja voidaan hyödyntää virastojen omassa suunnittelussa sekä hallinnonalatasolla että koko valtion tasolla toimitilojen käytön tehostamisessa ja ympäristökuormituksen pienentämisessä.

Hallitusohjelman tavoitteen mukainen 10 milj. euron säästö toimitilatehokkuutta parantamalla vuoteen 2015 mennessä on kohdennettu hankkeille siten, että v. 2013 säästöistä toteutuu n. 4 milj. euroa.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Hankintaprosessin tehostamisella ja puitesopimuskilpailutusten laajentamisella toteutetaan hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksissä hankintatoimelle kohdistettuja tavoitteita. Valtiovarainministeriö on asettanut valtion hankintatoimen neuvottelukunnan tukemaan valtion hankintatoimen kehittämistä.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymeja, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia sekä tukea valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvänä. Tavoitteena on, että yhteishankintojen hankintavolyymi nousee vuoden 2013 osalta 720 milj. euroon.

6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnan painopisteet

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen (ICT) toiminnan kehittämisestä ja ohjauksesta. ICT-toimintaa kehitetään syksyllä 2012 valmistuvan julkisen hallinnon ICT-strategian mukaisesti. Lisäksi toimintaa ohjaavat laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, valmiuslaki, viranomaisten tietojärjestelmien ja verkkojen tietoturvallisuuden arviointia koskeva laki, tietoturvallisuusasetus sekä valtioneuvoston periaatepäätös valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämisestä. Valtiovarainministeriöllä on hallinnonala- ja toimialarajat ylittävä ja koko julkisen hallinnon kattava tehtävä ja toimivalta ohjata tietohallintoa siten, että aikaansaadaan edellytykset julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle. Yhteentoimivien tietojärjestelmien avulla tehostetaan julkisen hallinnon toimintaa, parannetaan julkisia palveluja sekä saadaan aikaan hallitusohjelman mukaisia kustannussäästöjä. Hallitusohjelman mukaisesti toimialariippumattomien ICT-tehtävien yhteenkokoaminen aloitetaan v. 2013 (TORI-hanke). Valtiovarainministeriö on varautunut tukemaan kuntauudistukseen liittyvää kuntasektorin ICT-muutostyötä. Valtiovarainministeriön ja VAHTIn (Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä) johdolla kehitettyjä tietoturvallisuuden hyviä käytäntöjä levitetään koko julkisen hallintoon.

Valtion tieto- ja viestintätekniikan ohjaus ja kehittäminen

Valtion tieto- ja viestintäteknistä ohjausta ja yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja kehitetään kuudella eri osa-alueella: asiakaslähtöiset sähköiset palvelut, yhteentoimivuus, yhteiset tietojärjestelmät, yhtenäiset perustietotekniikkapalvelut, tietoturva ja varautuminen sekä ICT:n konserniohjauksen vahvistaminen. Keskeisiä kehittämis-, yhteistyö- ja käyttöönottokohteita ovat mm. julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri, yhteiset ratkaisut ja palvelut, valtiohallinnon tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminto, ICT-hankesalkun hallinta, tietohallintolain toimeenpano sekä valtion tietoturvallisuuden kehittämisohjelma, VAHTIn toiminta ja hallinnon turvallisuusverkko. Valtion tieto- ja viestintätekniikan ohjaukseen ja kehittämiseen ehdotetaan 10,1 milj. euroa vuodelle 2013.

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet

Valtiovarainministeriö osallistuu kuntasektorin verkostomaiseen tietohallintoyhteistyöhön ja sovittaa yhteen yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä tukee osaltaan kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista. Kuntien yhteisten informaatioteknologiakehityshankkeiden ratkaisuihin liittyy oleellisena osana toimintamallien uudistaminen, prosessien uudelleen suunnittelu ja strateginen ohjaus haluttuun tavoitetilaan. Vuonna 2013 tukea kohdistetaan erityisesti asiakaspalvelukeskustoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Sähköisen asioinnin ja demokratian -vauhdittamisohjelma (SADe) tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palveluja kuudessa eri palvelukokonaisuudessa. Ohjelmaan sisältyy lisäksi kaksi erillishanketta. Kuntien ja valtion yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan n. 16,7 milj. euron määrärahaa vuodelle 2013. Rahoituksesta n. 8,3 milj. euroa on siirtoa kuntien valtionosuuksista.

