Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2013

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 54 093 milj. euroa, mikä on n. 1,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa ja n. 0,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2012 on arvioitu toinen lisätalousarvio mukaan lukien. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat nousevat reaalisesti n. 1 % vuoden 2012 varsinaisen talousarvioon verrattuna ja vähenevät n. 3 % vuodelle 2012 budjetoidusta. Erisuuntaiset muutokset suhteessa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon ja v. 2012 budjetoituun selittyvät vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa kertaluonteisesti budjetoitulla 1,44 mrd. euron Euroopan vakausmekanismin pääomituksella.

Hallituksen päätökset valtiontalouden vakauttamiseksi vähentävät määrärahoja talousarviovuonna nettomääräisesti n. 350 milj. eurolla. Vuonna 2013 ei mm. tehdä lapsilisiin, yliopistojen valtionrahoitukseen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin indeksikorotuksia (yhteensä n. 160 milj. euroa). Tämän lisäksi leikataan kuntien peruspalveluiden valtionosuutta (125 milj. eurolla vuoteen 2012 verrattuna), puolustusmateriaalihankintoja (70 milj. euroa) sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja, matkakorvauksia ja yksityisen hoidon korvauksia (yhteensä n. 140 milj. euroa). Hallitusohjelmassa ja kevään 2012 kehyspäätöksessä on hallinnonalakohtaisten säästöjen lisäksi kaikille hallinnonaloille kohdistettu yhteisiä säästöjä, jotka kohdentuvat toimintamenoihin (yhteensä 60 milj. euroa), järjestöjen tukiin ja jäsenmaksuihin (n. 10 milj. euroa) ja IT -hankintamenoihin (30 milj. euroa). Lisäksi yhteishankintoja lisäämällä tavoitellaan 40 milj. euron ja tilatehokkuutta kasvattamalla 4 milj. euron säästöjä. Sektoritutkimuksen säästö, 4 milj. euroa, kohdennetaan myöhemmin.

Lisäksi määrärahatasoon vaikuttaa hallituksen päättämät lisäpanostukset mm. nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työttömyysturvaan, yleisradiorahoituksen toteuttaminen vuodesta 2013 lukien valtion talousarvion kautta sekä eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset (n. 730 milj. euroa) ja valtionvelan korkomenot, jotka alenevat reilulla 300 milj. eurolla verrattuna vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2011—20131)

    v. 2011
tilinpäätös
v. 2012
varsinainen
talousarvio
v. 2013
esitys
 
Muutos 2012—2013
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 134 143 158 15 10
22. Tasavallan presidentti 19 19 40 21 107
23. Valtioneuvoston kanslia 79 82 83 1 1
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 254 1 276 1 298 22 2
25. Oikeusministeriön hallinnonala 852 860 869 9 1
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 234 1 248 1 315 67 5
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 697 2 849 2 781 -69 -2
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 15 609 16 216 16 745 529 3
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 666 6 644 6 640 -4 -0
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 767 2 708 2 705 -3 -0
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 110 2 385 2 953 567 24
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 546 3 342 3 828 486 15
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 176 12 282 12 555 273 2
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 332 276 256 -19 -7
36. Valtionvelan korot 1 907 2 185 1 866 -319 -15
  Yhteensä 50 382 52 517 54 093 1 575 3

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Menosääntö asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Hallitusohjelmassa sovittiin kehyksen piiriin kuuluvien menojen tason laskevan vuoden 2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Kevään 2012 kehyspäätöksessä vuosille 2013—2016 sovittiin uusista sopeutustoimista, joiden myötä kehystasoa alennettiin edelleen vuosilta 2013—2015. Kehyspäätöksessä kehykseen kuuluvien menojen taso vuodelle 2013 oli 42 801 milj. euroa, josta jakamattomaksi varaukseksi jätettiin 166 milj. euroa lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Huhtikuun kehyspäätöksessä vuosien 2013—2016 kehys muutettiin vuoden 2013 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta indeksisidonnaisten menojen hintakorjausta alennetaan nettona yhteensä 23 milj. eurolla. Vuoden 2013 hinta- ja kustannustasoon siirtymisen kokonaiskustannus ottaen huomioon jo kehyspäätöksen yhteydessä tehdyt hinta- ja kustannustasotarkistukset on yhteensä n. 970 milj. euroa.

Kehyspäätöksessä päätettiin osana säästoimenpiteitä jättää tekemättä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuuksien-, yliopistorahoituksen- sekä lapsilisien indeksikorotukset vuodelta 2013. Ilman näitä indeksijäädytyksiä hinta- ja kustannustasotarkistus olisi ollut yhteensä n. 1 130 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2013 2014 2015
       
Tarkistus kehystasoon verrattuna 4.4.2012 kehyspäätökseen      
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) 9,5 9,5 9,4
   Muut kehykseen kuuluvat menot -30,5 -28,3 -28,1
   Eräiden etuuksien indeksikorotuksen aiennuksen myötä tehdyn kehystason hintakorjauksen tarkistus -2,0    
Yhteensä -23,0 -18,9 -18,8

Vuoden 2013 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia yhteensä -43,9 milj. eurolla. Rakennemuutoksista aiheutuvat tarkennukset on eritelty seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2012 2013 2014 2015
           
24.30.66 Iso-Britannian, Norjan, Luxemburgin, Alankomaiden ja Saksan kanssa yhteistoiminnassa toteutettavien kehitysyhteistyöhankkeiden menot 8,91 milj. euroa (vastaavat tulot momentilla 12.24.99, läpivirtauserä).   13,2    
29.40.50, 29.40.52 Tekninen korjaus: kuluvalla vaalikaudella kehystasoa ei ole tarpeen tarkistaa yliopistojen alv-kompensaation ja yliopistoapteekkien tulovero- ja apteekkimaksukompensaation tarkistumisen vuoksi1) -20,9 -20,9 -20,9 -20,9
31.10.35 Länsimetro-hankkeen suunnitelmia hitaampi eteneminen ja maksatus   -15,5   15,5
31.10.77 Aikataulujen lykkääntyminen rata- ja tiehankkeissa   -38,7 27,3 11,4
31.10.77 Finavian osuus kehäradan glykoliongelmasta aiheutuviin kustannuksiin (yht. 22,5 milj. euroa tuloutettu 2012 II LTA, läpivirtauserä)   7,5 15,0  
31.10.77 Joensuun kaupungin rahoitusosuus Joensuun kohta -hankkeen rahoituksesta (1,6 milj. euroa 2013), Helsingin kaupungin rahoitusosuus Kehä I -hankkeesta (3,0 milj. euroa 2015) sekä rahoitusosuuden korjaus Pisara -hankkeessa (-0,2 milj. euroa 2015)   1,6   2,8
31.10.78 Vantaan kaupungin osuus Kehän III 2. vaiheen rahoituksesta   10,0 15,0 15,0
32.60.01 Energiamarkkinaviraston valvontamaksujen bruttobudjetointi, tarkentunut arvio (vastaavat tulot momentilla 11.19.10)   0,3 0,3 0,3
33.20.50, 33.20.51, 33.20.52 Perusturvan parannuksen tasomuutoksen (TAET2012) kustannusarvio täsmentynyt kehyspäätöksessä 2013—2016 ja TAE2013:ssa   -5,0 -5,0 -5,0
33.20.52 Kehyspäätöksessä 2013—2016 pitkäaikaistyöttömien työllistämisbonuskokeilun takia tehdyn rakennekorjauksen tarkistus täsmentyneen arvion mukaiseksi (kokeilu toteutetaan rajatulla alueella: vaikutus 3,7 milj. euroa 7,3 milj. euron sijaan)   3,6 3,6 3,6
           
  Yhteensä -20,9 -43,9 35,3 22,7

1) Rakennemuutokset tapahtuivat kesken kehyskautta 2008—2011. Jotta muutokset olivat kehyksen kannalta neutraaleja, tarkistettiin kehystasoa niitä vastaavasti. Vaalikauden 2012—2015 kehystä asetettaessa uudet järjestelyt otettiin huomioon, jolloin kehystason tarkistaminen kuluvalla vaalikaudella on tarpeetonta.

Jakamaton varaus

Ottaen huomioon edellä mainitut kehystason tarkistukset vuoden 2013 kehystaso on 42 735 milj. euroa sisältäen 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 42 394 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2013 jakamaton varaus on 140,7 milj. euroa 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11 699 milj. euroa. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on 1 154 milj. euroa korkeampi kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa.

Suurin kehyksen ulkopuolisten menojen tason nousua selittävä tekijä on viennin jälleenrahoituksen jatkaminen edelleen tilapäisesti valtion talousarviosta myönnettävillä luotoilla.

