Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2013 hyväksyä sitoumuksia 282 596 000 euron arvosta. Lisäksi mikäli vuoden 2012 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2013.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
  • — Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
  • — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja kehitetään siten, että työurat pitenevät.
  • — Edistetään tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä, mukaan lukien kaupallistaminen.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä. Korkeakoulut profiloituvat omille vahvuusalueilleen ja niiden rooli eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina vahvistuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut vahvistavat  tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja jatkavat toimintarakenteidensa uudistamista. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamiskeskittymiksi. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan ja luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Yliopistot edistävät erityisesti väittelyn jälkeistä tutkijanuraa.

Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa ja -rakenteensa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänpäässeistä lisätään. Korkeakoulupaikkojen käytön tehostamiseksi kehitetään vuonna 2014 käyttöönotettavaa korkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan osaamisen uusintamista ja työurien pidentämistä.

Korkeakoulut parantavat opetuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimuskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä, tutkimusinfrastruktuureja ja kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta (ml. strategisen huippuosaamisen keskittymät).

Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus

  2007 2008 2009 20101) 2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
               
T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,47 3,72 3,92 3,9 3,9 3,9 3,9
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,41 2,40 2,46 2,46 2,4 2,4 2,4
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)2) 1 700 1 700 1 900 1 900 1 900 2 000 2 000

1) Vuoden 2010 tiedoissa T&K -menojen BKT-osuus Tilastokeskuksen arvio, tutkimushenkilöstön osuus toteutuma, tieteelliset julkaisut arvio.

2) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut).

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  Myöntämisvaltuus Menot
Vuosi   2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
                 
2007 225,3              
2008 245,6 24,6            
2009 258,5 38,8 25,9          
2010 369,1 99,5 54,8 35,9 3,0      
2011 316,1 106,0 91,5 48,0 33,4 2,6    
2012 282,2 33,6 92,9 80,2 42,1 29,4 4,0  
2013 282,6   34,0 92,9 80,2 42,1 29,4 4,0
Yhteensä   302,5 299,1 257 158,7 74,1 33,4 4,0

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 346 000 euroa tutkimusrahoituksella palkattavien valtionhallinnon henkilöstön palkkauksen tarkistuksen johdosta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta pitää korkeakoulutukseen ja tutkimukseen suunnattuja menosäästöjä ongelmallisina. Valiokunta korostaa, että pitkäjänteinen ja ennustettava perusrahoitus on yliopistojen tuloksellisen ja laadukkaan toiminnan edellytys.

Vaikka valtion rahoitus yliopistoille lisääntyy noin 20 milj. euroa, todellinen vähennys on noin 8 milj. euroa, kun arvonlisäverokompensaation tarkistus vähennetään. Yliopistoindeksin väliaikainen jäädyttäminen vuonna 2013 merkitsee sitä, että yliopistoilta jää saamatta lähes 43 milj. euroa.

Yliopistojen rahoitustasoon vaikuttaa kehyksen ja yliopistojen rahoitusmallin lisäksi se, että kehyksen puitteissa hoidetaan muun muassa Taideyliopistoksi yhdistyvien Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun toimintaedellytysten vahvistaminen, Musiikkitalosta aiheutuneet lisävuokrat ja lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen.

Kun yliopistoindeksi kirjattiin lakiin yliopistolain uudistuksen yhteydessä, tavoitteena oli korvata vuotuisen kustannustason nousu ja siten turvata yliopistojen perustoimintojen rahoitus pitkäjänteisesti taloudellisesti haastavinakin aikoina. Yliopistoindeksin jäädyttäminen vaikeuttaa yliopistojen toimintaa ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2013 hyväksyä sitoumuksia 282 596 000 euron arvosta. Lisäksi mikäli vuoden 2012 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2013.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

 

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2013 hyväksyä sitoumuksia 302 596 000 euron arvosta.

