Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2013

3.1. FinanssipolitiikkaPDF-versio

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kärsii pitkittyvästä hitaan kasvun vaiheesta ja tuotantorakenteen muutoksen epäsuotuisista vaikutuksista samalla, kun väestön ikääntyminen heikentää enenevästi talouden kasvun edellytyksiä ja lisää julkisen talouden menoja. Kasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat finanssi- ja talouspolitiikan keskeiset haasteet tällä hetkellä.

Hallitus on vastannut haasteisiin asettamalla tavoitteekseen tasapainottaa valtiontalous ja kääntää valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia sekä uudistamaan talouden rakenteita niin, että edellytykset talouden ennusteita vahvemmalle kasvulle vahvistuvat. Lisäksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimia, jos valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon ei näyttäisi kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämä näyttäisi asettuvan yli 1 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus on päättänyt eri yhteyksissä välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista. Toimet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä n. 5,1 mrd. eurolla vuodesta 2016 eteenpäin1). Kun lisäksi samaan aikaan työeläkevakuutusmaksuja korotetaan, valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista muodostuvan julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu tehtyjen päätösten myötä n. 5,9 mrd. eurolla.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan välittömät sopeutustoimet yhdessä talouden ennustetun kasvun kanssa kohentavat valtion rahoitusasemaa niin, että valtiontalouden velan kasvu pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon vaalikauden aikana. Valtiontalouden alijäämä ylittää kuitenkin tavoitteen v. 2015. Talouden ennustettu kasvu ja sopeutustoimet eivät myöskään riitä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Julkisen talouden rahoitusylijäämän pitäisi olla n. 4 % suhteessa kokonaistuotantoon v. 2016, jotta se kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä.

Kestävyysvajeen umpeen kurominen pelkästään verotusta kiristävien ja menoja leikkaavien välittömien toimien avulla ei ole tarkoituksenmukaista. Välittömien sopeutustoimien ohella talouden rakenteisiin kohdistuvat uudistukset ovat välttämättömiä. Erityisesti uudistukset, jotka luovat edellytyksiä korkeammalle työllisyydelle ja paremmalle tuottavuudelle, ovat oleellisia, kun pyritään kohentamaan talouden kasvumahdollisuuksia.

Tavoitteet kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat keskeisellä sijalla hallituksen ohjelmassa. Lisäksi vuosia 2013—2016 koskevan kehyspäätöksen yhteydessä hallitus päätti toimista, joiden avulla pyritään vahvistamaan talouden kasvuedellytyksiä. Samalla työmarkkinajärjestöt esittivät ehdotuksensa työurien pidentämiseksi. Toimet kohdistuivat pääasiassa työttömyysturvaan, varhaiseläkejärjestelmään ja koulutukseen sekä verotuksen kautta luotaviin kasvukannustimiin pk-yrityksille ja T&K-toimintaan.

Toimet ovat oikeansuuntaisia. Samalla, kun jo tehtyjä päätöksiä pannan toimeen, työtä talouden uudistamiseksi tehokkaampaan, kilpailukykyisempään ja työllistävämpään suuntaan täytyy jatkaa.

Työmarkkinatoimissa kohderyhmiksi seuloutuvat nuoret ja ikääntyneet mutta myös eräät työikäisten ydinryhmät, joiden työllisyysasteet ovat alemmat kuin muissa Pohjoismaissa. Uudistukset, jotka luovat kannusteita kasvattaa inhimillistä pääomaa, edesauttavat innovaatiotoimintaa ja investointien kohdentumista Suomeen ja lisäävät kilpailua markkinoilla, tukisivat puolestaan tuottavuuden kasvua. Lisäksi käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kohentamiseksi.