Suhdanneluonteiset työttömyysturva, asumistuki ym. menot ovat v. 2013 lähes 300 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Muutosta selittää heikentyvän työttömyystilanteen lisäksi muun muassa hallituksen päätökset poistaa työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta, toteuttaa nk. työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa pitää työllistymisen jälkeen yhden kuukauden työmarkkinatuen, sekä kannustaa pitkäaikaistyöttömien osallistumista aktiivitoimiin säätämällä aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa. Myös v. 2012 toteutetun perusturvan parannuksen kustannusvaikutus on v. 2013 suurempi kuin voimaantulovuotena. Edellä mainittujen perustemuutosten kehysvaikutus on otettu teknisesti huomioon vaalikauden kehystasossa kehyspäätöksessä 2013—2016 alentamalla menokehystä perustemuutosten kustannuksia vastaavilla summilla.

Lisäksi yleisradioveron tuotto, 500 milj. euroa, siirretään valtion televisio- ja radiorahastoon. Siirto käsitellään kehyksen ulkopuolisena menoeränä.

Toisaalta valtionvelan korkomenoarvio alenee n. 320 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna matalasta korkotasosta johtuen.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2013 esitys
   
Menosäännön mukaan  
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 3 542
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 1 313
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 132
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 935
Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot 0
Korkomenot 1 866
Finanssisijoitukset 1 125
Tekniset läpivirtauserät 151
Arvonlisäveromäärärahat 1 136
Päästöoikeuksien huutokauppatuloilla rahoitettavat menot 0
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 500
Yhteensä 11 699

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 82,9 milj. euroa, missä on lisäystä 0,6 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahasta puoluetukea on 34 milj. euroa, mistä 18 milj. euroa on puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen ja 16 milj. euroa puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 298 milj. euroa, missä on lisäystä 22 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 17 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 70 %, ja muiden menojen 7 %.

Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 196,2 milj. euroa. Ulkomaanverkoston vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tehostetaan toiminnan entistä tarkemmalla kohdentamisella sekä edistämällä Suomen kansainvälisiä toimintoja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Voimavaroja keskitetään erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Tietoturvallisuutta kehitetään kansainvälisten velvoitteiden asettamalta pohjalta Salve-hankkeessa.

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 62,8 milj. euroa hallinnonalan kehyksen mukaisesti. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,4 milj. euron osuus rauhanvälittämiseen.

Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2013 yhteensä n. 530 henkilötyövuotta.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,1 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan v. 2013 0,55 % BKTL:sta. Ulkoasiainministeriön momentille 24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö ehdotetaan myönnettäväksi yhteensä 892,6 milj. euroa sekä 1 248,9 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2013 jälkeisille vuosille. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat, pl. yhteistoimintahankkeiden rahoitus, ovat euromääräisesti vuoden 2012 tasolla.

Kuten kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa linjattiin, korkotukiluotoista luovutaan. Korkotukiluotot on tarkoitus korvata muilla yksityisen sektorin yhteistyömuodoilla.

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseen ehdotetaan yhteensä 10 milj. euron määrärahaa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muihin menoihin ehdotetaan myönnettäväksi yhteensä 96,5 milj. euroa. Nykymuotoisen lähialueyhteistyön päättyessä v. 2012 ulkoasiainministeriön pääluokasta ehdotetaan 3,2 milj. euroa ohjattavaksi Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa sekä monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa sekä tuetaan Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 869 milj. euroa, mikä on 9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihtelevia vaalimenoja hallinnonalan määrärahat kasvavat 36 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Suurimmat määrärahalisäykset ovat 21 milj. euroa palkkausten tarkistuksiin, 6 milj. euroa tuottavuutta lisäävään tietojärjestelmähankkeeseen, 4 milj. euroa arvonlisäveromenoihin ja 4 milj. euroa rikosvahinkokorvauksiin. Hallinnonalalle kohdistuu hallitusohjelmasta johtuvia säästöjä 14 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoteen 2012 verrattuna 5 milj. euroa. Tästä lisäyksestä 3 milj. euroa liittyy julkisen hallinnon atk-säästöihin ja 2 milj. euroa tavoitteeseen lisätä valtion yhteishankintoja.

Hallinnonalan määrärahoista 36 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle ja sen yhteydessä toimiville virastoille, 360 milj. euroa tuomioistuimille, julkiseen oikeusapuun ja holhoustoimen edunvalvontapalveluihin, 232 milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 106 milj. euroa ulosottotoimeen, 46 milj. euroa syyttäjäntoimeen, 55 milj. euroa arvonlisäveromenoihin, 2 milj. euroa vaalimenoihin ja 32 milj. euroa muihin menoihin.

Oikeusturvan tosiasiallinen toteutuminen

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin v. 2012 koottavan oikeusturvaohjelman linjausten pohjalta.

Osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneet asiat otetaan erityisseurantaan ja niiden nopeaa käsittelyä edistetään. Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmien uudistamista jatketaan syyttäjien ja tuomioistuinten toimintaedellytysten, tuottavuuden ja asiakaspalvelun parantamiseksi, mihin ehdotetaan 6,4 milj. euron määrärahaa. Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskeva laki ulotetaan hallintotuomioistuimiin, erityistuomioistuimiin ja hallinnon muutoksenhakulautakuntiin, jotta voidaan antaa asianosaiselle oikeussuojaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämällä oikeussuojakeinolla silloin, kun hallintoasiaa koskeva oikeudenkäynti viivästyy. Kansainvälistä suojelua hakevien yksilölliset oikeusapupalvelut siirretään kokonaisuudessaan oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin hakijoiden oikeusturvan parantamiseksi. Tähän ehdotetaan 2,3 milj. euron siirtoa sisäasiainministeriön hallinnonalalta.

Teollis- ja tekijänoikeusasiat keskitetään Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien, mihin ehdotetaan 0,4 milj. euroa vuodelle 2013. Vuodelle 2013 ehdotetaan sekä lasten huoltoriitojen sovitteluun, eli ns. Follo-mallin käyttöön, että turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseen vuodelle 2012 myönnetyn määrärahan (molemmat hankkeet yhteensä 1,9 milj. euroa) suuruista määrärahaa.

Rikollisuuden torjunta

Väkivallan ehkäisyssä painopisteinä ovat vakavien väkivaltarikosten ja nuorten kokeman väkivallan vähentäminen sekä haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen.

Rangaistusten täytäntöönpanossa painopistettä siirretään edelleen hienokseltaan laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja valvotun koevapauden nykyistä laajempaan käyttöön. Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa ja henkilöstömäärää supistetaan laaditun sopeuttamissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 lakkautetaan yksi laitos. Rangaistusten täytäntöönpanon tuloksellisuutta ja toimintakykyä parannetaan kehittämällä toimintaprosesseja ja henkilöstön työpanoksen kohdentumista. Vankiloiden peruskorjausohjelmaa jatketaan paljusellien poistamiseksi, minkä johdosta Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin ehdotetaan 1,2 milj. euron määrärahalisäystä. Jatketaan Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan ohjaus- ja asiakastietojärjestelmä -hankkeen suunnittelua, mm. tuottavuuden parantamiseksi.

Harmaan talouden torjuntaan ehdotetaan tuomioistuimille, ulosottolaitokselle ja syyttäjälaitokselle yhteensä 5,2 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa enemmän kuin v. 2012.

Sisäasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 315 milj. euroa, mikä on 67 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lisäys johtuu erityisesti Rajavartiolaitoksen alus- ja ilma-alusinvestoinneista, poliisin toimintamenojen lisäyksestä ja Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmäuudistuksen menoista.

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallinnan menoihin ehdotetaan 1,4 milj. euroa. Siviilikriisinhallinnan kansallista toimintakykyä vahvistetaan hallitusohjelman ja siviilikriisinhallinnan kansallisten strategialinjausten mukaisesti ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja voimavarojen yhteiskäyttöä laajennetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan perusteiden mukaisesti.

Poliisitoimi

Poliisitoimen menoihin ehdotetaan 727 milj. euroa, mikä on 21 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2013 jatketaan poliisin hallintorakenteen kehittämishanketta (Pora III), jolla tavoitellaan poliisin toiminnan tehokkuuden lisäämistä vähenevien voimavarojen tilanteessa siten, että poliisi kykenee turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sisäisen turvallisuuden säilymisen hyvällä tasolla. Uudistus koskee paikallispoliisia, poliisin valtakunnallisia yksiköitä ja Poliisihallitusta ja sen tavoitteena on varmistaa operatiivisissa tehtävissä, erityisesti kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä, toimivien poliisimiesten riittävyys. Osana hallintorakenteen uudistamista toteutetaan poliisin palveluverkkouudistus.

Poliisin hälytyspalveluiden saatavuus ei heikkene ja teknistä liikennevalvontaa lisätään. Poliisin toiminnan yhtenä painopisteenä on talousrikosten ja harmaan talouden torjunta ja talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan. Vakavan väkivallan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa tehostetaan painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään ja poliisi puuttuu aktiivisesti rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan. Poliisin lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä ja sähköistä asiointia lisätään.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotetaan 303 milj. euroa, mikä on 39 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Rajavartiolaitos jatkaa neljän kaksimoottorisen helikopterin uusimista, mihin ehdotetaan 22 milj. euroa. Hankintaan haetaan myös Euroopan unionin ulkorajarahaston rahoitusta. Rajavartiolaitos käynnistää kolmen keskiraskaan meripelastushelikopterin modifikaation ja G-huollon, mihin ehdotetaan 2 milj. euroa. Varsinainen työ toteutetaan vuodesta 2015 alkaen. Uuden ulkovartiolaivan hankintaan ehdotetaan 52 milj. euroa. Hankintaa rahoitetaan osin myös öljysuojarahastosta.

