Talousarvioesitys 2013
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään 99 243 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) junaliikenteen palvelujen ostoihin
2) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
3) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin
4) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen
5) suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen
6) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta seuraavasti:
1) joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (124/2012) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille
2) keskisuurten kaupunkiseutujen kuntien joukkoliikenteen kehittämisen avustamiseen voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista edellyttäen, että kunnat ovat tehneet joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta aiesopimuksen valtion ja alueen toimijoiden kanssa. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä ja lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu joukkoliikennelain (869/2009) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin. Joukkoliikenteen valtioavustuksesta annettua valtioneuvoston asetusta muutetaan siten, että asetukseen sisältyy keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen myöntämisen perusteet. Samalla asetusta täydennetään siten, että se mahdollistaa nykyistä paremmin suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suunnittelun tukemisen.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Joukkoliikenteen peruspalvelutaso | |
---|---|
Junien kaukoliikenteen osto | 33 600 |
Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen | 31 593 |
Kilpailukykyinen joukkoliikenne | |
Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki | 10 250 |
Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki | 10 000 |
Junien lähiliikenteen palvelujen osto | 9 700 |
Joukkoliikenteen erityispalvelutaso | |
Lentoliikenteen palvelujen osto | 1 000 |
Merenkurkun liikenne | 250 |
Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus | |
Kehittämishankkeet | 2 145 |
Liikkumisen ohjaus | 705 |
Yhteensä | 99 243 |
Joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän välttämättömiin liikkumistarpeisiin liittyvää palvelutasoa, joka toteutetaan koko maassa. Peruspalvelutaso määritellään liikennejärjestelmätasolla ja riittää, että se toteutuu yhdellä liikennemuodolla.
Kaukojunaliikenteen tukemisessa tavoitteena on pitää yllä ja nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.
Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välinen sopimus junien kaukoliikenteen ostoista kattaa vuodet 2012—2015 ja on kokonaisuudessaan 136,84 milj. euroa, keskimäärin 34,21 milj. euroa vuodessa. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen 3.12.2009—31.12.2019 mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa joukkoliikenneavustuksista.
Liikenteen ostoissa asetetaan peruspalvelutaso tärkeysjärjestyksessä etusijalle muuhun ostoliikenteeseen nähden. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ostamassa runkoliikenteessä arvioidaan vuonna 2013 olevan matkustajia 5,5 miljoonaa. Matkustajaa kohden valtion rahoitusosuus on ollut noin 4 euroa.
Joukkoliikenteen tuella kompensoidaan myös seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hintavelvoitetta. Hintavelvoitteen rahoittamisen edellytyksenä on, että kunta osallistuu hintavelvoitteen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella kuin valtio. Seutu- ja kaupunkilipuilla tehtyjen matkojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2013 runsaat 20 miljoonaa.
Kunnille voidaan myöntää valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ostoihin ja kaupunkilippuja koskeviin hintavelvoitteisiin. Myönnettävän valtionavustuksen kohdentamisella tuetaan toteutuneita kuntaliitoksia ja seudullisten joukkoliikenneviranomaisten muodostumista mahdollisuuksien mukaan. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat joukkoliikenteen palvelutason suunnittelu, henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja lippujärjestelmien kehittäminen.
Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukemisen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen sekä kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvattaminen.
Valtio avustaa 10,25 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio haluaa rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus kytketään pitkäjänteisiin joukkoliikenteen kehittämisohjelmiin ja -toimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Avustuksen ensisijaisena jakoperusteena seutujen kesken käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Lisäksi avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin tuettavat toimenpiteet edistävät seudun kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua. Jatkossa suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimuksia kehitetään siten, että niihin sisältyvät myös joukkoliikennetuen tavoitteet. Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä noin 10 milj. euron määrärahalla edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta siten, että niissä tavoitteena on houkutteleva joukkoliikenteen palvelutaso ja että ne osallistuvat vähintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Valtio ostaa liikenteen Helsinki—Karjaa, Helsinki—Riihimäki ja Helsinki—Lahti välisiltä rataosuuksilta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Ostoilla mahdollistetaan liikennepoliittisesti tarpeelliseksi katsottava rautateiden lähiliikenne siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoonaa matkaa.
Erityispalvelutasolla tarkoitetaan maakuntien tai seutujen elinkeinoelämän ja niiden vetovoimaisuuden kehittämistavoitteiden tukemiseksi tarvittavia joukkoliikenteen palveluja. Erityispalvelutason liikkumistarpeet perustuvat alueiden elinkeinoelämän edellytysten ylläpitämiseen tai kehittämiseen, ja niiden järjestämiseen voi osallistua julkisen sektorin ohella myös paikallisia yksityisiä toimijoita ja yrityksiä.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Ostoliikenteessä matkustaa vajaa 19 000 matkustajaa vuodessa. Sopimus lentoliikenteestä päättyy vuoden 2013 lopussa. Valtion maksuosuus on sopimuskaudella enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista.
Merenkurkun lauttaliikenteen ostamisen tavoitteena on turvata Merenkurkun matkustajalauttaliikenne. Vuotta 2013 koskeva sopimus kilpailutetaan vuoden 2012 aikana. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Vuonna 2013 matkustajia arvioidaan olevan noin 100 000.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä sekä turvaamaan joukkoliikenteen tietopohjaa. Lisäksi rahoituksella varmistetaan joukkoliikenteen järjestämistä tukevien seudullisten tietojärjestelmien kehittäminen. Kehittämishankkeisiin kohdistetaan 2,15 milj. euroa vuonna 2013.
