Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2013

1. YhteenvetoPDF-versio

Kansantalouden näkymät

Epävarmuus talouden kehityssuunnasta on suuri ja erityisesti euroalueen tilanne on muodostumassa hyvin ongelmalliseksi. Maailmantalouden hitaan kasvun vaihe jatkuu vielä kuluvana vuonna, jolloin kasvuksi arvioidaan n. 3 %. Vuonna 2013 maailmantalouden ennakoidaan kasvavan n. 4 %. Euroalueen ja EU:n talouskasvu on pysähtynyt ja sen ennustetaan kääntyvän lievään taantumaan v. 2012. Myös Yhdysvaltojen talouden elpyminen on hidasta ja talouskasvuksi ennustetaan 2 % v. 2012 ja 2,2 % v. 2013. Maailmantaloudessa kasvun painopiste onkin edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu hidastuu.

Kotimaassa epävarmuus on lisääntynyt ja se näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, joiden ennustetaan laskevan edellisvuoteen nähden. Suomen kokonaistuotannon kasvun arvioidaan olevan 1 % sekä v. 2012 että v. 2013. Kuluvana vuonna kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa, mutta talousarviovuonna kasvun rakenteen odotetaan monipuolistuvan ja viennin lähtevän nousuun.

Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt yllättävän hyvänä. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan 7,6 prosenttiin v. 2012, mutta kohoavan 8,1 prosenttiin v. 2013 pitkään jatkuneen vaimean talouskasvun seurauksena. Inflaation ennustetaan hidastuvan hieman vuodelle 2012 arvioidusta 2,6 prosentista n. 2,4 prosenttiin v. 2013.

Talouspolitiikan linja

Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyisellä parhaimmalla mahdollisella tasolla.

Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa sekä talouden voimistuvaa kasvua. Vaalikauden aikana tehtävillä menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Vuonna 2013 valtiontalouden alijäämän ennakoidaan supistuvan alle 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kokonaisuutena finanssipolitiikan voidaan arvioida olevan talousarviovuonna kysyntää ja kasvua rajoittavaa.

Tuloarviot

Vuonna 2013 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 47,1 mrd. euroa. Tuloista n. 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja.

Verotulojen arvioidaan v. 2013 kasvavan n. 5 % verrattuna vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon. Budjettitalouden varsinaisten tulojen osalta kasvu on 4 %. Talouskasvun hidastuminen, työllisyystilanteen heikkeneminen sekä rahoitusmarkkinoiden epävakaus rajoittavat veropohjien kasvua. Verotuottoja kasvattavat hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi. Verotuloarvioon liittyy epävarmuutta erityisesti Euroopan julkisia talouksia ja rahoitustoimialaa koskevista ongelmista johtuen.

Verrattuna vuoden 2012 tuloarvioon (ml. vuoden 2012 aikana annetut kaksi lisätalousarviota, joissa varsinaisten tulojen arviota on korotettu nettomääräisesti n. 0,6 mrd. eurolla) varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2013 kasvavan 3 % ja verotulojen 5 %. Verotulojen 1,9 mrd. euron kasvusta verrattuna vuodelle 2012 budjetoituun suurin osa johtuu veroperusteisiin ehdotetuista muutoksista. Valtion sekalaisten tulojen arvioidaan supistuvan 11 % lähinnä kertaluonteisista eristä johtuen ja korkotulojen ja voiton tuloutusten vähenevän n. 2 %.

Veroperustemuutokset

Vuonna 2013 toteutettavien veropoliittisten sopeuttamistoimien taustalla on tarve vahvistaa julkisen talouden tasapainoa. Verotuksen sopeutustoimien osana toteutetaan veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä tuetaan talouskasvua ja innovatiivisuutta. Merkittävimmät v. 2013 voimaan tulevista veroperustemuutoksista tai muista verotuottoon vaikuttavista toimista ovat ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen sekä kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Verotuloja kasvattaa myös varainsiirtoverotuksen kiristäminen, vakuutusmaksuveron korottaminen sekä kilometrikorvausten ylikompensaation purku asteittain. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka, ja suurten eläkkeiden ja perintöjen verotusta kiristetään. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan määräaikaisesti käyttöön verokannustin tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Edelleen investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti. Pääomatuloverotuksessa otetaan väliaikaisesti käyttöön sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Lisäksi listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettua yhteisövero-osuutta.

