Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja kysyntälähtöisyys sekä reagointiherkkyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelman onnistuminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn turvaamista, joustavien koulutuspolkujen rakentamista sekä riittävää ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa myös aikuisväestölle.

Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja ja ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus. Koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jatketaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti tavoitteena lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillista perus- ja lisäkoulutusta tarjoavia koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja molempia järjestämismuotoja.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että muodostuu selkeä ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva osaamisperusteinen tutkintorakenne ja tutkinnot. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen. Ammatillisten perustutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmä uudistetaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti yhtenäisenä kokonaisuutena siten, että se tukee työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen järjestäjien saama rahoitus perustuu jatkossa ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan.

Toiminnan tuloksellisuus

Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevien pääsy ammatilliseen peruskoulutukseen paranee uudistettujen ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden sekä koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosessien uudistamisen johdosta. Koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosesseja tehostetaan edelleen laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä koskemaan myös yhteishaun ulkopuolista nuorille suunnattua koulutusta ja aikuiskoulutusta.

Työelämän ammatilliseen koulutukseen kohdistamat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten oppimisympäristöjen, opetusmenetelmien ja tukitoimenpiteiden tarvetta.

Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2015, kun se oli 8,7 % vuonna 20121). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 65 prosenttiin vuonna 2015, kun se oli arviolta 62 % vuonna 20122).

Ammatillisen koulutuksen korkean laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee kehittää johtamis- ja toimintajärjestelmiään. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laatujärjestelmien tilaa arvioidaan kriteeriperustaisella itsearvioinnilla.

Toiminnan laajuus

Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa koulutusta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti aikuiskoulutukseen. Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista peruskoulutusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja turvataan samalla tarjonnan säilyminen väestökehityksen ja työvoimatarpeen edellyttämällä tasolla myös muilla alueilla.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
             
Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus yhteensä 60 002 61 022 61 429 63 000 63 500 62 000
— perustutkintoon johtava koulutus (nuorten koulutus) 49 817 49 858 49 381 50 000 49 500 48 000
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus (aikuiskoulutus) 10 185 11 164 12 048 13 000 14 000 14 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
             
Perustutkinnot yhteensä 36 745 40 155 41 813 42 900 44 100 45 000
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot (nuorten koulutus) 32 976 34 581 35 773 36 200 36 800 37 000
— näyttötutkintona suoritetut tutkinnot (aikuiskoulutus) 3 769 5 574 6 040 6 700 7 300 8 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä 149 202 150 557 150 295 150 470 150 700 149 200
— josta erityisopetus 20 916 21 264 21 904 22 660 22 500 22 200
1. Nuorten peruskoulutus yhteensä 131 940 132 595 131 281 129 830 129 000 127 500
1.1. Tutkintoon johtava koulutus 125 451 126 055 124 881 123 553 123 000 121 300
1.2. Valmistavat ja valmentavat koulutukset yhteensä2) 6 489 6 540 6 400 6 277 6 000 6 200
— josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) 1 466 1 555 1 534 1 404 1 300 1 400
— josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 2 903 2 906 2 839 2 780 2 700 2 700
— josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 1 570 1 586 1 598 1 714 1 700 1 800
— josta talouskouluopetus 550 494 429 379 300 300
2. Aikuisten peruskoulutus (näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus) 17 262 17 962 19 014 20 640 21 700 21 700

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

2) 1.8.2015 alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset yhdistetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nykyisestä neljästä erillisestä valmistavasta/valmentavasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta muodostetaan yksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, kuitenkin siten että osasta nykyisestä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta muodostetaan erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä 147 038 148 235 148 971 149 640 150 050 148 600
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus 117 367 118 446 119 134 119 289 119 660 117 350
— josta kuntajärjestäjien 24 495 23 851 23 843 30 362 30 750 30 050
— josta kuntayhtymäjärjestäjien 92 872 94 595 95 291 88 927 88 910 87 300
2. Yksityinen ammatillinen koulutus 29 536 29 648 29 693 30 199 30 240 30 100
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus 135 141 144 152 150 150

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

  2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
             
Kaikki järjestäjät yhteensä 144 139 137 134 131 129
— kuntajärjestäjät 15 12 11 11 11 10
— kuntayhtymäjärjestäjät 39 39 38 36 35 34
— yksityiset järjestäjät 89 87 87 86 84 84
— valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta. Taulukossa on mainittu talousarvion luku, jolta koulutusta vuonna 2015 rahoitetaan.

Ammatillinen koulutus

Peruskoulutus Lisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen
koulutus
Oppisopimuskoulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus Oppisopimuskoulutus
             
Perustutkintoon johtava koulutus Peruskoulutukseen
valmistavat ja
valmentavat
koulutukset
Näyttö-
tutkintona
suoritettavaan
perustutkintoon
valmistava koulutus
Perustutkintoon
johtava
koulutus
Näyttö-
tutkintona
suoritettavaan
perus-
tutkintoon
valmistava
koulutus
Ammatti- ja erikois-
ammattitutkintoon
valmistava
koulutus
Ammatti- ja
erikois-
ammattitutkintoon
valmistava
koulutus
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.20
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.20
valtionosuusrahoitus luvussa 29.20 ja valtionavustusrahoitus luvussa29.30 rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30
rahoitus
kokonaan
luvussa 29.30

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 600 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2015 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 150 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 000 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
         
Saamelaisalueen koulutuskeskus 68,3 70,2 65 65
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 22,6 23,3 24 26
Yhteensä 90,9 93,5 89 91

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 10 898 9 994 8 114
Bruttotulot 2 036 1 500 1 800
Nettomenot 8 862 8 494 6 314
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 312    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 003    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteinen säästö -2 000
Tuottavuustoimet -67
Palkkaliukumasäästö -5
Palkkausten tarkistukset 14
Toimintamenojen lisäsäästö -98
Toimintamenojen tuottavuussäästö -42
Vuokramenojen indeksikorotus 30
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -12
Yhteensä -2 180

2015 talousarvio 6 314 000
2014 talousarvio 8 494 000
2013 tilinpäätös 8 553 000

(20.) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.20.21.



21. (29.20.21 ja 20) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 265 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien rahoitus (siirto momentilta 29.20.30) 4 000
Säästöpäätös -600
Uudelleenkohdentaminen -1 500
Yhteensä 1 900

2015 talousarvio 6 265 000
2014 talousarvio 4 365 000
2013 tilinpäätös 4 365 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 492 096 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

5) enintään 4 000 000 euroa avustuksina työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämiseen perustutkinnon suorittamisessa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 8 §:n mukaisen kunnan omarahoitusosuuden muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 623 861 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (118 350 * 10 225,69 €) 1 205 168 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (30 100 * 13 979,58 €, sis. alv.) 418 693 000
Kuntien rahoitusosuus -1 141 513 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 000
Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään) 851 000
Virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 1 825 000
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät koulutusmallit (enintään) 4 000 000
Yhteensä 492 096 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 822,22 euroa opiskelijaa kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 585 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55) -198 972
Kustannustason muutos (+1,1 %) 7 224
Läpäisyn tehostamisohjelman päättyminen -4 000
Menovähennys: avustusten leikkaaminen -2 000
Menovähennys: opiskelijamäärien sopeuttaminen -6 519
Menovähennys: yksikköhinnan leikkaaminen -19 554
Muut muutokset -14
Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02) -136
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien rahoitus (siirto momentille 29.20.21) -4 000
Uudelleenkohdentaminen -2 000
Yhteensä -229 971

2015 talousarvio 492 096 000
2014 talousarvio 722 067 000
2013 tilinpäätös 721 056 763