Määrärahasta kohdistetaan 0,7 milj. euroa liikkumisen ohjaukseen. Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan joukkoliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2013 | 2014 | 2015 | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien | |
Junien kaukoliikenteen osto (sis. Kemijärven junien yöjunaliikenteen) | 33 600 | 34 000 | 34 600 | 102 200 |
Junien lähiliikenteen osto | 9 700 | 9 100 | 9 100 | 27 900 |
Menot yhteensä | 43 300 | 43 100 | 43 700 | 130 100 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentilta 32.50.(63) | 668 |
Virheellisen kirjauksen korjaus lähijunaliikenteen menotarpeesta | -300 |
Tasomuutos | -400 |
Yhteensä | -32 |
2013 talousarvio | 99 243 000 |
2012 II lisätalousarvio | -13 000 |
2012 talousarvio | 99 275 000 |
2011 tilinpäätös | 98 024 902 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)
Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti joukkoliikenteen rahoituksen rakennetta on selkeytetty ja tuotu esille joukkoliikenteen ostojen ja tukien erilaiset tavoitteet erilaisilla alueilla. Joukkoliikenteen valtion rahoitus on myös uusittu vastaamaan palvelutasomäärittelyjä ja uusia liikennekokonaisuuksia.
Valiokunta pitää jaottelua selkeänä ja informatiivisena. Sen mukaisesti joukkoliikenteen peruspalvelutasoa tuetaan yhteensä 65 milj. eurolla, joka osoitetaan junien kaukoliikenteen palveluiden ostoihin sekä alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin. Kilpailukykyistä joukkoliikennettä (suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne ja Helsingin seudun lähiliikenne) tuetaan noin 30 milj. eurolla; tavoitteena on joukkoliikenteen palvelun parantaminen sekä kulkutapaosuuden ja matkamäärien kasvattaminen. Joukkoliikenteen erityispalvelutasoon eli tiettyjen seutujen elinkeinoelämän edellytyksiä tukevien palvelujen ostoihin käytetään 1,25 milj. euroa. Näitä ostoja ovat Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen ja Merenkurkun liikenteen ostot.
Momentin määräraha säilyy euromääräisesti kuluvan vuoden tasolla, noin 99 milj. eurossa, mutta kustannusten nousun myötä sen ostoarvo laskee.
Liikennepoliittisen selonteon mukaan rahoitusta kohdennetaan mm. kaupunkiseutujen joukkoliikenteen käytön lisäämiseen, mutta etenkin suurten kaupunkien tuki on edelleen varsin vähäinen liikenteen volyymiin nähden; vain 1—3 prosenttia julkisen rahoituksen kokonaismäärästä, kun se on pienissä kaupungeissa 44—48 prosenttia. Tuen ehdot (sitoutuminen joukkoliikenteen kehittämiseen sekä osallistuminen kehittämiskustannuksiin) ovat valiokunnan mielestä tärkeitä; ne edistävät määrärahojen vaikuttavuutta ja joukkoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä.
Valiokunta painottaa joukkoliikenteen käytön edistämistä erityisesti suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alueilla, joissa on merkittävin potentiaali joukkoliikenteen käytön lisäämiseen etenkin työmatkaliikenteessä.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että pienillä kaupunkiseuduilla ja haja-asutusalueilla huolehditaan joukkoliikenteen riittävästä peruspalvelutasosta ja hyödynnetään kustannustehokkaita ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kuten esim. kutsujoukkoliikennettä.
Valiokunta korostaa, että joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on varmistettava palvelukokonaisuuden asiakaslähtöisyys sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus niin kaupungeissa kuin myös maaseudulla. On myös välttämätöntä, että kuljetusten yhteensovittamisen avulla löydetään lisäresursseja maaseudun kuljetuspalveluiden parantamiseen.
Lentoliikenne.Talousarviossa on varattu 1 milj. euroa Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeen, millä turvataan erityisesti elinkeinoelämän tarvitsemat kansainväliset lentoyhteydet. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat em. lentoyhteyksien rahoittamiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lentoyhteyden jatkuvuus turvataan ja että kolmivuotisen sopimuksen päättyminen vuoden 2013 lopulla ei johda lentoyhteyksien keskeytymiseen.
Enontekiö on syrjäisen sijaintinsa vuoksi riippuvainen lentoyhteyden toimivuudesta, sillä maantieverkosto ja toisen lähimmän lentopaikan (Kittilä) antamat yhteysmahdollisuudet eivät palvele riittävästi paikallisia asioimistarpeita ja matkailun kehittämistä. Valiokunnan mielestä reittiliikennettä tulisikin kehittää, millä olisi suuri merkitys koko seutukunnan kehitykselle ja saavutettavuudelle niin alueen asukkaiden kuin myös matkailun edistämisen näkökulmasta.
Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 000 000 euroa, josta osoitetaan
- — 500 000 euroa joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin
- — 430 000 euroa Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukemiseen sekä
- — 70 000 euroa Enontekiön lentoliikenteen tukemiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään 100 243 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) junaliikenteen palvelujen ostoihin
2) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
3) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin
4) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteiden korvaamiseen
5) suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen
6) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin ja muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta seuraavasti:
1) joukkoliikenteen valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (124/2012) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille
2) keskisuurten kaupunkiseutujen kuntien joukkoliikenteen kehittämisen avustamiseen voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista edellyttäen, että kunnat ovat tehneet joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta aiesopimuksen valtion ja alueen toimijoiden kanssa. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä ja lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentin perustelujen muutos aiheutuu tarpeesta yhdenmukaistaa momentin myöntämis- ja kirjauskäytännöt sekä määrärahan käyttöperustelut.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2013 IV lisätalousarvio | — |
2013 talousarvio | 100 243 000 |
2012 tilinpäätös | 99 262 000 |
2011 tilinpäätös | 98 024 902 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.