Pankkivero otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta lukien, ja jo aiemmin päätetyn mukaisesti ajoneuvoveroa sekä jäteveroa korotetaan, energiaverotusta kiristetään ja asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajataan. Lisäksi valtion verotuloja kasvattaa myös Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi v. 2013 käyttöön otettava yleisradiovero. Yhteisöverotuksessa huomioidaan koulutuskulujen verovähennys. Korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 54,1 mrd. euroa mikä on n. 1,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa, mutta n. 0,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2012 on myönnetty toinen lisätalousarvio mukaan lukien. Vuodelle 2012 budjetoitiin toisessa lisätalousarviossa kertaluonteisesti 1,44 miljardin euron Euroopan vakausmekanismin pääomitus, jota ei huomioitu vielä varsinaisessa talousarviossa.

Hallituksen päätökset valtiontalouden vakauttamiseksi vähentävät määrärahoja talousarviovuonna nettomääräisesti noin 350 milj. eurolla. Määrärahasäästöjä toteutetaan n. 2 mrd. eurolla, joista suurimpina mm. kuntien peruspalveluiden valtionosuuden leikkaukset, puolustusmateriaalihankinnat sekä indeksijäädytykset. Hallinnonaloille kohdistuvat yhteiset säästöt ovat tästä n. 150 milj. euroa.

Määrärahalisäykset kohdistuvat mm. nuorten yhteiskuntatakuuseen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja työttömyysturvaan, pienituloisten aseman parantamiseen, kasvun tukemiseen sekä Yleisradion rahoituksen toteuttamiseen valtion talousarvion kautta. Näiden harkinnanvaraisten lisäysten lisäksi laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset lisäävät määrärahoja n. 730 milj. eurolla.

Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioon ottaen hallinnonalojen määrärahat nousevat reaalisesti n. 1 % vuoden 2012 varsinaisesta talousarviosta ja vähenevät n. 3 % vuodelle 2012 budjetoidusta. Korkomenojen arvioidaan olevan 1,9 mrd. euroa v. 2013.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2011
tilinpäätös
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
Muutos, %
2012—2013
         
Ansio- ja pääomatulovero 7 646 7 706 8 597 12
Yhteisövero 3 375 3 555 3 173 -11
Arvonlisävero 15 166 15 712 16 908 8
Muut verot 10 129 11 164 11 325 1
Muut tulot 6 926 7 030 7 077 1
Yhteensä 43 242 45 167 47 080 4
Nettolainanotto ja velanhallinta1) 4 735 7 351 7 013 -5
Tuloarviot yhteensä 47 976 52 517 54 093 3
         
Kulutusmenot 13 088 13 772 13 964 1
Siirtomenot 33 427 35 333 36 339 3
Sijoitusmenot 1 932 1 207 1 916 59
Muut menot 1 934 2 206 1 873 -15
Määrärahat yhteensä 50 381 52 517 54 093 3
         
Tilinpäätösylijäämä (ml. edelliset vuodet) 1 798      

1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja -41 milj. euroa v. 2011, -50 milj. euroa v. 2012 ja -50 milj. euroa v. 2013.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi vuodelle 2013 ehdotetaan 42 394 milj. euroa, jolloin niin sanotuksi jakamattomaksi varaukseksi jää 140,7 milj. euroa lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Nuorten aktiivisuutta lisääviin toimiin panostaminen

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan 2013. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Ohjelmaa toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. TE-toimistoissa tuetaan nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä mm. etsivään nuorisotyöhön osoitetaan lisärahoitusta. Nuorten yhteiskuntatakuun rahoitus on kokonaisuudessaan n. 60 milj. euroa v. 2013.

