Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              51. Luotsauksen hintatuki
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelutPDF-versio

Selvitysosa:Merenkulkupolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus. Oman kauppalaivaston tarvetta korostaa Suomen syrjäinen sijainti ja ulkomaankaupan riippuvuus merikuljetuksista Itämeren yli. Jo pelkästään huoltovarmuusnäkökohdat edellyttävät riittävän suurta kotimaista tonnistoa. Suomen kauppalaivaston kehitys on 2000-luvulla ollut aleneva, mutta viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana alusten ja tonniston määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kauppalaivaston keski-ikä on kuitenkin edelleenkin korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Varustamoille on tulossa yli 10 uutta alusta vuosina 2012—2013, joista pääosan arvioidaan tulevan Suomen lipun alle.

Kaukoliikenteessä joukkoliikenteen peruspalvelutasoa voidaan turvata ostamalla liikennettä tai myöntämällä yksinoikeuksia julkisen palveluvelvoitteen vastineeksi silloin kun riittävät yhteydet eivät synny markkinaehtoisesti. Peruspalvelutasoa tarkastellaan liikennejärjestelmätasolla, joten riittää, että määränpäähän päästään yhtäkin liikennemuotoa käyttäen.

Neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla tavoitteena on yksityisautoilun kanssa kilpailukykyinen joukkoliikenne erityisesti työmatkoilla. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla pyritään houkuttelevaan joukkoliikenteen tarjontaan. Keskisuurten kaupunkiseutujen (yli 50 000 asukasta, poislukien neljä suurinta) tuen myöntämiseksi muutetaan joukkoliikenteen valtionavustuksesta annettua valtioneuvoston asetusta. Pienillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen läheisillä haja-asutusalueilla pyritään joukkoliikenteen peruspalvelutasoon. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyjä, seudullista suunnittelua ja uusia liikenteen järjestämistapoja sekä joukkoliikenteen kytkeytymistä MAL-aiesopimuksiin kehitetään. Joukkoliikenteen matkustajainformaation, tietojärjestelmien sekä yhteiskäyttöisten maksujärjestelmien kehitystä edistetään. Pitkällä aikavälillä valtion rahoituksella tullaan ostamaan tai avustamaan liikennettä vain sellaisilta toimijoilta, jotka sitoutuvat joukkoliikenteen yhteiseen maksu- ja informaatiojärjestelmien kehittämistyöhön.

Kainuun hallintokokeilun loppuessa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin palautetaan hallintokokeilussa käytettävissä ollut määräraha 668 000 euroa.

Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla.

Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut (milj. euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Vesiliikenne (43, 46, 50, 51) 83,0 93,4 124,0
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (43) 78,0 86,4 81,0
Alusinvestointien ympäristötuki (46) - 2,0 38,0
Lästimaksuista suoritettavat avustukset (50) 0,8 0,8 0,8
Luotsauksen hintatuki (51) 4,2 4,2 4,2
Joukkoliikenteen ostot ja valtionavustukset (42, 63, 64) 108,2 111,1 112,7
Valtionavustus koulutuksesta (42) 0,8 0,8 0,8
Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (63) 98,0 99,3 99,2
Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (64) 9,4 11,0 12,7
Yhteensä 191,2 204,5 236,7

42. Valtionavustus koulutuksesta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu rautatieliikenteen ammattikoulutusta tarjoavalle yritykselle tai yhteisölle suoritettavaan korvaukseen.


2013 talousarvio 841 000
2012 talousarvio 841 000
2011 tilinpäätös 841 000

43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 81 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.

Selvitysosa:Aluksille maksettava tuki vastaa verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä edellä tarkoitetulta alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten ja maksettujen työnantajan sosiaaliturvamaksujen määrää sekä merimieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen samoin kuin vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksen ja vapaa-ajan lisävakuutuksen työnantajaosuuden määrää. Rajoitetusti verovelvollisten osalta tuki vastaa vain toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sosiaaliturvamaksun määrää.

Vuonna 2013 tukea maksetaan 1.7.2012—30.6.2013 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle toimitettujen ja maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sosiaaliturvamaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2012—31.10.2013.