Rajavartiolaitoksen keskeisenä haasteena on huolehtia itärajan jatkuvasti kasvavan henkilöliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta suurimmilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Tämä edellyttää rajanylityspaikkojen infrastruktuurin, liikenneväylien ja henkilöstövoimavarojen kehittämistä. Lisäksi on hankittava tehokkaan ulkorajavalvonnan vaatimat tarkastuslaitteistot. Samalla varaudutaan näköpiirissä olevaan EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 2,4 milj. euron lisäystä rajaliikenteen kasvusta johtuen.

Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja paluumuuttajien muuttovalmennuksen kustannuksiin ehdotetaan 74 milj. euroa. Turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 2,7 milj. euron lisärahoituksen jatkamista. Turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeutuessa vastaanoton menot v. 2013 ovat noin 6 milj. euroa pienemmät edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä kuitenkin edellyttää, että turvapaikanhakijoiden määrä pysyy enintään 3 000 hakijassa. Turvapaikanhakijoiden yksilöllisen oikeusavun järjestäminen siirretään oikeusapulain mukaisen oikeusapujärjestelmän piiriin. Tästä johtuen ehdotetaan siirrettäväksi 2,3 milj. euroa sisäasiainministeriön pääluokasta oikeusministeriön pääluokkaan.

Vuonna 2011 Maahanmuuttovirastossa tuli vireille yhteensä n. 50 000 asiaa. Käsiteltäväksi tulleiden opiskelijoiden ja työntekijöiden oleskelulupahakemusten sekä kansalaisuushakemusten määrä lisääntyi. Selkeää vähenemistä oli turvapaikkahakemuksissa. Vuonna 2011 maahan tuli yhteensä 3 088 turvapaikanhakijaa. Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten määrä oli 153, mikä oli 53,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan pysyvän vastaavalla tasolla v. 2013, joskin hakijamäärän muutoksia on mahdoton ennakoida. Kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämistä koskevien hakemusten määrän ennakoidaan vähenevän.

Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Maahanmuuttajien kotoutumiseen kohdennettavat määrärahat ovat työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 781 milj. euroa, missä on vähennystä 69 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahojen vähennys aiheutuu pääosin hallitusohjelmassa sovituista puolustusvoimien toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetuista menosäästöistä. Vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja v. 2013 yhteensä 702 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 172 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle.

Vuonna 2013 jatketaan puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Tavoitteena on Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen.

Vuoden 2013 talousarvioesityksen mukainen määrärahataso edellyttää huomattavia sopeuttamistoimia. Puolustushallinto jatkaa toimia menosäästöjen aikaansaamiseksi, sisäisten menopaineiden hallitsemiseksi ja uudistuksen toimeenpanon edellyttämien kustannusten rahoittamiseksi. Reserviläiskoulutusta, varusmiesten sotaharjoitusperusteisia maastovuorokausia sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan supistetulla tasolla. Asevelvollisten koulutuksen laadusta ei tingitä. Materiaalisessa suorituskyvyssä rajoitutaan uudistuksen suunnitteluvaiheessa vain ylläpitoon ja maltilliseen ajantasaistamiseen voimassa olevista sitoumuksista kiinni pitäen. Kiinteistöinvestoinnit kohdennetaan vain ylläpitoon ja maltilliseen ajantasaistamiseen pl. terveysperusteiset kiinteistöinvestoinnit. Poikkeusolojen toiminnan tarve on ensisijainen peruste infrastruktuurin kehittämiselle.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 770 milj. euroa, missä on lisäystä 71 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu palkkausten sopimustarkistuksesta, indeksi- ja kustannustasotarkistuksista sekä määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankinnat -momentilta. Määrärahasiirto on tarkoitettu pääosin käytettäväksi puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta aiheutuviin menoihin.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 592 milj. euroa, missä on vähennystä 134 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisista menosäästöistä, puolustusvoimien tilausvaltuuksien maksatusten siirroista myöhemmille vuosille sekä määrärahasiirrosta puolustusvoimien toimintamenot -momentille.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan 61 milj. euroa, missä on vähennystä 2 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahan vähennys aiheutuu siitä, että aiemmin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 -selonteon täytäntöönpanon yhteydessä sotilaalliseen kriisinhallintaan tehdyn lisämäärärahakohdennuksen tarkistuksena on tehty 5 milj. euron määrärahapalautus puolustusmateriaalihankinnat -momentille. Kriisinhallintaa käsitellään tarkemmin ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 16 745 milj. euroa, missä on lisäystä 529 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna johtuen lähinnä valtionosuus-, energiaverotuki- ja eläkemenojen kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %. Muita merkittäviä eriä ovat valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset (26 % hallinnonalan menoista) ja maksut EU:lle (12 % hallinnonalan menoista).

Verotus ja tullitoimi

Verohallinto on valmistellut mittavaa uudistusta, joka kattaisi verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Tämän ns. valmisohjelmistouudistukseen perustuvan toiminnanohjausjärjestelmän arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän ajan häiriöttömän toiminnan. Verohallinto toteuttaa vuoden 2013 alusta voimaan tulevan yleisradioveron kannon. Verohallinnon harmaan talouden selvityskeskukselle rakennetaan viranomaisten välinen tiedonsiirto-kyselyrajapintasovellus.

Tullilaitos jatkaa EU:n laajuisten, sähköiseen tullaukseen liittyvien tietojärjestelmien kehittämistä kehyskaudella. Samalla tullilaitos uudistaa organisaatiotaan siirryttäessä valtakunnalliseen yksitasoiseen organisaatioon. Tullilaitos alkaa toteuttaa yhdessä Rajavartiolaitoksen, Liikenneviraston ja Senaatti –kiinteistöjen kanssa hankesuunnitelmaa Imatran rajanylityspaikan kehittämiseksi. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on rahoituksen saaminen EU:n ENPI-ohjelmasta kansallisen rahoitusosuuden lisäksi.

Palvelut valtioyhteisölle

Valtiokonttori jatkaa keskeisten konsernitason hankkeiden mm. talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän Kiekun käyttöönoton ohjausta ja toteutusta. Valtiokonttorin palvelussuhteiden rekisteröintiä, eläkemaksujen keräämistä ja tilittämistä Valtion eläkerahastolle sekä eläkemaksuihin liittyvien tarkastus- ym. tehtävien, eläketurvaan liittyvän aktuaari- ja tilastotoimen sekä ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun siirtämistä Kevan hoidettavaksi valmistellaan siten, että siirto toteutetaan 1.1.2013 lukien. Samassa yhteydessä siirrettäviä tehtäviä Valtiokonttorissa hoitava henkilöstö siirtyy Kevan palvelukseen. Keva-siirron edellyttämää Valtiokonttorin toimintamenojen sopeuttamista nykyistä alhaisemmalle tasolle jatketaan. Yleisneuvontapalvelu perustetaan Kouvolaan 1.1.2013 alkaen ja liitetään hallinnollisesti osaksi Valtiokonttorissa jo toimivaa kansalaispalvelua.

Valtion it-palvelukeskus osallistuu JulkICT-strategian toteuttamiseen ja toimialariippumattomien ICT-tehtävien yhteenkokoamiseen.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus parantaa tuotettavien palvelujen asiakaslähtöisyyttä asiakassegmentoinnilla ja sujuvilla palveluprosesseilla. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimipaikkaverkostoa tehostetaan supistamalla toimipaikkojen määrää.

Julkisen hallinnon ICT-toiminnon kehittämistä käsitellään tarkemmin luvussa 6.2.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastokeskuksen merkittävimmät hankkeet ovat ympäristötilinpidon ja kansantalouden tilinpidon kehittäminen, yritysrekisterin ja eräiden yritystilastojen tietojärjestelmien uudistaminen sekä kuntatilastoinnin kehittäminen.

Väestörekisterikeskuksen julkiselle sektorille tuottamien vakiomuotoisten tietoluovutusten maksuttomuus toteutuu vuoden 2013 alusta. Tämä nostaa viraston toimintamenomäärärahamomentin tasoa n. 3 milj. euroa vuosittain.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Aluehallintovirastojen lupa- ja valvontatehtävien määrä kasvaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristölupien sektoreilla. Toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan tästä johtuen 1,7 milj. euron lisäystä.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 679 milj. euroa, missä on lisäystä 209 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Keskeisimmät määrärahaa korottavat tekijät ovat 231 milj. euron indeksikorotus, 67 milj. euron laskentatekijöiden muutokseen liittyvä lisäys sekä 37 milj. euron lisäys, joka liittyy vanhuspalvelulain toimeenpanoon sekä omaishoidon tukipalvelujen tehostamiseen. Toisaalta peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät muun muassa 125 milj. euron sopeutustoimet.

Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 67 milj. euroa. Lisäystä vuoden 2012 talousarvioon verrattuna on n. 23 milj. euroa. Vuonna 2012 ei toteutunut yhtään yhdistymistä, v. 2013 niitä toteutuu yhteensä 10 kpl. Niistä johtuen valtionosuusmenetysten kompensaatio kasvaa 13 milj. euroa ja yhdistymisavustukset 10 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna.

Kuntataloutta ja valtiontukea kunnille käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Ahvenanmaan maakunnan tukeminen

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 250 milj. euroksi, missä on vähennystä 37 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ahvenanmaan tasoitusmaksun perusteena ovat valtion varsinaiset tulot, joiden arvioidaan kasvavan talouskehityksen johdosta sekä hallitusohjelmaan sisältyvien veroratkaisujen johdosta.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 414 milj. euroa, missä on lisäystä 144 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu lähinnä indeksitarkistuksista.

Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

Energiaverotukeen vaikuttava energiaintensiivisen teollisuuden palautuksen kasvattaminen aikaistettiin marraskuun 2011 raamisopimuksen myötä alkamaan vuoden 2012 alusta, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia vuodesta 2013 lukien.

EU ja kansainväliset järjestöt

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 930 milj. euroa, missä on lisäystä 80 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suomen maksuosuus arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvista maksuista kasvaa EU-budjetin kasvun ja talouskehityksen johdosta.

Suomen osuuteen Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta ehdotetaan 64 milj. euroa.

Valtionhallinnon kehittäminen

Valtiokonsernin yhteiseltä tuottavuuden edistämismomentilta tuetaan eri hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden ja muiden kehittämishankkeiden rahoitusta talousarviovuonna n. 43 milj. eurolla. Ks. myös luku 6.2.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 640 milj. euroa, missä on vähennystä 4 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Määrärahatasoa alentavat mm. hallitusohjelmassa sovitut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, Suomen Akatemian myöntämisvaltuuteen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen kohdistuvat säästöt ja kaikkia hallinnonaloja koskettavat toimintamenoihin, ICT-menoihin ja hankintamenoihin kohdistuvat säästöt. Määrärahalisäykset kohdistuvat hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen laadun parantamiseen, tutkimusinfrastruktuuripanostuksiin sekä nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavat määrärahat yliopistojen valtionrahoitukseen ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudet ja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön ja opintotukeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön. Valtio ja kunnat rahoittavat pääosan opetus- ja kulttuuritoimen menoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahaan sisältyvistä tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 50,3 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön sosiaali- ja terveysministeriöstä. Siirto ei aiheuta muutoksia palveluihin eikä niiden rahoitukseen.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 2,7 mrd. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013. Tämä jäädytys ei koske teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia, joihin vuodelle 2013 tehtävä indeksikorotus rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Osa ammattikorkeakoulujen säästöistä toteutuu vähentämällä ennakointien mukaisesti koulutustarjontaa 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen.

Uusiin oppilaitosten perustamishankkeisiin voidaan v. 2013 myöntää avustuksia 12 milj. euroa.

Kuntataloutta ja valtion tukea kunnille käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Vuodesta 2013 alkaen toteutetaan Taideyliopisto yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopiston toimintaedellytykset turvataan olemassa olevan taloudellisen kehyksen puitteissa.

Yliopistoindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi 2013.

Suomen Akatemian myöntämisvaltuus säilyy vuoden 2012 tasolla hallitusohjelman mukaisesti, mikä johtaa Akatemian käytettävissä olevien tutkimusmäärärahojen (ml. veikkausvoittovarat) n. 10 milj. euron leikkaukseen.

Opintotuki

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen ehdotetaan 0,1 euron korotusta, mikä lisää määrärahatarvetta 1,5 milj. eurolla.

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuen eräitä myöntämisperusteita ehdotetaan selkeytettäväksi 1.8.2013 lukien. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuessa varaudutaan matkalippujen hintojen noususta aiheutuvaan kustannusten nousuun.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutetaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriöön on osoitettu v. 2013 rahoitusta tätä tarkoitusta varten 28 milj. euroa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 27 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää ilman koulutusta jääneiden 20—29 -vuotiaiden nuorten määrää.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti säätiöitetään vuodesta 2013 alkaen. Valtion taidemuseon hallintomallin muuttaminen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi käynnistetään siten, että se voidaan toteuttaa vuoden 2014 alusta.

Nuorisotyössä ja nuorisopolitiikassa painotetaan nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista erityisesti nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä kehittämällä sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 21,0 milj. euroa v. 2013, mistä tasokorotuksena 1,5 milj. euroa ja 2 milj. euroa siirtona työ- ja elinkeinoministeriöstä etsivään nuorisotyöhön osana nuorten yhteiskuntatakuuta.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Arpajaislain mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen näillä sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 531,9 milj. euroa. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista (pl. yliopistorahoitus) 26 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 65 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeeseen osoitetaan veikkausvoittovaroista runsas 6 milj. euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 705 milj. euroa, missä on vähennystä 3 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä on otettu huomioon keväällä 2011 hyväksyttyihin kehyksiin verrattuna säästöinä 98,8 milj. euroa, missä lisäystä vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon on 10,7 milj. euroa. Säästön lisäys kohdistuu lähinnä maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen.

Maaseudun kehittäminen

Tavoitteena on kehittää maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana. Lisäksi haasteena on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Määrärahat lisääntyvät 6,5 milj. euroa, mikä johtuu pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä ohjelmakauden loppua kohden mentäessä.

Maatalous

Tavoitteena on kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa. Tavoitteena on myös luomu- ja lähiruuan osuuden kasvattaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Määrärahat vähenevät n. 19 milj. euroa, missä on otettu huomioon maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen väheneminen 33 milj. eurolla ja lisäyksenä maaseutuelinkeinojen korkotuen kasvu n. 21 milj. eurolla. Kokonaissäästöstä 56 milj. euroa kohdistuu maatalouteen, mistä maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 25 milj. euroa, ympäristötukeen 10 milj. euroa ja luopumisjärjestelmiin 18 milj. euroa. Maatalouden osuus pääluokan määrärahoista on 76 %.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Tavoitteena on ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin korkean tason ylläpitäminen ja parantaminen. Kokonaissäästöstä 1 milj. euroa kohdistuu elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun. Määrärahojen taso nousee 0,2 milj. eurolla.

Kala-, riista- ja porotalous

Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinen käyttö. Määrärahataso nousee 1,5 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä riistatalouden kehittämisestä. Riistanhoitomaksutulot nousevat 0,9 milj. eurolla, kun riistanhoitomaksua korotetaan 30 eurosta 33 euroon.

Vesitalous

Tavoitteena on turvata vesivarojen kestävä käyttö sekä varautua turvallisuudelle, terveydelle ja ympäristölle aiheutuviin riskeihin ja luoda näin edellytyksiä hyvinvoinnille ja monipuoliselle taloudelliselle toiminnalle. Vesihuollon tukea suunnataan viemäriverkostojen laajentamiseen haja-asutusalueille. Vuonna 2013 hallitusohjelman mukaisesti vesitalouteen kohdistuu 8 milj. euron säästö.

Metsätalous

Tavoitteena on hyödyntää paremmin hakkuumahdollisuuksia lisäämällä kotimaisen aines- ja energiapuun käyttöä, turvata metsien puuntuotannon kestävyys ja metsätalouden kannattavuus sekä turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla Kansallinen metsäohjelma 2015:n toimenpiteitä, jotka on tarkistettu toimintaympäristön muutoksia vastaaviksi. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen vähenee 0,75 milj. eurolla verrattuna vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon. Pienpuun energiatukeen ehdotetaan 18 milj. euroa. Metsätalouden määrärahojen taso nousee 7 milj. euroa. Säästöistä kohdistuu Kemera-tukeen 6,25 milj. euroa, METSO-ohjelmaan 5 milj. euroa sekä pienpuun energiatukeen 7 milj. euroa.

Metsähallitus

Metsähallituksen tuloutus on 120 milj. euroa, missä on hallitusohjelman mukaisesti lisäystä 20 milj. euroa.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

Tavoitteena on, että kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Määrärahojen taso laskee 1,4 milj. eurolla. Kokonaissäästöstä 4 milj. euroa kohdistuu politiikkasektoriin, mistä Maanmittauslaitokselle 3 milj. euroa ja kiinteistötoimitusten tukemiseen 1 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 953 milj. euroa, mikä on 567 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu pääasiassa Yleisradio Oy:n kustannusten kattamiseen osoitettavan määrärahan sisällyttämisestä hallinnonalan talousarvioon. Määrärahasta liikenneverkoille ehdotetaan osoitettavaksi 1 693 milj. euroa, liikenteen viranomaispalveluihin 43 milj. euroa, liikenteen tukemiselle ja ostopalveluille 237 milj. euroa, viestintäpalveluille ja -verkoille sekä viestinnän tukemiseen 520 milj. euroa sekä tutkimukseen 46 milj. euroa. Hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin ehdotetaan käytettäväksi 415 milj. euroa, mihin sisältyvät hallinnonalan arvonlisäveromenot. Hallinnonalan virastojen ja laitosten maksullisen toiminnan ja muiden tulojen määräksi arvioidaan n. 261 milj. euroa. Veroluonteisten maksujen tulokertymäksi arvioidaan n. 142 milj. euroa, ilman uuden yleisradioveron tuottoa. Vuodesta 2013 alkaen kerättävän yleisradioveron tuotoksi arvioidaan vuositasolla kaikkiaan n. 500 milj. euroa. Vuonna 2013 kertymän kuitenkin arvioidaan ajoitustekijöiden vuoksi jäävän 440 milj. euroon.