Lisäksi käynnistyy nuorten aikuisten osaamisohjelma. Ohjelmalla pyritään vähentämään ilman koulutusta jääneiden 20—29 -vuotiaiden määrää. Tämä lisää määrärahatarvetta 27 milj. eurolla v. 2013.

Pienituloisten tukeminen

Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus vuodelta 2014 jo 1.1.2013 alkaen. Korotus lisää määrärahatarvetta arviolta 45 milj. euroa v. 2013.

Perheiden toimeentulon parantamiseksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta, mikä lisää määrärahatarvetta 31,9 milj. euroa.

Työttömän työllistyessä työhön menosta johtuvien tulojen nousun vuoksi tehtävää asumistuen tarkistusta lykätään nykyisen kolmen kuukauden sijasta kuuteen kuukauteen. Tämä lisää asumistukimenoja vuositasolla 1 milj. eurolla.

Korkotukivaltuuksiin valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksiin 285 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.

Toimenpiteet kasvun tukemiseksi

Kasvuun tähtäävien veroperustemuutosten lisäksi t&k-toimintaa tuetaan mm. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Finnvera Oyj:n rahoitusosuutta lisätään alkavissa sekä kasvu- ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Viennin jälleenrahoitusmallin mukaiseen rahoitustoimintaan vientiyrityksille ja alustoimituksille osoitetaan 940 milj. euroa.

Alusinvestointien ympäristötukipäätöksiin osoitetaan 30 milj. euron valtuus, jotta voidaan varautua v. 2015 voimaan astuvaan rikkidirektiiviin. Valtuudesta arvioidaan käytettävän 10 milj. euroa talousarviovuonna nykyisin käytössä olevien alusten jälkiasennettaviin laitteisiin kuten esim. rikkipesureihin.

Julkisten tietovarantojen maksuttomuutta laajennetaan edelleen vapauttamalla Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaiset sää- ja ilmastohavainnot, tutka- ja salamadata sekä kansallinen sääennustedata maksuttomaan käyttöön, mikä aiheuttaa n. 2 milj. euron kokonaismenon valtiolle.

Pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen ja työllisyyden lisääminen

Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa toteutetaan vuosina 2012—2015 kuntakokeilu, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle ja kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Kokeilun yhteydessä toteutetaan 62 kunnassa ns. työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Kokeilu lisää määrärahatarvetta 3,7 milj. euroa.

Vuoden 2013 alusta lähtien toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.

TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan tavoitteena mm. tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä sekä yrittäjyyttä.

Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotukset etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistuksella kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin. Tämä lisää määrärahatarvetta 3 milj. eurolla.

Työllisyysmäärärahoja lisätään. Tavoitteena on 30 prosentin aktivointiaste. Työllisyystilanteen mahdolliset muutokset heijastuvat aktivointiasteeseen.

Sosiaalietuudet ja -palvelut

Lääkkeiden peruskorvauksen alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 prosentilla ja lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 prosentilla 1.2.2013 alkaen. Toisaalta lääkekorvauskattoa alennetaan n. 50 eurolla eniten lääkkeistään maksavien aseman parantamiseksi 1.1.2013 lukien. Toimenpiteet vähentävät määrärahatarvetta n. 103 milj. eurolla.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) tulee voimaan heinäkuun 2013 alusta. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon vuonna 2013 varataan valtion rahoitusta yhteensä 33 milj. euroa. Lain voimaantuloon mennessä valmistellaan kotihoidon laatusuositukset ja kehitetään hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita, joiden tarkoituksena on hoidon laadun parantaminen. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan laatua parannetaan varmistamalla laatusuositusten toteutuminen. Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa ei saavuteta laatusuositusten mukaista (vähintään 0,5) henkilöstömitoitusta, säädetään vähimmäismitoituksesta vuoden 2015 alussa valtioneuvoston asetuksella.

Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseksi varataan peruspalvelujen valtionosuuteen vuodesta 2013 lisärahoitusta 10 milj. euroa vuodessa.

