Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtionhallinnossa.

Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä erityisesti ammattilais- ja huippu-urheilun alalla. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.

Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.

Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:

Toiminnalliset tavoitteet Keskeisimmät toimenpiteet
   
Liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus — Vahvistetaan paikallisen liikuntatoimen edellytyksiä osoittamalla liikuntatoiminnan valtionosuutta kunnille
— Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaita ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista
— Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi
Liikunnallinen elämäntapa — Tuetaan lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi tähtääviä toimenpiteitä
— Vahvistetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa
— Tuetaan yhdenvertaisen liikuntaan osallistumisen ja osallisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä
— Koordinoidaan poikkihallinnollisen teli-ohjausryhmän linjausten ja toimenpiteiden valmistelutyötä
— Tuetaan arkiliikunnan lisäämisen toimenpiteitä
— Tuetaan työyhteisöliikunnan kehittämistoimenpiteitä
Liikunnan kansalaistoiminta — Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestöjen toiminnan laadun kehittämistä sekä päällekkäisten rakenteiden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä
— Tuetaan uusia paikallisen seuratoiminnan kehittämismalleja ja matalan kynnyksen seuratoimintaa
— Uudistetaan liikunnan kansalaisjärjestöjen valtionavustusjärjestelmä
— Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilu
Liikunta-alan osaamisperustan kasvattaminen
— Tuetaan huippu-urheilun muutoksen toteuttamista
— Parannetaan urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia sekä etenkin nuorten urheilijoiden urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen edellytyksiä
— Tuetaan urheilun eettisyyttä ja rehellisyyttä monipuolisesti vahvistavia toimenpiteitä
— Tuetaan kansallista dopinginvastaista toimintaa kansainvälisten sopimusten mukaisesti
— Tuetaan kansainvälisten urheilun suurtapahtumien järjestämiseksi vaadittavien olosuhteiden rakentamista
— Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia
—Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta
— Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä
— Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää
  2010
toteutuma
2011
arvio
2013
tavoite
 
Lasten liikunnan seuratoiminnan paikallistukihankkeet      
Myönnetyt 373 355 380
Hakemukset 856 853 1 100
Lapsia ja nuoria 80 000 80 000 80 000
— tytöt (%) 43 45 45
— pojat (%) 57 55 55
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma      
Hankkeet 235 194 190
Kunnat 104 84 80
Liikkujat 50 000 50 000 55 000
— naiset (%) 67 66 64
— miehet (%) 33 34 36
KKI-toimintaan osallistuneet 35—74 v. 120 000 120 000 130 000
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa      
Valtakunnalliset 368 806 396 602 375 000
Muutos ed. vuoteen, opiskelijavrk. 4 780 27 796 -21 602
Muutos ed. vuoteen, % 1,3 7,5 -5,5
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/% 274 900/74,5 279 900/70,6 279 900/74,6
Alueelliset 74 243 85 381 80 000
Muutos ed. vuoteen, opiskelijapv -4 603 11 138 -5 381
Muutos ed. vuoteen, % 5,8 15,0 -6,3
Valtionosuudella rahoitetut päivät/% 52 000/70 52 000/60,9 53 000/66,3

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Liikuntapolitiikan tavoitteena on varmistaa liikuntapalveluiden saatavuus ja edistää liikunnallista elämäntapaa. Liikuntatoimen menoihin esitetään yhteensä 152,4 milj. euroa, josta Helsingin Olympiastadionin perusparannuksen suunnitteluun on varattu 6,3 milj. euroa.

Valiokunta toteaa, että suomalainen liikuntakulttuuri on suurien haasteiden edessä. Suurin osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi, arkiliikunta on vähentynyt ja eri väestöryhmien fyysinen kunto on heikentynyt. Liikkumattomuus on globaali kansanterveydellinen ongelma lihavuuden ja tupakoinnin lisäksi. Pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuus maksaa vuosittain noin 700 miljoonaa euroa Suomessa.

Valiokunta korostaa, että keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten neuvola- ja päiväkotijärjestelmän, koulun, puolustusvoimien, työelämän, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon, tulee huomioida liikkumisen tärkeys omissa ratkaisuissaan. Valtion osoittamat voimavarat liikunnalle kasvoivat 42 prosentilla edellisellä hallituskaudella, mutta muutosta ei saavuteta pelkästään liikuntahallinnon voimin.