Vuonna 2011 tukea maksettiin noin 78 milj. euroa. Kauppa-alusluettelossa arvioidaan vuonna 2013 olevan 118 tuen piiriin kuuluvaa alusta, joista 105 on lastialuksia ja 13 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä 1 481 614 tonnia. Vuonna 2011 tukea saaneiden lastialusten tuki oli keskimäärin 383 537 euroa alusta kohden ja osuus bruttopalkoista noin 37,9 %. Tukea saaneiden matkustaja-alusten tuki oli vuonna 2011 keskimäärin 3 158 117 euroa alusta kohden ja osuus merityöstä maksetuista bruttopalkoista noin 33,5 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aluskannan mukainen määrärahatason muutos -5 420
Yhteensä -5 420

2013 talousarvio 81 000 000
2012 talousarvio 86 420 000
2011 tilinpäätös 77 969 378

46. Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 38 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alusten ympäristönsuojelua parantavien investointitukien yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (946/2010) mukaisten valtionavustusten maksamiseen Suomeen rekisteröidylle laivanvarustustoimintaa harjoittavalle yritykselle.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä sitoumuksia varustamoiden alusinvestointien ympäristötukien myöntämisestä enintään 30 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn 30 milj. euron valtuuden perusteella on tehty myöntöpäätökset avustuksen myöntämisestä kahden uudisaluksen investointikustannuksiin. Avustukset maksetaan alusten valmistumisen jälkeen. Vuonna 2012 valmistuvan aluksen avustus on otettu huomioon vuoden 2012 talousarviossa. Vuoden 2013 määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 28 milj. euron avustus vuonna 2013 valmistuvalle alukselle.

Asetus on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Asetusta on tarkoitus laajentaa uudisalusten osalta kattamaan myös ympäristönsuojelua parantavien uudisalusten investoinnit, jotka ovat välttämättömiä EU-normien saavuttamiseksi (nykyinen asetus edellyttää EU-normien ylittämistä). Asetusta on tarkoitus laajentaa kattamaan myös alusluetteloon merkittyjen alusten ympäristönsuojelua parantavien jälkiasennettavien laitteiden sekä muiden, alusten ympäristönsuojelua parantavien ratkaisujen investointikustannuksia.

Vuoden 2015 alussa tulee voimaan rikkipäästöjen rajoitukset, jotka lisäävät merikuljetusten kustannuksia. Lisäksi valmisteilla on kuljetuskustannuksiin vaikuttavia useita muita merenkulun päästörajoituksia koskevia normeja. Ympäristöinvestointituella kannustetaan varustamoita ottamaan käyttöön ympäristöystävällistä teknologiaa käytössä oleviin aluksiin sekä investoimaan uudisaluksissa ympäristönsuojelua parantavaan teknologiaan. Tukiohjelman laajennus edellyttää komission hyväksyntää.

Alusinvestointien ympäristötukipäätöksien tekemiseksi esitetään valtuudeksi 30 milj. euron enimmäismäärää. Valtuus on tarkoitettu nykyisin käytössä oleviin aluksiin tehtävien ympäristönsuojelua parantaviin jälkiasennettavien laitteiden (kuten rikkipesurit ja vastaavat pakokaasupäästöjen puhdistusteknologiat) investointikustannusten tukemiseen. Valtuuden käytöstä aiheutuu menoja 10 milj. euroa vuonna 2013 ja 20 milj. euroa vuonna 2014. Avustukset maksetaan investointien toteuttamisen jälkeen. On arvioitu, että jälkikäteen asennettavien laitteiden asentaminen olisi kannattavaa noin 30—45 suomalaiseen alukseen. Esimerkiksi rikkipesurin asentamisen alukseen arvioidaan maksavan 3—6 milj. euroa. Tukiosuuden ollessa esimerkiksi 50 % valtuus mahdollistaisi noin 10—20 aluksen jälkiasennettavat laitteet.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Rikkidirektiiviin sopeutuminen 10 000
Tehtyjen avustuspäätösten mukainen määrärahatarpeen muutos 26 000
Yhteensä 36 000

2013 talousarvio 38 000 000
2012 talousarvio 2 000 000
2011 tilinpäätös

50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista annetun lain (189/1936) mukaisten avustusten maksamiseen ammatissaan toimivien merimiesten hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset myönnetään Liikenneviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Vastaava tulo on merkitty momentille 11.19.02. Lästimaksuina jaettavat varat jaetaan kokonaisuudessaan edellisen vuoden kerättyjen lästimaksujen toteutuman perusteella.


2013 talousarvio 800 000
2012 II lisätalousarvio 140 000
2012 talousarvio 800 000
2011 tilinpäätös 848 003

51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Selvitysosa:Luotsausmaksutaso on tarkoitus pitää edelleen noin 74 % alempana kuin yleinen luotsausmaksu. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamatonta Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle.

Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.


2013 talousarvio 4 200 000
2012 talousarvio 4 200 000
2011 tilinpäätös 4 200 000

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 99 243 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) junaliikenteen palvelujen ostoihin

2) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

3) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

4) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen

5) suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

6) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.

