Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2013

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehysPDF-versio

Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Menosääntö asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Hallitusohjelmassa sovittiin kehyksen piiriin kuuluvien menojen tason laskevan vuoden 2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Kevään 2012 kehyspäätöksessä vuosille 2013—2016 sovittiin uusista sopeutustoimista, joiden myötä kehystasoa alennettiin edelleen vuosilta 2013—2015. Kehyspäätöksessä kehykseen kuuluvien menojen taso vuodelle 2013 oli 42 801 milj. euroa, josta jakamattomaksi varaukseksi jätettiin 166 milj. euroa lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Huhtikuun kehyspäätöksessä vuosien 2013—2016 kehys muutettiin vuoden 2013 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta indeksisidonnaisten menojen hintakorjausta alennetaan nettona yhteensä 23 milj. eurolla. Vuoden 2013 hinta- ja kustannustasoon siirtymisen kokonaiskustannus ottaen huomioon jo kehyspäätöksen yhteydessä tehdyt hinta- ja kustannustasotarkistukset on yhteensä n. 970 milj. euroa.

Kehyspäätöksessä päätettiin osana säästoimenpiteitä jättää tekemättä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksien-, yliopistorahoituksen- sekä lapsilisien indeksikorotukset vuodelta 2013. Ilman näitä indeksijäädytyksiä hinta- ja kustannustasotarkistus olisi ollut yhteensä n. 1 130 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2013 2014 2015
       
Tarkistus kehystasoon verrattuna 4.4.2012 kehyspäätökseen      
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) 9,5 9,5 9,4
   Muut kehykseen kuuluvat menot -30,5 -28,3 -28,1
   Eräiden etuuksien indeksikorotuksen aiennuksen myötä tehdyn kehystason hintakorjauksen tarkistus -2,0    
Yhteensä -23,0 -18,9 -18,8

Vuoden 2013 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia yhteensä -43,9 milj. eurolla. Rakennemuutoksista aiheutuvat tarkennukset on eritelty seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2012 2013 2014 2015
           
24.30.66 Iso-Britannian, Norjan, Luxemburgin, Alankomaiden ja Saksan kanssa yhteistoiminnassa toteutettavien kehitysyhteistyöhankkeiden menot 8,91 milj. euroa (vastaavat tulot momentilla 12.24.99, läpivirtauserä).   13,2    
29.40.50, 29.40.52 Tekninen korjaus: kuluvalla vaalikaudella kehystasoa ei ole tarpeen tarkistaa yliopistojen alv-kompensaation ja yliopistoapteekkien tulovero- ja apteekkimaksukompensaation tarkistumisen vuoksi1) -20,9 -20,9 -20,9 -20,9
31.10.35 Länsimetro-hankkeen suunnitelmia hitaampi eteneminen ja maksatus   -15,5   15,5
31.10.77 Aikataulujen lykkääntyminen rata- ja tiehankkeissa   -38,7 27,3 11,4
31.10.77 Finavian osuus kehäradan glykoliongelmasta aiheutuviin kustannuksiin (yht. 22,5 milj. euroa tuloutettu 2012 II LTA, läpivirtauserä)   7,5 15,0  
31.10.77 Joensuun kaupungin rahoitusosuus Joensuun kohta -hankkeen rahoituksesta (1,6 milj. euroa 2013), Helsingin kaupungin rahoitusosuus Kehä I -hankkeesta (3,0 milj. euroa 2015) sekä rahoitusosuuden korjaus Pisara -hankkeessa (-0,2 milj. euroa 2015)   1,6   2,8
31.10.78 Vantaan kaupungin osuus Kehän III 2. vaiheen rahoituksesta   10,0 15,0 15,0
32.60.01 Energiamarkkinaviraston valvontamaksujen bruttobudjetointi, tarkentunut arvio (vastaavat tulot momentilla 11.19.10)   0,3 0,3 0,3
33.20.50, 33.20.51, 33.20.52 Perusturvan parannuksen tasomuutoksen (TAET2012) kustannusarvio täsmentynyt kehyspäätöksessä 2013—2016 ja TAE2013:ssa   -5,0 -5,0 -5,0
33.20.52 Kehyspäätöksessä 2013—2016 pitkäaikaistyöttömien työllistämisbonuskokeilun takia tehdyn rakennekorjauksen tarkistus täsmentyneen arvion mukaiseksi (kokeilu toteutetaan rajatulla alueella: vaikutus 3,7 milj. euroa 7,3 milj. euron sijaan)   3,6 3,6 3,6
           
  Yhteensä -20,9 -43,9 35,3 22,7

1) Rakennemuutokset tapahtuivat kesken kehyskautta 2008—2011. Jotta muutokset olivat kehyksen kannalta neutraaleja, tarkistettiin kehystasoa niitä vastaavasti. Vaalikauden 2012—2015 kehystä asetettaessa uudet järjestelyt otettiin huomioon, jolloin kehystason tarkistaminen kuluvalla vaalikaudella on tarpeetonta.

Jakamaton varaus

Ottaen huomioon edellä mainitut kehystason tarkistukset vuoden 2013 kehystaso on 42 735 milj. euroa sisältäen 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 42 394 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2013 jakamaton varaus on 140,7 milj. euroa 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11 699 milj. euroa. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on 1 154 milj. euroa korkeampi kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa.

Suurin kehyksen ulkopuolisten menojen tason nousua selittävä tekijä on viennin jälleenrahoituksen jatkaminen edelleen tilapäisesti valtion talousarviosta myönnettävillä luotoilla.

Suhdanneluonteiset työttömyysturva, asumistuki ym. menot ovat v. 2013 lähes 300 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Muutosta selittää heikentyvän työttömyystilanteen lisäksi muun muassa hallituksen päätökset poistaa työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta, toteuttaa nk. työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa pitää työllistymisen jälkeen yhden kuukauden työmarkkinatuen, sekä kannustaa pitkäaikaistyöttömien osallistumista aktiivitoimiin säätämällä aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa. Myös v. 2012 toteutetun perusturvan parannuksen kustannusvaikutus on v. 2013 suurempi kuin voimaantulovuotena. Edellä mainittujen perustemuutosten kehysvaikutus on otettu teknisesti huomioon vaalikauden kehystasossa kehyspäätöksessä 2013—2016 alentamalla menokehystä perustemuutosten kustannuksia vastaavilla summilla.

Lisäksi yleisradioveron tuotto, 500 milj. euroa, siirretään valtion televisio- ja radiorahastoon. Siirto käsitellään kehyksen ulkopuolisena menoeränä.

Toisaalta valtionvelan korkomenoarvio alenee n. 320 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna matalasta korkotasosta johtuen.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2013 esitys
   
Menosäännön mukaan  
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 3 542
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 1 313
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 132
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 935
Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot 0
Korkomenot 1 866
Finanssisijoitukset 1 125
Tekniset läpivirtauserät 151
Arvonlisäveromäärärahat 1 136
Päästöoikeuksien huutokauppatuloilla rahoitettavat menot 0
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 500
Yhteensä 11 699