Valiokunta painottaa liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita urheilun epäterveiden ilmiöiden, kuten dopingin, väkivallan ja sopupelien, kitkemiseksi.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että kasvaneilla määrärahoilla aikaansaatuja tuloksia ja koko valtiohallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan edistämiseen tulee arvioida tarkasti.

Valiokunta painottaa liikuntamäärärahojen kohdentamista niihin kohteisiin, jotka vaikutuksiltaan vähentävät väestön liikkumattomuutta eniten.

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 145 988 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 290 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) liikunnan ja urheilun tunnustus- ja tuloksellisuuspalkintojen maksamiseen

8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohta 3 budjetoidaan maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuus kuntien liikuntatoimintaan 19 147 000
Liikuntapaikkarakentamiseen 25 050 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 22 580 000
Liikunnan kansalaistoimintaan 48 790 000
Lasten ja nuorten liikuntaan 5 300 000
Terveyttä edistävään liikuntaan 3 800 000
Huippu-urheiluun 6 000 000
Tiedolla johtamiseen ja tietopohjan vahvistamiseen 7 150 000
Antidopingtoimikunnalle liikunnan antidopingtoimintaan 2 900 000
Maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla 1 100 000
Kansainväliseen yhteistyöhön 745 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 2 596 000
Yhteensä 145 988 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 87,88 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty 109 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuloutusarvion muutos 1 446
Yhteensä 1 446

2013 talousarvio 145 988 000
2012 talousarvio 144 542 000
2011 tilinpäätös 141 904 238

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemänneksi kappaleeksi.


2013 talousarvio 145 988 000
2012 talousarvio 144 542 000
2011 tilinpäätös 141 904 238

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 145 988 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 290 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) liikunnan ja urheilun tunnustus- ja tuloksellisuuspalkintojen maksamiseen

8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohta 3 budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos -1 500
Määrärahan tasomuutos (kehyspäätös) -1 143
Yhteensä -2 643

Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan samaan tarkoitukseen enintään yhteensä 17 664 000 euroa.


2013 talousarvio 109 000
2012 talousarvio 2 752 000
2011 tilinpäätös 597 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määrärahalla katetaan valtion rahoitusosuus Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeesta vuonna 2013. Valtion rahoitusosuudella on tarkoitus kattaa lähinnä hankkeen suunnittelukustannuksia.


2013 talousarvio 6 300 000
2012 II lisätalousarvio 5 900 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion perusparannushankkeen rahoitukseen osallistumisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osallistuu Olympiastadionin perusparannuskustannuksiin valtion kanssa yhtä suurella osuudella. Helsingin kaupungin kanssa saa tehdä sopimuksen, jossa hankkeen suunnittelukustannukset jakautuvat yhtäläisin osuuksin valtion ja Helsingin kaupungin kesken ja josta saa valtiolle aiheutua menoja aiemmat vastaavat suunnittelumenot mukaanlukien yhteensä enintään 12 700 000 euroa. Sopimisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki sitoutuu vastaamaan omistamansa stadionin asianmukaisesta kunnossapidosta perusparannuksen valmistuttua.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Määrärahalla katetaan valtion rahoitusosuus Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelusta vuonna 2013. Valtio osallistuu perusparannushankkeen suunnittelukustannuksiin yhteensä enintään 12 700 000 eurolla. Nyt ehdotettavan määrärahan lisäksi suunnittelukustannuksiin on vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa osoitettu tältä momentilta 5 900 000 euroa sekä vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa momentilta 29.90.50 500 000 euroa. Perusparannushankkeen rahoitukseen osallistumisen enimmäismäärä täsmentyy valtion talousarviossa yksityiskohtaisemman luonnos 2 -suunnitelmiin pohjautuvan hankesuunnitelman valmistuttua. Perusparannuksen tarveselvityksen mukaan perusparannushanke valmistuu vuonna 2018.


2013 talousarvio 6 300 000
2012 II lisätalousarvio 5 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion perusparannushankkeen rahoitukseen osallistumisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osallistuu Olympiastadionin perusparannuskustannuksiin valtion kanssa yhtä suurella osuudella. Helsingin kaupungin kanssa saa tehdä sopimuksen, jossa hankkeen suunnittelukustannukset jakautuvat yhtäläisin osuuksin valtion ja Helsingin kaupungin kesken ja josta saa valtiolle aiheutua menoja aiemmat vastaavat suunnittelumenot mukaanlukien yhteensä enintään 12 700 000 euroa. Sopimisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki sitoutuu vastaamaan omistamansa stadionin asianmukaisesta kunnossapidosta perusparannuksen valmistuttua.