Talousarvioesitys 2013
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen kestävässä käytössä mukaan lukien biotalouden ja vesivarat, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. EU:n energia- ja ilmastopakettiin sisältyy Suomelle velvoite lisätä uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä laskettuna vuoden 2005 tasolta 28,5 prosentista vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2011 metsähaketta käytettiin energiaksi 7,5 milj. kuutiometriä. Ruoan hinnan nousu ja globaali ruoan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna 2013 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa:
- — Kaikki merkittävät maatalouden sekä kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa.
Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.
- — Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana
- — harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.
Tunnusluvut
2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011—2013 arvio |
|
Väkiluvun muutos (%) | ||||||
Harvaan asuttu maaseutu | -1,25 | -1,29 | -1,35 | -1,06 | -1,10 | Hidastuu |
Ydinmaaseutu | -0,10 | -0,09 | -0,19 | -0,14 | -0,16 | Hidastuu |
- — Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen
- — maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
- — luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen
- — maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Tunnusluvut
2008 | 2009 | 2010 | 2011 arvio |
2012—2013 tavoite |
|
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen | |||||
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) | 584 | 478 | 797 | 655 | nousee |
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1) | 17 500 | 14 200 | 22 000 | 19 400 | nousee |
— Kannattavuuskerroin2) | |||||
— hyvät tilat3) | 0,84 | 0,71 | 0,83 | 0,83 | nousee |
— keskiarvo tilat | 0,43 | 0,33 | 0,46 | 0,42 | nousee |
— heikot tilat3) | -0,18 | -0,24 | -0,01 | -0,13 | nousee |
2. Raaka-aineiden tuottaminen | |||||
— Omavaraisuus-% | |||||
— maito, neste | 99 | 99 | 97 | 95 | ennallaan |
— naudanliha | 85 | 86 | 83 | 83 | ennallaan |
— sianliha | 116 | 112 | 109 | 103 | ennallaan |
— siipikarjanliha | 110 | 102 | 99 | 103 | ennallaan |
— kananmunat | 117 | 106 | 117 | 116 | ennallaan |
— Rukiin viljelyala, ha | 23 800 | 16 400 | 25 200 | 27 100 | kasvaa |
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha | 843 600 | 814 600 | 691 500 | 728 000 | ennallaan |
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha | 6 300 | 9 300 | 19 600 | 23 600 | kasvaa |
3. Luomuruoka | |||||
— Luomuviljelty peltoala, % | 6,6 | 7,2 | 7,5 | 8,1 | nousee |
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) | 511 | 548 | 574 | >574 | nousee |
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen | |||||
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha4) | 50,8 | 38,0 | 55,5 | 47,7 | laskee |
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha4) | 5,0 | 2,4 | 4,7 | 3,4 | laskee |
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv5) | 5,9 | 5,7 | 5,7 | <5,7 | alenee |
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) | 6,3 | 6,5 | 6,5 | <6,5 | alenee |
1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (runsaat 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 38 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa.
2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,0 euroa vuonna 2008, 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna 2011. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuosina 2008—2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010—2011.
3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.
4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).
5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita.
6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja 2011 luvut ovat arvioita.
- — Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
- — eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
- — elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja
- — alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.
- — Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
- — elinkeinokalatalous on kannattavaa
- — vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä
- — kalavarat säilytetään suunnitelmallisella hoidolla geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina
- — riistakannat säilyvät elinvoimaisina ja riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja konflikteja rajoitetaan
- — metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista, ja
- — porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan.
- — Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät
- — tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja
- — puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu.
- — Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa
- — metsätalouden kannattavuus paranee, ja
- — metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat.
Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Tunnusluvut
2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
2015 tavoite |
|
1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu | ||||||
— Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden 2011 rahanarvossa)1) | 4 085 | 4 173 | 4 271 | 4 950 | 5 000 | 5 615 |
— Metsähakkeen käyttö, milj. m3 | 6,1 | 6,9 | 7,5 | 9,0 | 9,5 | 10—122)3) |
2) Metsätalouden kannattavuus paranee | ||||||
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ | 42,0 | 52,6 | 54,2 | 55,0 | 55,0 | 65—702) |
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % | 23 | 25 | 25 | 27 | 30 | 402) |
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2011 rahanarvossa) | 53,4 | 88,3 | 87,8 | 100 | 100 | Vähintään 1102) |
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v4) | 257 | 230 | 235 | 240 | 245 | 2802) |
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 3,6 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 4,9 | 4,0 |
3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät | ||||||
— METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) | 18 904 | 23 089 | 34 785 | 41 285 | 45 000 | 82 000—173 0002) |
1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa.
2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. METSO-ohjelman tavoitteet asetettu vuodelle 2020.
3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.
4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.
- — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden
- — turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
- — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja
- — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.
- — EU:n tulevan rahastokauden valmistelussa tavoitteena on tukijärjestelmien hallintotaakan vähentäminen sekä julkisessa hallinnossa että tuen saajan osalta.
- — Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.
- — Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintoja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen.
- — Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistaudutaan Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamiseen. Valmistelun lähtökohtana on muodostaa yksi tutkimuskeskus nykyisistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vuoteen 2016 mennessä.
- — Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 4.4.2012 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
- — Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.
Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2013 on 62 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,890 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 50 henkilötyövuotta.
Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö yhteensä 8,208 milj. euroa, 20 henkilötyövuotta).
- — Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2013 virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon.
- — Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
||
30.10.61 | EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 69,030 | 44,320 | |
30.10.62 | Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 62,127 | 40,274 | |
30.20.40 | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 518,000 | 42,000 | |
30.20.43 | Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 520,900 | 140,800 | |
30.20.44 | Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 1 600,000 | 10,000 | |
30.20.49 | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | ||
— korkotukivaltuus | 300,000 | 250,000 | |
30.60.44 | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 28,000 | 25,000 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013
v. 2011 tilinpäätös 1000 € |
v. 2012 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2013 esitys 1000 € |
Muutos 2012—2013 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 102 527 | 96 779 | 101 009 | 4 230 | 4 |
01. | Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 26 006 | 28 461 | 31 012 | 2 551 | 9 |
02. | Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 970 | 6 412 | 6 089 | -323 | -5 |
03. | Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 24 461 | 25 507 | 27 487 | 1 980 | 8 |
04. | Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 871 | 873 | 895 | 22 | 3 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 669 | 669 | 669 | — | 0 |
22. | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 643 | 3 343 | 3 343 | — | 0 |
(23.) | Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | 0 |
29. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 26 338 | 28 000 | 28 000 | — | 0 |
(40.) | Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 10 855 | — | — | — | 0 |
66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 3 714 | 3 514 | 3 514 | — | 0 |
10. | Maaseudun kehittäminen | 127 948 | 164 620 | 171 140 | 6 520 | 4 |
50. | Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) | 10 668 | 7 668 | 7 168 | -500 | -7 |
54. | Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) | 8 582 | 2 432 | 952 | -1 480 | -61 |
55. | Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) | 5 020 | 4 520 | 4 320 | -200 | -4 |
61. | EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | 51 123 | 77 000 | 80 500 | 3 500 | 5 |
62. | Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) | 52 554 | 73 000 | 78 200 | 5 200 | 7 |
20. | Maatalous | 2 120 383 | 2 064 737 | 2 045 856 | -18 881 | -1 |
01. | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 33 288 | 33 740 | 31 830 | -1 910 | -6 |
40. | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) | 554 665 | 544 000 | 511 000 | -33 000 | -6 |
41. | EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) | 545 690 | 547 200 | 545 200 | -2 000 | 0 |
42. | Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 400 | 3 400 | 3 400 | — | 0 |
43. | Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) | 372 210 | 363 250 | 364 329 | 1 079 | 0 |
44. | Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) | 422 673 | 422 673 | 422 673 | — | 0 |
45. | Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) | 129 500 | 101 040 | 97 370 | -3 670 | -4 |
46. | Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 781 | 5 861 | 4 861 | -1 000 | -17 |
47. | Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 513 | 3 293 | 3 293 | — | 0 |
48. | Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) | 1 610 | 1 800 | 2 000 | 200 | 11 |
49. | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | 16 713 | 37 700 | 58 900 | 21 200 | 56 |
60. | Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) | 1 000 | 780 | 1 000 | 220 | 28 |
(61.) | Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) | 34 340 | — | — | — | 0 |
30. | Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu | 49 324 | 52 715 | 52 961 | 246 | 0 |
01. | Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 40 039 | 40 937 | 41 783 | 846 | 2 |
20. | Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) | 3 522 | 4 830 | 4 730 | -100 | -2 |
41. | Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) | 5 763 | 6 948 | 6 448 | -500 | -7 |
40. | Kala-, riista- ja porotalous | 65 096 | 61 936 | 63 474 | 1 538 | 2 |
01. | Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 17 303 | 16 926 | 17 298 | 372 | 2 |
20. | Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) | 2 300 | 2 300 | 2 400 | 100 | 4 |
41. | Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) | 3 823 | 5 400 | 5 400 | — | 0 |
42. | Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) | 4 300 | 4 300 | 4 300 | — | 0 |
43. | Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 821 | 1 721 | 1 764 | 43 | 2 |
50. | Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 9 234 | 9 261 | 10 187 | 926 | 10 |
51. | Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 6 303 | 6 165 | 5 887 | -278 | -5 |
52. | Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) | 3 477 | 3 560 | 3 592 | 32 | 1 |
62. | Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 15 778 | 11 546 | 11 889 | 343 | 3 |
77. | Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 757 | 757 | 757 | — | 0 |
50. | Vesitalous | 32 738 | 26 837 | 23 848 | -2 989 | -11 |
20. | Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) | 11 545 | 11 568 | 12 508 | 940 | 8 |
31. | Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 20 158 | 14 008 | 10 079 | -3 929 | -28 |
43. | Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) | 194 | 420 | 420 | — | 0 |
48. | Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) | 841 | 841 | 841 | — | 0 |
60. | Metsätalous | 197 560 | 171 879 | 178 920 | 7 041 | 4 |
01. | Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 43 032 | 43 365 | 44 302 | 937 | 2 |
41. | Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) | 621 | 400 | 600 | 200 | 50 |
42. | Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) | 49 319 | 47 666 | 45 458 | -2 208 | -5 |
43. | Eräät korvaukset (arviomääräraha) | 94 | 100 | 100 | — | 0 |
44. | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | 82 263 | 62 230 | 61 480 | -750 | -1 |
45. | Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 11 325 | 8 325 | 6 527 | -1 798 | -22 |
47. | Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) | 9 750 | 7 250 | 18 000 | 10 750 | 148 |
50. | Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) | 1 106 | 2 443 | 2 443 | — | 0 |
83. | Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) | 50 | 100 | 10 | -90 | -90 |
63. | Metsähallitus | 5 815 | 5 731 | 6 373 | 642 | 11 |
50. | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) | 5 815 | 5 731 | 6 373 | 642 | 11 |
70. | Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri | 65 371 | 63 050 | 61 680 | -1 370 | -2 |
01. | Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 54 586 | 53 127 | 51 052 | -2 075 | -4 |
02. | Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 785 | 5 423 | 5 628 | 205 | 4 |
40. | Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 7 000 | 4 500 | 5 000 | 500 | 11 |
Yhteensä | 2 766 762 | 2 708 284 | 2 705 261 | -3 023 | 0 |
Henkilöstön kokonaismäärä1) | 5 170 | 5 165 | 5 103 |
1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 574 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 790 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 200 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 27 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.