Määrärahasta saa myöntää avustusta seuraavasti:

1) joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (124/2012) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille

2) keskisuurten kaupunkiseutujen kuntien joukkoliikenteen kehittämisen avustamiseen voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista edellyttäen, että kunnat ovat tehneet joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta aiesopimuksen valtion ja alueen toimijoiden kanssa. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä ja lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu joukkoliikennelain (869/2009) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin. Joukkoliikenteen valtioavustuksesta annettua valtioneuvoston asetusta muutetaan siten, että asetukseen sisältyy keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen myöntämisen perusteet. Samalla asetusta täydennetään siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suunnittelun tukemisen.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso  
Junien kaukoliikenteen osto 33 600
Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen 31 593
Kilpailukykyinen joukkoliikenne  
Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki 10 250
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki 10 000
Junien lähiliikenteen palvelujen osto 9 700
Joukkoliikenteen erityispalvelutaso  
Lentoliikenteen palvelujen osto 1 000
Merenkurkun liikenne 250
Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus  
Kehittämishankkeet 2 145
Liikkumisen ohjaus 705
Yhteensä 99 243
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso

Joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän välttämättömiin liikkumistarpeisiin liittyvää palvelutasoa, joka toteutetaan koko maassa. Peruspalvelutaso määritellään liikennejärjestelmätasolla ja riittää, että se toteutuu yhdellä liikennemuodolla.

Junien kaukoliikenteen palveluiden osto

Kaukojunaliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.

Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen sopimus junien kaukoliikenteen ostoista kattaa vuodet 2012—2015 ja on kokonaisuudessaan 136,84 milj. euroa, keskimäärin 34,21 milj. euroa vuodessa. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen 3.12.2009—31.12.2019 mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa joukkoliikenneavustuksista.

Liikenteen ostoissa asetetaan peruspalvelutaso tärkeysjärjestyksessä etusijalle muuhun ostoliikenteeseen nähden. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ostamassa runkoliikenteessä arvioidaan vuonna 2013 olevan matkustajia 5,5 miljoonaa. Matkustajaa kohden valtion rahoitusosuus on ollut noin 4 euroa.

Joukkoliikenteen tuella kompensoidaan myös seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hintavelvoitetta. Hintavelvoitteen rahoittamisen edellytyksenä on, että kunta osallistuu hintavelvoitteen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella kuin valtio. Seutu- ja kaupunkilipuilla tehtyjen matkojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2013 runsaat 20 miljoonaa.

Kunnille voidaan myöntää valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ostoihin ja kaupunkilippuja koskeviin hintavelvoitteisiin. Myönnettävän valtionavustuksen kohdentamisella tuetaan toteutuneita kuntaliitoksia ja seudullisten joukkoliikenneviranomaisten muodostumista mahdollisuuksien mukaan. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat joukkoliikenteen palvelutason suunnittelu, henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja lippujärjestelmien kehittäminen.

Kilpailukykyinen joukkoliikenne

Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen sekä kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvattaminen.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa 10,25 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio haluaa rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus kytketään pitkäjänteisiin joukkoliikenteen kehittämisohjelmiin ja -toimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Avustuksen ensisijaisena jakoperusteena seutujen kesken käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Lisäksi avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin tuettavat toimenpiteet edistävät seudun kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua. Jatkossa suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimuksia kehitetään siten, että niihin sisältyvät myös joukkoliikennetuen tavoitteet. Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä noin 10 milj. euron määrärahalla edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta siten, että niissä tavoitteena on houkutteleva joukkoliikenteen palvelutaso ja että ne osallistuvat vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.

Helsingin seudun lähiliikenne

Valtio ostaa liikenteen Helsinki—Karjaa, Helsinki—Riihimäki ja Helsinki—Lahti välisiltä rataosuuksilta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Ostoilla mahdollistetaan liikennepoliittisesti tarpeelliseksi katsottava rautateiden lähiliikenne siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoonaa matkaa.

Joukkoliikenteen erityispalvelutaso

Erityispalvelutasolla tarkoitetaan maakuntien tai seutujen elinkeinoelämän ja niiden vetovoimaisuuden kehittämistavoitteiden tukemiseksi tarvittavia joukkoliikenteen palveluja. Erityispalvelutason liikkumistarpeet perustuvat alueiden elinkeinoelämän edellytysten ylläpitämiseen tai kehittämiseen, ja niiden järjestämiseen voi osallistua julkisen sektorin ohella myös paikallisia yksityisiä toimijoita ja yrityksiä.

