Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 1 851 920 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 595 010 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 139 910 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 80 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 37 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuonna 2013 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Taideyliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2007
toteutuma
2009
toteutuma
2011
toteutuma
20131)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 5 879 10 775 13 275 14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot 13 884 10 5352) 12 515 15 023
Tohtorintutkinnot 1 526 1 642 1 653 1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 5 897 6 984 7 8093) 8 950
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) 9 254 10 327 10 257 11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,56 1,51 1,59 1,7
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv 0,67 0,72 0,61 0,73
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,22 0,22 0,36 0,36
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,84 0,62 0,70 1,08
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus   25,2 % 26,0 %4) 31 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2013 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä lasku vuonna 2009 selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.

3) Vuoden 2010 toteutuma

4) Vuoden 2010 toteutuma

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 595 010 000
— Kansalliskirjasto 16 520 000
— Harjoittelukoulut 47 950 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 530 540 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 80 000 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 37 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 139 910 000
— Arvio vuoden 2013 ALV-kompensaatioksi 136 205 000
— Vuoden 2011 korvauksiiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteuman välisen eron mukainen tarkistus 3 705 000
Yhteensä 1 851 920 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen 28 153
Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa 2 031
Kertaluonteisten lisäysten poisto -1 500
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -51
Yliopistojen rakenteiden uudistaminen (HO) -8 200
Yhteensä 20 433

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 742 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.


2013 talousarvio 1 851 920 000
2012 II lisätalousarvio 800 000
2012 talousarvio 1 831 487 000
2011 tilinpäätös 1 839 393 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään 1 859 772 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 602 862 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Lisäys 7 852 000 euroa talousarvioesityksen 1 851 920 000 euroon nähden aiheutuu yliopistolain 49 §:n 2 momentin perusteella vuonna 2013 maksettavasta vuoden 2011 toteutuneen ja ennustetun kustannustason muutoksen välisen eron mukaisesta määrärahan tarkistuksesta. Määrärahan lisäys kohdennetaan yliopistoille osana laskennallisin perustein määräytyvää perusrahoitusta.


2013 talousarvio 1 859 772 000
2012 II lisätalousarvio 800 000
2012 talousarvio 1 831 487 000
2011 tilinpäätös 1 839 393 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Lastentarhanopettajakoulutus. Eduskunta on jo aiemmin eri yhteyksissä tuonut esille huolensa lastentarhanopettajakoulutuksen riittävyydestä. Yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa lähes koko Suomessa ja heidän osuutensa päiväkotien henkilöstöstä on pienentynyt lähes 50 prosentista 30 prosenttiin.

Valiokunta lisää momentille 1 700 000 euroa yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen turvaamiseksi ja laajentamiseksi.

Sosiaalityöntekijöiden koulutus. Sosiaalityön maisterikoulutusta järjestetään kuudessa yliopistossa, ja koulutuspaikkoja on yhteensä 350. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalityöntekijöistä on ollut suuri pula jo useita vuosia, mikä näkyy pahimmin lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa yliopistoille sosiaalityöntekijäkoulutuspaikkojen lisäämiseksi.

LUMA-keskus. Valiokunta katsoo, että matematiikan ja luonnontieteiden vetovoimaisuutta tulee lisätä peruskoulussa (Suomen Akatemian julkaisu Tieteen tila -raportti, 2012), sillä lukiot eivät tuota riittävästi ylioppilaita matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin.

Valtakunnallinen LUMA-keskus on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle, jonka tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla. LUMA-keskus aloitti kansallisen ja kansainvälisen toimintansa vuonna 2003 pääasiassa määräaikaisella rahoituksella, mutta yliopistojen nykyisessä taloustilanteessa riski toiminnan supistumiselle on suuri. Valiokunta toteaa, että toiminta tarvitsee pysyvät resurssit kansalliseen ja kansainväliseen toimintaansa sekä sen kehittämiseen.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa LUMA-keskuksen toiminnan turvaamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 862 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 606 012 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 139 910 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 80 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 37 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.