Talousarvioesitys 2013
30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä ja yritysten kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla vaikutetaan myös toimintaympäristön pitkän aikavälin muutoksiin, joita aiheuttavat globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastomuutoksen tuomat haasteet.
Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymää periaatepäätöstä työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tämän työpoliittisen toimintaohjelman mukaisesti muun muassa laaditaan poikkihallinnollinen arviointi työpoliittisten palvelujen toteuttamistapojen kehittämiseksi, kehitetään työelämän laatua työelämästrategian linjausten mukaisesti, parannetaan rakennemuutostilanteiden hallintaa sekä huolehditaan koko työvoimapotentiaalin käyttöön saamisesta syrjäytymistä ehkäisemällä sekä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistämällä.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella.
Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.
Työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden 2013 alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut järjestetään valtakunnallisten palvelulinjojen mukaisesti. Näitä ovat työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluvalikoima uudistetaan antamalla eduskunnalle talousarvioesityksen yhteydessä hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Uudistettavan palveluvalikoiman ydinpalvelu on työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. TE-toimistoverkko uudistetaan kokoamalla hallinto 15 alueelliseen TE-toimistoon, joiden alaisuudessa on tarpeellinen määrä toimipaikkoja. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa verkotutaan muiden palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja työvoiman palvelukeskuksissa. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin.
Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan uudistetulla nuorten yhteiskuntatakuulla. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorten ohjauspalveluja vahvistetaan. Kouluttamattomat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja tai tuetaan heidän työllistymistään palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan räätälöimällä alkavan yrittäjän palveluja nuorten tarpeisiin.
Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään. Pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina 2012—2015 kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työllistymistä edistäviä toimintamalleja, joissa otetaan huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Kokeilun tulosten perusteella tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Vuoden 2013 alusta lähtien toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan lisäämällä kotoutumiskoulutusta.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)
| 2011 toteutuma1) |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
| Palkkatuettu työ2) | |||
| — Valtionhallinto | 1 390 | 1 000 | 1 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät | 9 130 | 7 060 | 7 420 |
| — Yksityinen sektori | 18 130 | 16 430 | 18 370 |
| Starttiraha 2) | 5 250 | 3 610 | 4 660 |
| Työvoimakoulutus3) | 25 000 | 17 100 | 19 660 |
| Valmennukset | 4 900 | 2 800 | 4 530 |
| Yhteensä | 63 800 | 48 000 | 55 640 |
| Työkokeilut4) | 12 720 | 14 000 | 14 000 |
| Yhteensä | 76 520 | 62 000 | 69 640 |
1) Vuoden 2011 toteutumalukuihin sisältyvät myös Kainuun hallintokokeilun toimenpiteet.
2) Palkkatuen ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työmarkkinatukimäärärahoilla (33.20.52) työllistettyjä.
3) Työvoimakoulutus sisältää vuodesta 2013 lähtien vain ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen. Vuosien 2011 ja 2012 luvuista on vähennetty ohjaavan koulutuksen volyymit ja lisätty kohtaan valmennukset, johon vuonna 2013 sisältyy muutakin kuin ohjaavaa koulutusta.
4) Työkokeilut (vv. 2011 ja 2012 työharjoittelu ja työelämävalmennus) rahoitetaan kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:
| 2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
| Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % | 31 | 28 | 29 |
| — Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, enintään % | 20,1 | 18 | 15,5 |
| — Ulkomaalaisten työttömyysaste, enintään % | 24,3 | 20,3 | 17,9 |
| — Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä | 142 605 | 140 000 | 135 000 |
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % | 28,2 | 29 | 27 |
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % | 16,4 | 14 | 9 |
| — Uusien yritysten määrä | 8 932 | 8 640 | 9 500 |
| — Työolobarometrin työelämän laadun yleisarviointi | 7,96 | 8 | 8,1 |
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 168 116 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimakoulutuksen hankkeita sekä nuorten yhteiskuntatakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiskokeilun kehittämismenoja, jotka rahoitetaan momentilta 32.30.51
2) lähialueiden työhallintojen kehittämiseen.