Selvitysosa:Valtuuden lisäys 20 000 000 euroa on tarkoitus käyttää osaamisperusteisen kasvun tukemiseen. Valtuus käytetään Suomen Akatemian kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja se kohdennetaan huippututkimuksen edellytysten tukemiseen sekä uusien tutkimusohjelmien, erityisesti mineraalivarat ja korvaavat materiaalit sekä arktinen tutkimus, käynnistämiseen.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja momentille 29.40.51 4 000 000 euroa vuonna 2014, 4 000 000 euroa vuonna 2015, 4 000 000 euroa vuonna 2016, 4 000 000 euroa vuonna 2017 ja 4 000 000 euroa vuonna 2018.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2013 hyväksyä sitoumuksia 302 596 000 euron arvosta.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2013 hyväksyä sitoumuksia 302 569 000 euron arvosta.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden pieneneminen 27 000 eurolla vastaa määrärahan vähennystä momentilla 29.40.51.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2013 hyväksyä sitoumuksia 302 569 000 euron arvosta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 455 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Suomen Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä.
  • — Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
  • — Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaitten kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön.
  • — Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Suomen Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.
Tunnuslukuja 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%)        
Akatemian tutkimusohjelmat 8 6 kasvaa kasvaa
Huippuyksikköohjelmat 7 7 kasvaa kasvaa
Akatemiatutkijan tehtävät (lkm) 10 8 säilyy säilyy
Tutkimusinfrastruktuurit 10 5 kasvaa kasvaa
Tuotokset ja laadunhallinta        
Käsiteltyjen hakemusten määrä 4 017 3 409 3 800 3 800
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä 12/9 11/10 11/11 11/11
Toiminnallinen tehokkuus        
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%)1) 2 3 <3,5 <3,5
Henkisten voimavarojen hallinta        
Sairauspäivien lkm/htv 6,8 7,8 <8 <8
Henkilötyövuodet2) 154,2 149,5 144 143

1) Vuoden 2010 toteutuma sisältää poikkeuksellisen lomapalkkavelan muutoksen.

2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 1,4 htv korkeakouluharjoittelijoita, 2,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja 2,8 htv ulkopuolisilla varoilla mm. EU:n ERA-Net-varoilla palkattuja henkilöitä. Vuoden 2011 toteuma sisältää 4,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1848/2009).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 14 067 13 206 12 855
Bruttotulot 588 400 400
Nettomenot 13 479 12 806 12 455
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 585    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 143    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet -90
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 1
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -61
Palkkausten tarkistukset 333
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -34
Yhteensä -351

2013 talousarvio 12 455 000
2012 II lisätalousarvio 152 000
2012 talousarvio 12 806 000
2011 tilinpäätös 13 038 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 455 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 26 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -26 000
2013 talousarvio 12 455 000
2012 tilinpäätös 12 958 000
2011 tilinpäätös 13 038 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 26 000 euroa.

02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 388 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
  • — Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
  • — Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa tietopalvelua kehittäen sähköistä tilaus- ja asiakaspalvelua.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1294/2010).

Tunnuslukuja 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä) 186 000 190 046 195 000 200 000
Digitoituaineisto (kuvatiedostojen määrä) 10 587 641 13 033 119 12 500 000 14 500 000
Tutkijasalikäynnit (kpl) 52 323 49 303 50 000 48 000
Aineiston verkkokäyttö (latauksia kpl) 4 000 000 17 000 000 12 000 000 21 000 000
Tuotokset ja laadunhallinta        
Aineistojen kartunta (hm/vuosi) 6 265 4 156 4 000 4 000
Digitointi (kuvatiedostoja/vuosi) 5 614 483 2 442 478 1 500 000 1 500 000
Annettu koulutus (luentotunnit/osallistujat) 770/1 978 836/1 350 550/1 400 550/1 100
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl) 20 974 21 981 23 000 24 000
Toiminnallinen tehokkuus        
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/htv 657 767 780 818
Henkisten voimavarojen hallinta        
Sairauspäivien lkm/htv 9,7 11,9 <9 <9
Henkilötyövuodet1) 283,32) 247,7 247,5 244,5