Lentoliikenne

Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Ostoliikenteessä matkustaa vajaa 19 000 matkustajaa vuodessa. Sopimus lentoliikenteestä päättyy vuoden 2013 lopussa. Valtion maksuosuus on sopimuskaudella enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista.

Merenkurkun liikenne

Merenkurkun lauttaliikenteen ostamisen tavoitteena on turvata Merenkurkun matkustajalauttaliikenne. Vuotta 2013 koskeva sopimus kilpailutetaan vuoden 2012 aikana. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Vuonna 2013 matkustajia arvioidaan olevan noin 100 000.

Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus
Kehittämishankkeet

Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä sekä turvaamaan joukkoliikenteen tietopohjaa. Lisäksi rahoituksella varmistetaan joukkoliikenteen järjestämistä tukevien seudullisten tietojärjestelmien kehittäminen. Kehittämishankkeisiin kohdistetaan 2,15 milj. euroa vuonna 2013.

Liikkumisen ohjaus

Määrärahasta kohdistetaan 0,7 milj. euroa liikkumisen ohjaukseen. Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan joukkoliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
         
Junien kaukoliikenteen osto (sis. Kemijärven junien yöjunaliikenteen) 33 600 34 000 34 600 102 200
Junien lähiliikenteen osto 9 700 9 100 9 100 27 900
Menot yhteensä 43 300 43 100 43 700 130 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -400
Siirto momentilta 32.50.(63) 668
Virheellisen kirjauksen korjaus lähijunaliikenteen menotarpeesta -300
Yhteensä -32

2013 talousarvio 99 243 000
2012 II lisätalousarvio -13 000
2012 talousarvio 99 275 000
2011 tilinpäätös 98 024 902

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 724 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) saariston yhteysalusliikennepalveluihin ja niistä aiheutuviin kulutusmenoihin

2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen

3) yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen

4) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteisena.

Valtuus

Pitkäaikaisten saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseksi myönnettyä enintään 68,9 milj. euron valtuutta tarkistetaan arvonlisäverokannan korotuksen vuoksi enintään 69,9 milj. euroon.

Valtuutta saa käyttää yhteysalusliikennepalvelusopimusten solmimiseen vuonna 2013 siltä osin, kuin valtuutta ei ole vielä käytetty.

Selvitysosa:Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.

Yhteysalusliikenne on Liikenneviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2013 arvioidaan olevan noin 180 000 henkilöä. Menot matkustajaa kohden ovat noin 70 euroa. Vakinaista asukasta kohden noin 8 800 euroa vuodessa. Kotka—Pyhtää -reitille hankitaan kaksi uutta laiturirakennetta, joista aiheutuva lisäkustannus on yhteensä 1,0 milj. euroa. Momentin rahoitustarvetta lisää Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reittialueen liikennöinnin menot, jotka oli suunniteltu rahoitettavaksi momentilta 31.30.66, mutta reiteille suunniteltujen alusten valmistumisen viivästyminen lykkää liikennöinnin aloitusta vuodella. Lisäksi kustannuksia korottaa polttoaineiden hinnannousu.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Sipoon ja Tammisaaren saariston sekä Turunmaan saariston rengasteiden saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäverokannan korotus 1 000
Tasomuutos vertailuvuoden määrärahan suhteen -3 800
Siirto momentilta 31.10.20 4 517
Yhteensä 1 717

2013 talousarvio 12 724 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 11 007 000
2011 tilinpäätös 9 367 000

66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

10-vuotisen kokonaispalvelusopimuksen tekemiseksi myönnettyä enintään 52,6 milj. euron valtuutta saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseksi tarkistetaan arvonlisäverokannan korotuksen vuoksi enintään 53,030 milj. euroon.

Valtuutta saa käyttää yhteysalusliikennepalvelusopimusten solmimiseen vuonna 2013 siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Valtuuden tarkistus aiheutuu arvonlisäverokannan korottamisesta 1 %:lla.

Valtuudella turvataan Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelujen ostaminen kokonaispalveluina, joissa palveluntuottajat vastaavat Kotka—Pyhtään ja Hiittisten reiteillä liikennöivien alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Alusten tulee täyttää tiukat ympäristövaatimukset ja soveltua myös öljyntorjuntapalveluihin. Yhteysalusliikennepalvelut kilpailutetaan vuoden 2012 aikana, jolloin alusten suunnittelu ja rakentaminen ajoittuisivat vuosille 2012—2013. Sopimuksen mukainen kokonaispalvelu koskee vuosia 2014—2023. Yhteysalusliikennöintipalveluista arvioidaan aiheutuvan menoja noin 5 030 000 euroa vuodessa vuosina 2014—2023.


2013 talousarvio
2012 II lisätalousarvio
2011 tilinpäätös