Työvoiman palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat sijoittavat yhteisiin toimipisteisiin suunnilleen saman määrän virkailijoita kuin työ- ja elinkeinotoimisto. Työ- ja elinkeinohallinto sekä kunta vastaavat yhdessä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin määrittelemällä tavalla.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2013:
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| — työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % | 67 | 68 | 69 |
| — työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus vähintään, % | 64 | 62 | 65 |
| — CV:n julkaisseiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista, % | 5 | 30 | 30 |
| — työnhaun aloitus verkon kautta, kaikki asiakkaat, % | 27 | 40 | 40 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2011 toteutuma |
2012 tavoite |
2013 tavoite |
|
| Henkilötyövuosien kehitys | 3 560 | 3 352 | 3 284 |
| Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
| — sairauspoissaolopäivät/htv | 13,5 | < 11 | < 11 |
| — lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv | 2,2 | < 2,0 | < 2,0 |
| — henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,27 | 3,4 | 3,4 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2011 toteutuma |
2012 varsinainen talousarvio |
2013 esitys |
|
| Bruttomenot | 178 930 | 169 025 | 182 116 |
| Bruttotulot | 13 333 | 13 400 | 14 000 |
| Nettomenot | 165 597 | 155 625 | 168 116 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 20 690 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 19 195 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) | -700 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -709 |
| Toimintamenosäästö (HO) | -1 300 |
| Tasomuutos | 8 331 |
| Palkkausten tarkistukset | 5 388 |
| Siirto momentille 32.01.02 (-1 htv) | -47 |
| Siirto momentille 32.01.01 (-1 htv) | -62 |
| Tuottavuustoimet | -1 210 |
| Siirto momentilta 32.30.51 (uraohjausresurssien vahvistaminen ja pääkaupunkiseudun aiesopimus) | 5 300 |
| Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut | -2 500 |
| Yhteensä | 12 491 |
| 2013 talousarvio | 168 116 000 |
| 2012 II lisätalousarvio | 3 067 000 |
| 2012 talousarvio | 155 625 000 |
| 2011 tilinpäätös | 164 102 000 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 039 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) mukaisen kuljetustuen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan pienten ja keskisuurten yritysten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan, Kaustisen seutukunnan ja entisen Ullavan kunnan alueella jalostamien tuotteiden jalostuspaikalta alkavista kuljetuksista kotimaassa tapahtuvan kuljetuksen osalta. Tukea voidaan maksaa myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa.
Tukeen oikeuttava lyhin kuljetusmatka on 266 kilometriä. Kuitenkin niissä kuljetuksissa, joihin liittyy edellä mainittuja satamatoimintoja, lyhin tukeen oikeuttava matka on 101 kilometriä.
Kuljetustukea voidaan maksaa myös saaristokuljetusten tukena alueiden kehittämislain (1651/2009) perusteella 1 ja 2 tukialueeseen määrätyiltä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevilta pysyvästi asutuilta, ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista.
Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla. Tuki on luonteeltaan toimintatukea, jota maksetaan tapahtuneiden kuljetusten perusteella.
Kuljetustukikokeilu päättyy 31.12.2013.
Tuella edistetään noin 300 yrityksen tuotannon kehittymistä kuljetustuen ollessa yritystä kohden keskimäärin noin 10 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentilta 32.50.(63) | 39 |
| Yhteensä | 39 |
| 2013 talousarvio | 5 039 000 |
| 2012 II lisätalousarvio | 1 000 000 |
| 2012 talousarvio | 5 000 000 |
| 2011 tilinpäätös | 5 000 000 |
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 33 856 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukaisten avustusten maksamiseen
2) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen.
Vuonna 2013 saa tehdä enintään 24 678 000 euron arvosta sitoumuksia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin avustuksiin.
Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2013.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentin mukaisia avustuksia suunnataan aloittamisvaiheessa olevien pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista, pk-yritysten kasvua, osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä edistäviin sekä pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Momentin valtuudesta osa on tarkoitus käyttää äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla.
Momentin mukaisilla avustuksilla arvioidaan myötävaikutettavan 950 uuden työpaikan ja 80 uuden yrityksen syntymiseen.
Perusteluina vuoden 2012 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2013 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2013 puolella.
Valtuudesta on tarkoitus käyttää enintään 10 000 000 euroa varuskuntapaikkakuntien äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 27 856 | 14 183 | 2 293 | - | 44 332 |
| Vuoden 2013 sitoumukset | 6 000 | 9 380 | 7 680 | 1 618 | 24 678 |
| Menot yhteensä | 33 856 | 23 563 | 9 973 | 1 618 | 69 010 |
Vuonna 2013 myönnettävien tukien aiheuttamat kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 24,1 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Äkillinen rakennemuutos, varuskuntapaikkakunnat | 2 500 |
| Tasomuutos | -6 144 |
| Yksinyrittäjätuen maksatukset | -1 100 |
| Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus | -1 800 |
| Yhteensä | -6 544 |
| 2013 talousarvio | 33 856 000 |
| 2012 I lisätalousarvio | 700 000 |
| 2012 talousarvio | 40 400 000 |
| 2011 tilinpäätös | 29 985 491 |
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.46.
(48.) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.48.
50. Palkkaturva (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) enintään 673 000 euroa palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan.
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 29 327 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 200 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
| 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
| Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) | 33 341 | 24 000 | 30 000 |
| Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 6 177 | 4 500 | 6 000 |
| Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä | 8 576 | 5 700 | 8 000 |
| Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä | 2 603 | 2 200 | 2 400 |
| Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 57 | 45 | 55 |
| Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 66 | 75 | 70 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 6 000 |
| Yhteensä | 6 000 |
| 2013 talousarvio | 30 000 000 |
| 2012 talousarvio | 24 000 000 |
| 2011 tilinpäätös | 33 340 870 |
51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 545 964 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin
3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 1 000 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin
7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla
8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin.
Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 92 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lailla kumotaan laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002).
Päällekkäiset palvelut ja tuotteet yhdistetään ja palvelut määritellään siten, että palvelujen joustava käyttö mahdollistuu. Palveluista, jotka eivät ole enää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia, tai joiden vähäinen käyttö kertoo asiakkaiden muuttuneista palvelutarpeista, ehdotetaan luovuttavaksi. Osa-aikalisä ehdotetaan lakkautettavaksi.
Henkilöasiakkaille maksettavia korvauksia olisivat matka- ja yöpymiskustannusten korvaus, muuttokustannusten korvaus ja kulukorvaus. Matkakustannusten korvausten määräytymisperuste muuttuu siten, että niihin tulee 9 euron omavastuu. Lisäksi korvausta maksettaisiin nykyisestä poiketen pääsääntöisesti vain työttömille. Työkokeilun ajalta maksettavasta harkinnanvaraisesta päivärahasta ehdotetaan luovuttavan.
Valtionhallintoon työllistämisessä ei määriteltäisi kuukausipalkan enimmäismäärää, vaan se, kuinka paljon määrärahaa työllistettävän henkilön palkkauskustannuksiin kuukaudessa voitaisiin tältä momentilta enintään käyttää. Ehdotettava määrä, enintään 3 100 euroa kuukaudessa, vastaisi 2 500 euron kuukausipalkkaa työnantajakustannuksineen ja olisi siten käytännössä samansuuruinen kuin nykyisin. Työnantaja voi halutessaan maksaa korkeampaa palkkaa.