1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 27 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat, 5 htv korkeakouluharjoittelijoita ja 7 htv työllistettyjä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 22 488 19 559 19 988
Bruttotulot 1 633 600 600
Nettomenot 20 855 18 959 19 388
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 746    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 331    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankintamenosäästö (HO) -50
Saamelaisarkiston kertaluonteinen varustaminen -10
Tuottavuustoimet -180
Vuokrien indeksitarkistus 297
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -75
Palkkausten tarkistukset 444
Toimintamenosäästö (HO) 3
Yhteensä 429

2013 talousarvio 19 388 000
2012 II lisätalousarvio 447 000
2012 talousarvio 18 959 000
2011 tilinpäätös 19 440 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 588 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 200 000 euroa talousarvioesityksen 19 388 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa huomioon otetusta laitoksen vuokrien indeksikorotusten tarkistamisesta.


2013 talousarvio 19 588 000
2012 II lisätalousarvio 447 000
2012 talousarvio 18 959 000
2011 tilinpäätös 19 440 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta pitää tärkeänä, että periaatepäätöksen mukaisesti ensi vuonna varaudutaan Arkistolaitoksen keskusarkiston siirtoon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 588 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -34 000
2013 talousarvio 19 588 000
2012 tilinpäätös 19 406 000
2011 tilinpäätös 19 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 34 000 euroa.

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 055 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.

Tunnuslukuja 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
         
Julkaisutoiminta, kpl 537 556 360 300
Tietopalvelutehtävät, kpl 1 940 1 871 1 500 1 500
Sähköiset aineistot1) 39 713 40 061 43 000 44 000
Sairauspäivien lkm/htv 6,8 4,3 <8 <8
Henkilötyövuodet2) 103,9 87,3 88,8 <88,8

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

2) Vuoden 2010 luku sisältää 8,5 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 2 707 2 655 2 655
Bruttotulot 558 690 600
Nettomenot 2 148 1 965 2 055
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 339    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 695    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tekninen muutos 1
Tuottavuustoimet -45
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 5
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -38
Palkkausten tarkistukset 173
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -6
Yhteensä 90

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (1293/2010).


2013 talousarvio 2 055 000
2012 II lisätalousarvio 84 000
2012 talousarvio 1 965 000
2011 tilinpäätös 2 505 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 055 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 13 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -13 000
2013 talousarvio 2 055 000
2012 tilinpäätös 2 049 000
2011 tilinpäätös 2 505 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 13 000 euroa.

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 621 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. Varastokirjasto vastaa osaltaan valtakunnallisen kokoelmapolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmatilan tarvetta ottamalla vastaan niiden aineistoa.

Tunnuslukuja 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
         
Vastaanotetun aineiston määrä (hm) 4 303 4 817 4 500 6 000
Tilausten määrä 79 580 82 529 82 000 82 000
Sairauspäivien lkm/htv 17,4 15,9 <8 <8
Henkilötyövuodet 22,41) 19,7 18,8 18,8

1) Vuoden 2010 toteutuma ilman sairasloman sijaisuuksia sekä työllisyysvaroin ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja olisi 20,3.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 1 627 1 614 1 627
Bruttotulot 6 25 6
Nettomenot 1 621 1 589 1 621
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 91    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 79    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankintamenosäästö (HO) -4
Tuottavuustoimet -9
Vuokrien indeksitarkistus 18
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -10
Palkkausten tarkistukset 37
Yhteensä 32

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).


2013 talousarvio 1 621 000
2012 II lisätalousarvio 20 000
2012 talousarvio 1 589 000
2011 tilinpäätös 1 609 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 621 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 3 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -3 000
2013 talousarvio 1 621 000
2012 tilinpäätös 1 609 000
2011 tilinpäätös 1 609 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 3 000 euroa.

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 35 490 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää ja lisätään opinto-ohjauksen koulutusta. Ammatillisen opettajankoulutuksen vuonna 2011 toteutetun laajennuksen tukea jatketaan ammattikorkeakouluille.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 6 040 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 29 450 000
Yhteensä 35 490 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Supertietokoneen hankinta 5 000
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -64
Yhteensä 4 936

2013 talousarvio 35 490 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 30 554 000
2011 tilinpäätös 23 536 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään 35 431 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 59 000 euroa talousarvioesityksen 35 490 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 24.01.01 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan Pekingiin sijoitetusta korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntijan palkkaamisesta aiheutuvia menoja varten.