Isyysvapaata pidennetään 54 arkipäivään muita vanhempainvapaita vähentämättä, mikä lisää määrärahatarvetta n. 0,3 milj. eurolla.

Keliakiaa sairastaville maksettavaa kuukausittaista ruokavaliokorvausta korotetaan 21 eurosta 23,6 euroon, mikä lisää määrärahatarvetta 1 milj. eurolla.

Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään HPV-rokote, mistä johtuen määrärahatarve nousee 1,5 milj. eurolla.

Kuntatalous

Kuntatalouden ennakoidaan kiristyvän v. 2012 toimintamenojen kasvaessa selvästi nopeammin kuin verorahoituksen. Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan alle 2 %. Valtionosuudet kasvavat lähes 6 % siitä huolimatta, että v. 2012 valtionosuuksiin kohdistettiin 631 milj. euron suuruinen leikkaus. Valtionosuuksia korottaa mm. kustannustenjaon tarkistus ja indeksikorotus. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan runsaat 4 %. Vuosikate heikkenisi n. 100 milj. eurolla edellisvuodesta kattaen poistot, mutta jääden selvästi nettoinvestointeja pienemmäksi. Velkaantuminen jatkuisi.

Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan n. 4 %. Kasvun nopeutumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että v. 2013 tuloveroperusteisiin ei ehdoteta merkittäviä muutoksia.

Kuntien vuoden 2013 valtionavut ovat yhteensä n. 10,7 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat n. 9,7 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat n. 180 milj. eurolla vuodesta 2012, eli 1,7 %. Valtionosuuksia alentavat mm. kehyspäätöksen 2013—2016 mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 125 milj. euron leikkaus sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotuksen tekemättä jättäminen. Toisaalta peruspalvelujen valtionosuuksia lisätään mm. ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi ja nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanemiseksi. Lisäksi indeksikorotus nostaa peruspalvelujen valtionosuuksia 231 milj. eurolla sekä ikärakenteen ja väestön määrän muutos 67 milj. eurolla.

Kuntien vuosikatteen arvioidaan hieman heikkenevän. Se ei enää kattaisi poistoja, koska poistotason ennustetaan nousevan edellisvuodesta huomattavasti aiheutuen mm. kirjanpitolautakunnan poistoja koskevasta suosituksesta. Kuntatalous ei olisi enää tasapainossa. Ilman poistotason kertaluonteista korotusta vuosikate riittäisi niukasti kattamaan poistot. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2013 on 7,0 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion talousarvion ulkopuolinen rahastotalous on n. 0,5 mrd. euroa ylijäämäinen (ml. Valtion eläkerahasto) v. 2013. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2013 vajaa 3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino, milj. euroa

  2011
tilinpäätös
2012
budjetoitu1)
2013
esitys
Muutos, %
2012—2013
         
Budjettitalous        
Tulot 43 242 45 811 47 080 2,8
Menot 50 382 54 514 54 093 -0,8
Varsinainen ali/ylijäämä -7 140 -8 702 -7 013  
Velanhallinnan menot (-) -41 -50 -50  
Nettorahoitusjäämä -7 181 -8 752 -7 063  
         
Rahastotalous        
Tulot 5 657 4 885 5 009 2,5
Menot 4 558 4 456 4 557 2,3
Nettorahoitusjäämä 1 099 430 452  
         
Budjetti- ja rahastotalous yhteensä2)        
Tulot 46 403 48 172 49 011 1,7
Menot 52 444 56 445 55 571 -1,5
Nettorahoitusjäämä -6 081 -8 323 -6 611  

1) Ml. toinen lisätalousarvio.

2) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Vuoden 2013 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 96 mrd. euroa, mikä on n. 47 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen arvioidaan kasvavan 2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2012. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 1,9 mrd. euroa, eli n. 320 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Vaikka valtionvelka kasvaa, korkomenot laskevat korko-oletusten laskun vuoksi.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessa BKT:hen

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessa BKT:hen