Viestintäpolitiikka

Viestintäpolitiikan hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 31 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 9,9 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalle ehdotetaan sanomalehdistön tukemiseen 0,5 milj. euroa.

Vuoden 2013 alusta lukien Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön yleisradiovero, jota vastaava määräraha siirretään valtion televisio- ja radiorahastoon. Vuonna 2013 määräraha on 500 milj. euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi kolmasosa, sekä ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutukseen ehdotetaan rahoitusta vuodelle 2013 siten, että valtiontukiin osoitetaan yhteensä 9,5 milj. euroa.

Vuonna 2013 on suunniteltu toteuttavaksi ns. 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa valtioneuvoston 29.3.2012 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Huutokaupassa toimiluvan saaneilta teleyrityksiltä perittäisiin toimilupamaksu. Koko taajuusalueen lähtöhinta on 100 milj. euroa ja huutokauppatulot tuloutettaisiin tasaerissä viiden vuoden aikana toimiluvan myöntämisen jälkeen.

Liikennepolitiikka

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Liikenneviraston toimintamenoiksi arvioidaan 87 milj. euroa ja perusväylänpidon menoiksi 1 009 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 935 milj. euroa. Perusväylänpidossa asetetaan hallitusohjelman mukaisesti etusijalle raideliikenne kohdistamalla siihen hallitusohjelman linjausten mukaisesti 5 milj. euroa v. 2012 kohdistetun lisärahoituksen ohella. Väylästön kunnossapitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 593 milj. euroa.

Uuden jäänmurtajan hankintaan ehdotetaan 125 milj. euron sopimusvaltuutta, johon sisältyy öljyntorjuntakapasiteetin hankinta. Vuodelle 2013 osoitetaan 27 milj. euron määräraha.

Väyläverkon kehittämishankkeiden rahoitukseen ehdotetaan kolmelle hankemomentille yhteensä 576 milj. euroa määrärahoja. Lisäksi perusväylänpidon määrärahoista on väylien uus- ja laajennusinvestointeihin ja niiden hankesuunnitteluun suunniteltu käytettävän 71 milj. euroa. Vuonna 2013 käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti kaksi uutta kehittämishanketta. Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen käynnistetään perusväylänpidossa. Lisäksi aloitetaan osittaisella jälkirahoituksella toteutettava E18 Kehä III:n kehittämisen 2. vaihe.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 8 milj. euroa. Muiden kuin Finavia Oyj:n vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston menoiksi arvioidaan 134 milj. euroa, josta 92 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 43 milj. euron määrärahalla.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 237 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 124 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 99 milj. euroa, mistä junien kaukoliikenteen ostoihin 34 milj. euroa. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 13 milj. euroa.

Alusinvestointien ympäristötukipäätöksien tekemiseksi ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta. Valtuus on tarkoitettu nykyisin käytössä oleviin aluksiin tehtävien ympäristönsuojelua parantaviin jälkiasennettavien laitteiden (kuten rikkipesurit ja vastaavat pakokaasupäästöjen puhdistusteknologiat) investointikustannusten tukemiseen. Vuoden 2013 rahoitustarpeeksi arvioidaan 10 milj. euroa.

Liiketoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 69 milj. euroa, josta 23 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 46 milj. euroa määrärahalla. Julkisten tietovarantojen maksuttomuutta laajennetaan edelleen vapauttamalla vuoden 2013 alussa Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaiset sää- ja ilmastohavainnot, tutka- ja salamadata sekä kansallinen sääennustedata maksuttomaan käyttöön. Tästä aiheutuu valtiontaloudelle n. 2 milj. euron kokonaismeno.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 3 828 milj. euroa, mikä on 486 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin Finnvera Oyj:n riskinottokyvyn vahvistamisesta sekä luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvien varainhankintaa turvaavien lainojen maksamisesta. Finnvera Oyj:n rahoitusosuutta lisätään alkavissa sekä kasvu- ja kansainvälistyvissä yrityksissä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista. Uudessa laissa palvelut määritellään siten, että palvelujen joustava käyttö mahdollistuu. Lisäksi yhdistetään päällekkäiset palvelut ja tuotteet. Palveluista, jotka eivät ole enää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia, tai joiden vähäinen käyttö kertoo asiakkaiden muuttuneista palvelutarpeista, luovutaan. Julkisten työvoimapalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 546 milj. euroa, jossa on kasvua 61 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Määrärahoista ja työvoimapolitiikan toimenpiteistä on tarkemmin luvussa työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 366 milj. euroa, josta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskukset) toimintamenoihin 209 milj. euroa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 1 796 milj. euroa. Määrärahan kasvu aiheutuu suurelta osin erityisrahoitukseen liittyvien tehtävien siirrosta ko. politiikkalohkolle. Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan lainoiksi ehdotetaan 755 milj. euroa, jossa on kasvua 355 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Määräraha käytetään Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen ja lainojen suojautumisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Lisäksi rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille määrärahaan ehdotetaan 185 milj. euroa. Finnvera Oyj:n varainhankinnan myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 200 milj. euroa. Finnvera Oyj:n korkotukien ja tappiokorvausten määrärahaksi ehdotetaan 55 milj. euroa, jossa on kasvua 14,7 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lainojen valtuudeksi ehdotetaan 127 milj. euroa, jossa on kasvua 10 milj. euroa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenoiksi ehdotetaan 91 milj. euroa ja Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenoiksi 39 milj. euroa. Tekesin lainojen maksatusvapautuksen enimmäismääräksi ehdotetaan 25 milj. euroa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativimpiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 793 milj. euroa, mikä on 67 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 168 milj. euroa, jossa on lisäystä 12,5 milj. euroa. Lisäyksestä 2 milj. euroa käytetään pääkaupunkiseudun aiesopimuksen jatkamiseen ja 3,3 milj. euroa uraohjausresurssien vahvistamiseen. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet -momentin nimi ehdotetaan muutettavaksi Julkiset työvoimapalvelut -momentiksi ja määrärahaksi ehdotetaan 546 milj. euroa. Kasvua tässä on 61 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 10 milj. euron valtuutta varuskuntapaikkakuntien äkillisten rakennemuutosten aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valtioneuvoston v. 2012 hyväksymää periaatepäätöstä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi.

Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden 2013 alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. TE-toimistojen palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti ja palveluvalikoima uudistetaan.

Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan nuorten yhteiskuntatakuulla yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kanssa. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa.

Pitkäaikaistyöttömien vähentämiseksi toteutetaan vuosina 2012—2015 kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Vuonna 2013 toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotouttamiskoulutusta.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahaksi ehdotetaan 258 milj. euroa, jossa on kasvua 21 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 125 milj. euroa, joka on 27 milj. euroa enemmän kuin v. 2012. Metsähakkeen kilpailukyky suhteessa turpeeseen ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan eduskunnalle annettavalla talousarvioesitykseen liittyvällä lainmuutosesityksellä. Esitykseen sisältyvät myös kaasutinpreemiota koskevat säännösehdotukset.

Osana EU:n energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 % ja liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % v. 2020. Energiapolitiikan tavoitteena on myös energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja sähkömarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 40 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen käynnistämää terveen kilpailun edistämisohjelmaa. Tavoitteena on turvata tasaveroiset kilpailuolosuhteet erikokoisille yrityksille ja kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat. Markkinoiden toimivuutta koskevaa hallintoa uudistetaan yhdistämällä Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto uudeksi virastoksi vuoden 2013 alusta lukien.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 480 milj. euroa, jossa on vähennystä 112 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Politiikkalohkon määrärahojen ja valtuuksien väheneminen johtuu Kainuun hallintokokeilun päätymisestä vuoden 2012 lopussa ja EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin valtuuteen vuosina 2009—2011 tehdystä ko. ohjelmakauden varojen ennakkobudjetoinnista. Vastaava valtuuden määrä on vähennetty vuosien 2012 ja 2013 rahoituskehyksistä siten, että ohjelmakauden kokonaisrahoitus säilyy muuttumattomana. Kainuun kehittämisraha -momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Maakunnan kehittämisrahaan ehdotetaan 10,6 milj. euroa, jossa on vähennystä 5 milj. euroa. Määräraha käytetään osaamiskeskusohjelma (OSKE) perusrahoitukseen. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastopoliitikkaa käsitellään myös luvussa 5.4.

Kotouttamispolitiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan 96 milj. euroa, jossa on vähennystä 17 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Perheenyhdistämisten perusteella maahan saapuneiden määrä on vähentynyt. Maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 12 555 milj. euroa, missä on lisäystä 273 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen muutos aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten ja menosäästöpäätösten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.

Pienituloisten toimeentulon turvaaminen

Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus vuodelta 2014 jo 1.1.2013 alkaen. Korotus lisää valtion menoja v. 2013 arviolta 45 milj. euroa. Indeksitarkistusten aikaistaminen koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja eräitä Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimeenpanemia perusturvaetuuksia sekä toimeentulotukea. Korotus koskee vain vuotta 2013.

Perheiden toimeentulon parantamiseksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta. Toimenpiteen kustannusvaikutus valtiolle on 31,9 milj. euroa v. 2013.

Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2 526 milj. euroa, missä on lisäystä 58 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suurin lisäys, 31,5 milj. euroa, aiheutuu asumistukimenojen kasvusta mm. vuokrien nousun vuoksi. Työttömän työllistyessä työhön menosta johtuvien tulojen nousun vuoksi tehtävää asumistuen tarkistusta lykätään nykyisen kolmen kuukauden sijasta kuuteen kuukauteen, mikä lisää asumistukimenoja n. 1 milj. euroa vuositasolla. Tätä koskeva lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja jatkuisi vuoden 2015 loppuun.

Lapsilisiin ehdotetaan 1 482 milj. euroa. Lapsilisää saavien perheiden ja lasten lukumäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013—2015. Indeksijäädytyksen vaikutus on n. 38 milj. euroa v. 2013.

Valtionosuuteen kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin ehdotetaan 348 milj. euroa, mikä on 8,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 taso. Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistuksella kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin. Tämä lisää perustoimeentulotuen valtionosuutta 3 milj. euroa v. 2013. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisbonuskokeilun, asumistuen tarkistamisen lykkäämisen ja työmarkkinatuen tarveharkinnan rajaamisen arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta perustoimeentulotuessa yhteensä 2,4 milj. euroa v. 2013.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajilta peritään sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Työnantajien vakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläkemaksujen kohotessa. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua.

Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee sairaanhoitomaksun ja työeläkevakuutusmaksujen kohotessa.

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2011 2012 2013
       
Työnantajat:      
Sairausvakuutus      
Kaikki työnantajat 2,12 2,12 2,03
       
Työttömyysvakuutus1)      
alempi maksu 0,80 0,80 0,80
ylempi maksu 3,2 3,2 3,2
       
Työeläkevakuutus2)      
Työnantajan keskimääräinen TyEl -maksu 17,1 17,3 17,55
Kiinteä maksu 16,9 17,3 17,55
       
Vakuutetut:      
Sairausvakuutus      
Sairaanhoitovakuutus      
Sairaanhoitomaksu      
Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) 1,36 1,39 1,47
Palkansaajat ja yrittäjät 1,19 1,22 1,30
Työtulovakuutus      
Päivärahamaksu      
Palkansaajat 0,82 0,82 0,73
Yrittäjät 0,92 0,97 0,87
       
Työttömyysvakuutus 0,60 0,60 0,60
       
Työeläkevakuutus, alle 53–vuotiaat 4,7 5,15 5,35
53 vuotta täyttäneet 6,0 6,5 6,8
       
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:      
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 21,6 22,5 22,9
53 vuotta täyttäneet 22,9 23,9 24,4

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2011 raja oli 1 879 500 euroa, v. 2012 1 936 500 euroa ja v. 2013 se on arviolta 1 993 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus 0,4 % v. 2011, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v. 2013 on arviolta 2 253 milj. euroa ja valtion osuus arviolta 140 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut arviolta 1 221 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä arviolta 1 103 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2013 kaikkiaan 4 872 milj. euroon (noin 4 840 milj. euroa v. 2012). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ja sen kehittämishankkeisiin käytetään 92,1 milj. euroa (v. 2012 89,0 milj. euroa). Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Sairausvakuutuskorvausten nousua hidastaa hallituksen menosäästöpäätösten toteuttaminen, joiden yhteisvaikutus valtionosuuteen v. 2013 on 143 milj. euroa. Suurin säästö 103 milj. euroa kohdistuu lääkekorvausmenoihin. Lääkkeiden peruskorvausta ja alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 % ja lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 % 1.2.2013 alkaen. Toisaalta lääkekorvauskattoa alennetaan n. 50 eurolla eniten lääkkeistään maksavien aseman parantamiseksi 1.1.2013 alkaen. Lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta korvattavista valtion menoista vähennetään 40 milj. euroa 1.1.2013 lukien. Tästä 20 milj. euroa kohdistuu sairaanhoitovakuutuksen tutkimuksen ja hoidon korvauksiin ja 20 milj. euroa toteutetaan korottamalla matkakorvausten matkakohtaista omavastuuta 14,25 euroon ja korvauskattoa 242,25 euroon.

Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä kuntoutusrahojen vähimmäistaso on sidottu kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin, joka lisää valtion osuutta vähimmäispäivärahoista arviolta 5,8 milj. euroa v. 2013.

Isyysvapaaseen kohdennetaan 54 arkipäivää muita vanhempainvapaita vähentämättä, mikä lisää valtion menoja v. 2013 n. 0,3 milj. euroa. Uudistuksen kustannusvaikutukset kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa arvioidaan vähäisiksi.

Kokeilu YTHS -mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatkuu v. 2013.

Eläkkeet

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkemomenteille on v. 2013 varattu eläkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 3,3 mrd. euroa, eli likimain saman verran kuin varsinaisessa talousarviossa v. 2012. Eläkemenojen pysyminen kutakuinkin ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna selittyy valtionosuuden yrittäjäeläkkeistä pienenemisellä, mikä tasaa kasvun vaikutuksen muissa eläkelajeissa. Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, 2 444 milj. euroa, ja takuueläkkeet, 158 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 580 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 70 milj. euroa, merimieseläkkeisiin 58 milj. euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 16 milj. euroa.

Kansaneläkkeen laskentaperusteita uudistetaan vastaamaan EY:n perusasetusta, mikä lisää valtion menoja arviolta 0,5 milj. euroa vuodesta 2013 eteenpäin. Jatkossa ulkomailla saatu eläke ei estä asumisajan kertymistä kansaneläkettä laskettaessa.

Yrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta vähennetään 1,3 milj. euroa ja maatalousyrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta 15 milj. euroa. Yrittäjäeläkkeiden osalta säästö toteutetaan siten, että uusien aloittavien yrittäjien työeläkevakuutusmaksualennusta pienennetään nykyisestä 25 %:sta 22 %:iin täydestä työeläkevakuutusmaksusta. Maatalousyrittäjien työeläkevakuutusmaksun määräytymistä muutetaan siten, että maksu alennetun prosentin mukaan olisi 54 % perusprosentista, jolloin saavutetaan 14,7 milj. euron säästö. Jäljelle jäävä 300 000 euron säästö kohdistetaan Melan hallintokuluihin.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 2,62 % (v. 2012 nousu 3,40 %) vuoteen 2012 verrattuna. Kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 2,49 % (v. 2012 3,51 %) ja palkkakertoimen 2,94 % vuoteen 2012 verrattuna (v. 2012 3,11 %). Arviot ovat talousarvioesityksen laadintavaiheen arvioita, jotka tarkentuvat lokakuussa 2012.

Indeksit ja palkkakerroin

  2011 2012 2013
       
Työeläkeindeksi 2 323 2 407 2 470
KEL-indeksi1) 1 508 1 565 1 604
Palkkakerroin 1,253 1,291 1,329

1) Lisäksi toteutetaan ylimääräinen indeksikorotus v. 2013 eräisiin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2013 yhteensä 2 650 milj. euroa (2 364 milj. euroa v. 2012). Työttömyysasteen on arvioitu nousevan vuoden 2012 7,6 prosentista 8,1 prosenttiin.

Lomakorvausten jaksottamisesta luovutaan marraskuun 2011 ns. raamisopimuksen mukaisesti 1.1.2013 alkaen. Tästä aiheutuu valtion osuuksiin työttömyysturvassa arviolta 20 milj. euron lisäys vuoden 2013 alusta alkaen. Työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta, mikä vähentää perheiden köyhyyttä. Toimenpiteen kustannusvaikutus valtiolle on 31,9 milj. euroa v. 2013.

Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa toteutetaan kokeilu vuodesta 2013 alkaen, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle. Kokeilun yhteydessä toteutetaan nk. työllistymisbonuskokeilu 62 kunnassa, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Kokeilun kustannus valtiolle on arviolta 3,7 milj. euroa vuodessa.

Valtion korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen arvioidaan v. 2013 kasvua 3,5 milj. euroa (15 %). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan n. 21 000 henkilöä (19 000 v. 2012).