Keskeisten tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeiden ja tuottavuushankkeiden edistäminen keskitetyllä rahoituksella

Julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviin tietohallintohankkeisiin, tutkimusten ja palveluiden hankkimiseen sekä keskeisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan yhteensä 79 milj. euroa, josta edelleen siirrettäväksi seitsemälle hankkeelle ehdotetaan yhteensä 36,2 milj. euroa. Hankkeet ovat hallinnonalojen tuottavuutta nostavia ja sähköiseen asiointiin siirtymistä edistäviä tietohallintohankkeita tai tietojärjestelmien kehittämishankkeita. Myöhemmin vuoden 2013 aikana jää kohdennettavaksi tuottavuutta lisääviin hankkeisiin 42,8 milj. euroa, josta tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeisiin arvioidaan kohdistuvan n. 38 milj. euroa ja muihin tuottavuushankkeisiin 5 milj. euroa.

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2013 n. 82 300 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,6 mrd. euroa (seuraava taulukko). Vaikka tuloksellisuutta parantavat toimet vähentävät henkilöstötarvetta, on nykyisen henkilöstön poistuma niin suurta, että valtionhallinnon rekrytointitarve on lähivuosina vuosittain 2 000—2 300 henkilöä.

Valtion sopimusratkaisu vuosille 2012—2014 on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisen raamisopimuksen mukainen. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja tarkistettiin 1.3.2012 lukien yleiskorotuksella 1,90 %, kuitenkin vähintään 39,50 eurolla kuukaudelta ja virastoerällä 0,50 %. Lisäksi maalis- tai huhtikuussa 2012 maksettiin 150 euron suuruinen erillinen kertaerä. Vuonna 2013 palkkoja tarkistetaan 1.4.2013 lukien yleiskorotuksella 1,40 % ja virastoerällä 0,50 %. Sopimusratkaisun johdosta on tässä talousarvioesityksessä lisätty toimintamenomäärärahoja 164,1 milj. euroa, josta 95,2 milj. euroa on otettu huomioon vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa.

Ennakkotietojen mukaan valtion henkilöstön ansioiden nousu oli v. 2011 keskimäärin 2,9 %. Sopimuskorotuksista ja sopimusten soveltamisesta johtuen ansioiden arvioidaan nousevan vastaavasti 3,2 % v. 2012 ja 2,1 % v. 2013.

Valtion työnantajapolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana. Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön saatavuutta edistetään sisäisiä työmarkkinoita kehittämällä ja sitä edistää myös valtion hyvä työnantajakuva. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia, sillä johtajien eläkepoistuma on lähivuosina nopeaa. Valtion johtajapolitiikan painopisteitä jatkossa ovat erityisesti johtamisen laatuun panostaminen, johdon järjestelmän kehittäminen, valinta ja valmennus.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2010—2013

Tunnusluku 2010 2011 20121) 20131)
         
Henkilöstön lukumäärä 86 400 85 100 83 400 82 300
Muutos edell. vuodesta, % -29,1 -1,5 -2,0 -1,3
Henkilötyövuodet, lukumäärä 84 700 83 300 81 600 80 500
Muutos edell. vuodesta, % -28,0 -1,7 -2,0 -1,3
Palkkasumma, milj. euroa2) 3 592 3 643 3 684 3 712
Työvoimakustannukset, milj. euroa2) 4 488 4 532 4 584 4 618
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö2) 3 420 3 520 3 633 3 709
Palkkojen sivukulut, % 58,2 61,5 61,5 61,5
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa3) 3 701 3 776 4 032 4 211
Naisten osuus, % 48,8 48,7 48,8 48,9
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 45,6 45,7 45,7 45,6

1) Vuosien 2012 ja 2013 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen, mutta ei muita vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia.

2) Vuosien 2012 ja 2013 arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset ja tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen.

3) Vuosina 2012—2013 eläkemeno ei sisällä Kevalle maksettavaa korvausta kunnallistettujen valtion toimintojen eläkkeiden korvaamisesta.

HAUS Kehittämiskeskus Oy

HAUS Kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. Vuodesta 2010 alkaen HAUS on ollut pääasiassa valtionhallinnolle koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava valtion sidosryhmäyksikkö. HAUSin palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat hyödyntää palveluja entistä laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.