Määräraha sisältää 5 847 000 euroa Nokia Oyj:n irtisanomisista aiheutuviin toimenpiteisiin, joihin haetaan rahoitusta Euroopan Globalisaatiorahastosta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 8 360 000 |
| Kokeilut ja valmennukset | 43 067 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus | 161 935 000 |
| — Kotoutumiskoulutus (sis. Osallisena Suomessa -kokeiluhankkeen) | 39 700 000 |
| Yhteensä | 253 062 000 |
|---|---|
| Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus | 1 500 000 |
| Starttiraha | 38 400 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto | 32 900 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät | 52 900 000 |
| — Yksityinen sektori | 119 885 000 |
| Yhteensä | 245 585 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 40 185 000 |
| Korvaukset | 3 945 000 |
| Vakuutusturva | 650 000 |
| Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotus- jailmoitustoiminta | 1 600 000 |
| Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen käynnistäminen | 500 000 |
| Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) | 437 000 |
| Kaikki yhteensä | 545 964 000 |
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.
Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla.
Venäjän lähialueiden työvoiman ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä myöntämisvaltuudesta ehdotetaan luovuttavan, koska seuraavalle vuodelle ulottuviin hankintoihin voidaan sitoutua 2-vuotisella siirtomäärärahalla.
Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta.
Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus
| 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
|
| Vaikuttavuus | |||
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % | 31,5 | 29 | 29 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % | 45,2 | 45 | 43 |
| Laatu | |||
| — ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, % | 78,3 | 77 | 79 |
| Yrityksiin työllistäminen | |||
| — tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, % | 35,4 | 40 | 40 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
| Työvoimakoulutus | |||||
| Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 77 090 | 21 406 | 3 680 | - | 102 176 |
| Vuoden 2013 sitoumukset | - | 67 000 | 21 000 | 4 000 | 92 000 |
| Menot yhteensä | 77 090 | 88 406 | 24 680 | 4 000 | 194 176 |
|---|
Vuonna 2013 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 89,5 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Nokian irtisanomisten aiheuttamat toimenpiteet | 5 847 |
| Kotoutumiskoulutuksen lisäys | 5 000 |
| Aktivointiasteen muutos | 60 000 |
| Tasomuutos | 2 680 |
| Menosäästö/osa-aikalisän lakk. | -5 000 |
| Siirto momentille 32.30.01 | -5 300 |
| Siirto momentille 32.01.02 | -700 |
| Siirto momentille 29.91.51 | -2 000 |
| Yhteensä | 60 527 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2013 talousarvio | 545 964 000 |
| 2012 II lisätalousarvio | 4 426 000 |
| 2012 I lisätalousarvio | 24 000 000 |
| 2012 talousarvio | 485 437 000 |
| 2011 tilinpäätös | 563 338 000 |
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 486 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin ja 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan
2) investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2013 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin.
Mikäli vuoden 2012 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2013.
Selvitysosa:Työllisyysperusteisten investointien tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista työllisyyttä sekä lieventää työttömyyttä. Määrärahaa osoitetaan osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville toimintayksiköille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Työllisyystyöohjelmaa käytetään toimintayksiköiden investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 185 henkilötyövuotta.
Perusteluina vuoden 2012 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämisestä vuodelle 2013 ovat toimenpiteet äkillisten rakennemuutosten alueilla, erityisesti Salossa, Kotka-Haminassa ja Äänekoskella. Näillä alueilla ollaan aktivoimassa ja valmistelemassa hankkeita, joista osa toteutuu vasta vuoden 2013 puolella.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2013 | 2014 | 2015 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 9 386 | 900 | - | 10 286 |
| Vuoden 2013 sitoumukset | 1 100 | 2 000 | 900 | 4 000 |
| Menot yhteensä | 10 486 | 2 900 | 900 | 14 286 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -3 164 |
| Maksatusten tarkentuminen | -1 920 |
| Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus | -386 |
| Yhteensä | -5 470 |
| 2013 talousarvio | 10 486 000 |
| 2012 II lisätalousarvio | -340 000 |
| 2012 talousarvio | 15 956 000 |
| 2011 tilinpäätös | 12 803 117 |
(80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.80.
(82.) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.82.