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 292 milj. euroa, josta 146,8 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 68,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 38,5 milj. euroa rintamalisiin ja 30,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan perustasoa ehdotetaan korotettavaksi 4 milj. euroa, joka kohdennetaan puoliksi kuntoutukseen ja kotona selviytymisen kuntoutusmalliin. Lisäksi veteraanilisää korotetaan 1.1.2013 alkaen 50 eurolla kuukaudessa. Muutos lisää valtion menoja 3,3 milj. euroa v. 2013.

Edelleen määrärahoja osoitetaan sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille ja eräille muille kuntoutustoimintaan. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 10 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilla kohdennetaan asteittain 145 milj. euron lisäys vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2013 määrärahaa suunnataan vanhuspalvelulain toimeenpanoon 27,3 milj. euroa 1.7.2013 lukien. Tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan 10 milj. euroa. Vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseen vuodelle 2013 kohdennetaan 5,7 milj. euroa lain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin sekä lain seurannan ja arvioinnin kehittämiseen ja toteutukseen.

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään 1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki sekä hoitoraha jäävät edelleen hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Siirto ei vaikuta kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin ehdotetaan 14,5 milj. euroa (17,5 milj. euroa v. 2012). Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II) vuosille 2012—2015.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin lisätään 1 milj. euroa v. 2013. Lisäys kohdennetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutukseen kuuluvaan hoitoharjoitteluun sekä Pirkanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireille erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämiseen. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan on käytettävissä 30 milj. euroa (36 milj. euroa v. 2012).

Vaikeavammaisten tulkkauspalveluihin ehdotetaan n. 35 milj. euroa, mikä on 6,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa.

Keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi 21 eurosta 23,60 euroon kuukaudessa 1.1.2013 lukien. Muutos lisää määrärahatarvetta 1 milj. eurolla.

Rokotteiden hankintaan osoitettavaa määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 1,5 milj. eurolla HPV-rokotteen lisäämiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan.

Terveydenhuollon valtakunnallista valmiutta kehitetään siten, että myrkytystietokeskuksen päivystystoimintaa laajennetaan erityisesti kemiallisissa onnettomuuksissa tarvittavan lääkäriasiantuntemuksen jatkuvan saatavuuden turvaamiseksi.

Kuntataloutta käsitellään tarkemmin luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan 224 milj. euron määrärahaa (226 milj. euroa v. 2012). Määrärahassa on huomioitu 5 milj. euron menosäästö, joka toteutetaan sijaisavusta perittävää tuntimaksua tarkistamalla, aikuiskoulutusta varten annettavan sijaisavun perusteita täsmentämällä sekä palvelujen taloudellista käyttöä ja lomittajien työajan käyttöä tehostamalla.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 176 milj. euroa. Toimintamenosäästöjen yhteissumma on 1,6 milj. euroa.

Varhaiskasvatuksen siirtoon liittyen siirretään sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista yhteensä 0,14 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle ehdotetaan 4,5 milj. euron kokonaismäärärahaa v. 2013, jossa on huomioitu ruuhkan purkamisen ja käsittelyaikojen lyhentämisen jatkaminen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston momentilla (Valvira) varmennepalveluun varattu määräraha 2,7 milj. euroa ehdotetaan siirrettäväksi Kelan palvelurahastoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 11,8 milj. euroa.

Kansaneläkelaitoksen palvelurahaston kautta hallinnoidaan Kansalliseen Terveysarkistoon (KanTa) kuuluvan potilasarkiston, sähköisen reseptikeskuksen ja arkiston käyttökustannukset sekä ylläpitokustannuksia.

Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintameno sisältää harmaan talouden torjunnan vahvistamiseen yhteensä 1,3 milj. euroa.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 256 milj. euroa, mikä on 19 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa pääosin asuntojen suhdanneluonteisten korjaustoimenpiteiden maksujen loppumisesta johtuen. Valtion asuntorahaston varoja käytetään lisäksi n. 165 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen sekä 330 milj. euroa asuntorahaston velkojen korkoihin ja lyhennyksiin. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan aiempaan tapaan talousarvioon 117 milj. euroa.

Hallinnonalalla korostuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tähtäävät toimet. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen edellyttävät toimenpiteitä useilla toimialoilla, kuten myös Itämeren ravinnekuormituksen ja ympäristöriskien vähentäminen ja vesienhoito. Valtion tuella tuotetulla laajalla sosiaalisella vuokra-asuntokannalla on huomattava merkitys varsinkin taloudelliselta asemaltaan heikoimpien sekä erityisryhmien vuokra-asuntotarjonnan turvaamisessa. Ympäristöhallinnon toimintaedellytyksiä vahvistetaan yhteistyöllä ja valtion aluehallinnon ympäristötehtävien ohjauksella.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016 toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu. Yhteensä niihin ehdotetaan talousarviossa määrärahaa 53,8 milj. euroa sekä lisäksi sopimus- ja sitoumusvaltuutta 10 milj. euroa. Metsähallituksen luontopalveluiden ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan kaikkiaan n. 27 milj. euroa.

Vihreään talouden edistämiseen ehdotetaan 2,5 milj. euroa, jota on tarkoitus käyttää mm. päästövähennyksiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvitystarpeisiin, ilmastopaneelin toimintaan sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen ja jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjauksen suunnitteluun ehdotetaan 0,5 milj. euroa.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Korjausrakentamisen energiavaatimuksia koskevat säädökset tulevat voimaan v. 2013. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämä uusittu energiatodistusmenettely otetaan käyttöön ja energiatodistusten valvontajärjestelmä perustetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen. Asuntojen korjaus- ja energia- avustuksia osoitetaan yhteensä 50,5 milj. euroa. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi sekä niiden ennaltaehkäisemiseksi jatketaan vuosille 2009—2013 ajoittuvaa Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelmaa.

Osoitetaan lisäresursseja tuulivoimarakentamisen kaavoitukseen tavoitteena tuulivoimakapasiteetin nopea lisääminen. Avustuksiin varataan talousarviossa 2 milj. euroa. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ehdotetaan 0,6 milj. euroa tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin käsittelyn jouduttamiseen.

Asuinalueiden kehittämiseen suunnataan 4 milj. euroa painottaen erityisesti suurimpien kaupunkien asuinalueita sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia sekä alueiden toimivuutta.

Kasvukeskuksissa kysyntää vastaava asuntotuotanto ja asumisen kohtuuhintaisuus edellyttävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta. Kasvukeskuksissa tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä erityisesti työpaikkakeskittymien läheisyydessä ja alueilla, jotka voivat tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Suurimmilla kaupunkiseuduilla aiesopimusten tavoitteena on eheiden, toimivien ja kilpailukykyisten kaupunkiseutujen luominen vahvistamalla seudun kuntien keskinäistä sekä koko kaupunkiseudun ja valtion välistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään yhteensä 10 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin erityisesti Helsingin seudulle.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi korkotuen lisäksi 110 milj. euron investointiavustuksilla. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaan tavoitteena pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Toimivia asumisratkaisuja ja asuinoloja ikääntyneille edistetään ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2011—20131)

    v. 2011
tilinpäätös
v. 2012
varsinainen
talousarvio
v. 2013
esitys
 
Muutos 2012—2013
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 6 169 6 189 6 374 185 3
15-17 Eläkkeet 3 823 4 116 4 244 128 3
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 598 733 592 -142 -19
20-28 Muut kulutusmenot 1 498 1 638 1 617 -22 -1
29 Arvonlisäveromenot 1 001 1 095 1 137 42 4
01-29 Kulutusmenot 13 088 13 772 13 964 192 1
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 11 456 12 103 12 227 125 1
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 383 3 659 3 717 58 2
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 9 877 10 522 10 875 352 3
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 4 830 5 044 5 516 472 9
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 1 064 1 136 1 043 -93 -8
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 2 817 2 868 2 961 93 3
30-69 Siirtomenot 33 427 35 333 36 339 1 007 3
70-73 Kaluston hankinta 33 50 110 60 119
74-75 Talonrakennukset 41 40 69 29 72
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 40 35 35 -0 -0
77-79 Maa- ja vesirakennukset 390 566 577 10 2
70-79 Reaalisijoitukset 505 692 791 99 14
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 720 501 1 049 548 109
87-89 Muut finanssisijoitukset 707 14 77 62 436
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 1 427 515 1 125 610 118
70-89 Sijoitusmenot 1 932 1 207 1 916 709 59
90-92 Valtionvelan korot 1 874 2 146 1 827 -319 -15
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 60 60 46 -13 -23
90-99 Muut menot 1 934 2 206 1 873 -332 -15
Yhteensä 50 382 52 517 54 093 1 575 3

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Avoin ja dynaaminen globaali toimintaympäristö ja suhdannevaihtelut asettavat vaativia haasteita Suomelle. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistustoimia on tehostettava. Menestyminen vaatii rakenteiden kehittämistä, innovaatiojärjestelmän läpikäyvää kansainvälistämistä, kokeiluja, valintoja ja riskien ottamista, uutta yrittämisen kulttuuria sekä tehokkaita kannustimia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoituksella luodaan edellytyksiä talouden ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Uutta kasvua tuetaan onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta sekä erikoistumalla globaaleissa arvoketjuissa korkeaa koulutusta ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin.

Keskeiset politiikkatoimia ohjaavat asiakirjat ovat hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2011—2015. Hallitus jatkaa määrätietoisesti innovaatiojärjestelmän uudistamista jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle ja osaamisperustaisen liiketoiminnan harjoittamiselle.

Vaalikauden tavoitteena olevaa neljän prosentin t&k-intensiteettitasoa (t&k-menot/bkt) ei todennäköisesti saavuteta. Tämän vuoksi rahoituksen oikea kohdentuminen on ratkaisevaa innovaatiopolitiikan onnistumisen kannalta. Julkisen talouden kestävyyden sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista on tärkeää, että t&k-rahoitus tuottaa laadukasta koulutusta ja tutkimusta, innovaatioita ja uusia yrityksiä. Tutkimustulosten soveltamiseen, käytäntöön siirtämiseen ja kaupallistamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat vuoden 2012 loppuun mennessä tiiviit tiede- ja innovaatiopoliittiset toimintaohjelmat. Ohjelmat ovat osa hallituksen strategiaprosessia. Tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla valmistellaan ohjelmien pohjalta yhtenäinen politiikka-asiakirja hallituksen strategiaistuntoon helmikuussa 2013. Asiakirja muodostaa hallituksen puolivälitarkisteen tutkimus- ja innovaatiopoliittisen osan.

Kasvuun tähtäävän toiminnan tukemiseksi säädetään uusi määräaikainen t&k-verokannustin. Sen kautta yritys saa yhteisöverosta verohyvityksen, joka riippuu t&k-henkilöstön palkkakustannuksista. Myös muita kasvua ja työllisyyttä tukevia sekä pääomasijoittamisen kannustimia ollaan ottamassa käyttöön. Patentoinnin verokannusteen käyttöönoton mahdollisuuksia selvitetään. Osa uusista kannustimista tulee voimaan jo v. 2013.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellista kehittämistä jatketaan. Korkeakoulujen toimipisteverkkoa kootaan laajoiksi ja laadukkaiksi tutkimus- ja oppimisympäristöiksi. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoja selkeytetään ja yhteistyötä vahvistetaan. Tutkimuslaitosten ohjausta, tehtäviä ja rahoitusta kehitetään riippuen muun ohella siitä, mitä valtioneuvosto päättää elokuussa 2012 valmistuvan, tutkimuslaitoskentän rakenteellista kehittämistä pohtivan asiantuntijaryhmän selvityksen pohjalta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä uudistetaan. Vuonna 2013 voimaan tuleva yliopistojen rahoitusmalli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Ammattikorkeakoulujen oikeusasemaa, ohjausta, hallintoa ja rahoitusta koskevan lainsäädännön muutostyö on käynnissä.

Niukkenevienkin voimavarojen oloissa varmistetaan, että suomalaisen tutkimuksen laatu ei jää jälkeen kansainvälisestä kärjestä. Tutkijakoulujärjestelmää kehitetään ammattimaiseksi ja kansainvälisesti vetovoimaiseksi. Tutkimusinfrastruktuurit ovat korkeatasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja vaikuttavat ulkomaisten osaajien ja yritysten sijoittumiseen. Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä aloitti toimintansa v. 2012. Kotimaisten infrastruktuurien kehittämistä ja Suomen osallistumista EU:n yhteisiin infrastruktuureihin arvioidaan v. 2013 laadittavassa kansallisessa tiekartassa. Hallitus toteuttaa tietopolitiikkaa, jolla saatetaan julkisia tietovarantoja koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan hyödynnettäväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan määrätietoisesti. Ohjelma jäsentää innovaatiopolitiikan tavoitteita ja uusia avauksia, kuten t&k- ja innovaatiotoimintaa edistävät julkiset hankinnat, edelläkävijämarkkina-aloitteen soveltaminen ja säädösympäristön kehittäminen.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arvioinnin kehittämistä jatketaan ja kansainvälistä yhteistyötä lisätään. Katsaus Suomen tieteen tilasta ja tasosta julkistetaan lokakuussa 2012. Suomen Akatemian arviointi valmistuu v. 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamat arviot Tekesistä ja Finnverasta julkaistiin kesällä 2012. Tekesin toiminta arvioitiin korkeatasoiseksi ja vaikuttavaksi. Eri rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden rooliin ja työnjakoon sekä yhteistyöhön tulisi arvioinnin mukaan kiinnittää jatkossakin huomiota.

Valikoivista toimista tärkeimmät ovat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK), osaamiskeskusohjelma (OSKE 2007—2013) sekä FinNode-verkosto ja sen viisi innovaatiokeskusta (Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Japani, Intia). SHOKien arviointi tehdään vuoden 2013 alkuun mennessä ja niiden toimintaa vahvistetaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä myös valmistellaan keinoja, joiden kautta v. 2013 päättyvän osaamiskeskusohjelman toimintaa jatketaan. Erityisenä tavoitteena on voimistaa kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden ja voimavarojen synergiaa sekä vahvistaa kansainvälisesti näkyviä ja vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa

  2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
2012—2013
muutos
2012—2013
muutos, %
         
Korkeakoulut1) 557 556 -1 -0
Valtion tutkimuslaitokset 309 310 1 0
— josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 93 91 -2 -2
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 865 866 0 0
         
Suomen Akatemia2) 316 312 -4 -1
Teknologian kehittämiskeskus 596 593 -3 -1
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 913 906 -7 -1
         
Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu ja keksintötoiminta 6 4 -2 -33
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 36 30 -6 -17
Yhteensä 1 820 1 806 -15 -1

1) T&K-määrärahojen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen saamaan valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota.

2) Suomen Akatemian rahoitustasoon vaikuttaa Akatemian tehtäväksi v. 2012 annettu kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnointi. Tähän liittyy erillinen infrastruktuurien kehittämismääräraha, joka on v. 2012 4 milj. euroa ja v. 2013 5 milj. euroa.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytykset eri alueiden tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle.

Alueiden kehittämisen strategiset painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen alue- ja maaseutupolitiikka ja EU:n rakennerahasto- ja maaseutuohjelmien alue- ja maaseutupoliittiset linjaukset ja toimenpiteet integroidaan toimivaksi kokonaisuudeksi.

Alueiden kehittämisen toimintajärjestelmää sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan luvussa 32.50.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2013 talousarvioesityksessä

Vuosi 2013 on ohjelmakauden 2007—2013 viimeinen varsinainen toteutusvuosi. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2007—2013 EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen. Lisäksi Suomessa toteutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta, jonka päämääränä on muun muassa lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikilla osa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Tavoitteita toteuttavat toimenpideohjelmat noudattavat kansallisen alue-, rakenne- ja työllisyyspoliittisen strategian 2007—2013 painopistealueita. Toimenpideohjelmat rakentuvat yhteisille toimintalinjoille, joiden sisällössä on huomioitu muun muassa alueelliset erityispiirteet.

Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavat toimenpideohjelmat ovat alueellisia rakennerahasto-ohjelmia, ja ne on laadittu suuralueittain. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettava toimenpideohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä valtakunnallisen osion että alueelliset osiot.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013 on käyvin hinnoin yhteensä n. 1,6 mrd. euroa ja vastaavan valtion rahoitusosuuden arvioidaan olevan n. 1,5 mrd. euroa.

EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013, käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin ja vuoden 2013 TAE:ssa esitetty rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä) milj. euroa1)

  2007—2013 TAE
2013
     
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (EAKR):    
— Itä-Suomi 671,176 43,395
— Pohjois-Suomi 549,708 47,868
— Etelä-Suomi 273,607 21,429
— Länsi-Suomi 322,032 25,904
Tavoite 3 37,929 1,400
ENPI CBC 36,800 1,616
Yhteensä 1 891,252 141,612
     
Manner-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (ESR):    
— Valtakunnallinen osio 462,880 56,431
— Itä-Suomi 314,627 8,481
— Pohjois-Suomi 120,936 5,652
— Etelä-Suomi 146,693 6,850
— Länsi-Suomi 169,337 7,908
Yhteensä 1 214,473 85,322
EAKR ja ESR yhteensä 3 105,725 226,934

1) Valtion talousarvio ei sisällä rajat ylittävää yhteistyötä toteuttavien toimenpideohjelmien EU:n rahoitusta, joka tuloutuu ohjelmien hallintomallin mukaisesti suoraan talousarviotalouden ulkopuoliselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle. Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy valtion talousarvioon. Valtion talousarvioon ei sisälly myöskään Ahvenanmaalla toteutettavien toimenpideohjelmien varoja, sillä nämä ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan.

EU:n rakennerahastojen toiminnan arvioitu kohdentuminen vuonna 2013

Hallinnonala %
   
Opetus- ja kulttuuriministeriö 21,1
Liikenne- ja viestintäministeriö 0,4
Työ- ja elinkeinoministeriö 74,1
Sosiaali- ja terveysministeriö 2,1
Ympäristöministeriö 2,3