2013 talousarvio 35 431 000
2012 III lisätalousarvio -28 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 30 554 000
2011 tilinpäätös 23 536 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 35 431 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.

Lisämäärärahaa saa käyttää kansallista rakennusterveyttä tukevan koulutuksen ja rakennusarkkitehtikoulutuksen suunnittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Tarkoituksena on laatia pikaisesti valtakunnallinen rakennusterveyden koulutuksen kehittämissuunnitelma. Oppilaitokset kohdentaisivat opetussisältöjään opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelman pohjalta osoittamalla tavalla.


2013 III lisätalousarvio 200 000
2013 talousarvio 35 431 000
2012 tilinpäätös 30 526 000
2011 tilinpäätös 23 536 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.

Lisämäärärahaa saa käyttää kansallista rakennusterveyttä tukevan koulutuksen ja rakennusarkkitehtikoulutuksen suunnittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit. Tiekartta päivitetään vuoden 2013 loppuun mennessä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Infrastruktuurihankkeiden rahoitus 1 000
Yhteensä 1 000

2013 talousarvio 5 000 000
2012 talousarvio 4 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Päätösosaa on täydennetty siten, että määrärahasta on mahdollista maksaa myös kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksia.


2013 talousarvio 5 000 000
2012 talousarvio 4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 411 754 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) enintään 10 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

3) enintään 11 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että ammattikorkeakoulun yksikköhintoja alennetaan menosäästön vuoksi.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2007
toteutuma
2009
toteutuma
2011
toteutuma
2013
arvio
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 20 565 20 044 21 312 22 060
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 362 941 1 521 1 800
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 503 1 476 1 669 1 615
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 5 406 7 113 7 892 8 220
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) 7 182 7 556 8 539 8 790
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 60,5 59,9 .. 67,3
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista .. 36,5 .. 37,0
Tutkinnot/opetus ja t&k-henkilökunta .. .. 2,94 3,7
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k -henkilöstö 0,75 0,88 0,98 1,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat tutkinto-opiskelijat 1,9 3,8 6,0 6,4

Ammattikorkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi valmistellaan ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteiden, toimilupien ja koulutusvastuiden uudistamista vuodesta 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hankerahoituksella kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen strategisen ja rakenteellisen uudistumisen tavoitteita.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi koulutustarjontaa suunnataan valtakunnallisten ennakointien mukaisesti. Ammattikorkeakoulut vähentävät koulutustarjontaansa 2030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä * yksikköhinta) 897 401 000
— kunnalliset ammattikorkeakoulut (40 333 * 7 772,58 €) 313 492 000
— yksityiset ammattikorkeakoulut (72 214 * 8 085,81 €, sis. alv.) 583 909 000
Kuntien rahoitusosuus -511 492 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 4 560 000
Hankerahoitus toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään) 10 100 000
Ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin (enintään) 11 185 000
Yhteensä 411 754 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avustusten muutos 2 000
Muu muutos -6
Opiskelijamäärän muutos -4 010
Opiskelijarakenteen muutos 461
Yksikköhinnan leikkaus -15 990
Yksikköhinnan tarkentuminen 298
Yhteensä -17 247

2013 talousarvio 411 754 000
2012 talousarvio 429 001 000
2011 tilinpäätös 406 241 257

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 411 754 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) enintään 10 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

3) enintään 11 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Momentin päätösosan kohta 3) muutetaan seuraavaksi:

3) enintään 21 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin ja ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen.

Selvitysosa:Kertaluonteisella lisämäärärahalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen edellytyksiä työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön erityisesti teollisuus- ja palvelusektorilla sekä hyvinvointipalveluissa. Tämä edellyttää toimintaan pätevöityneitä henkilöitä, t&k-toiminnan vahvempaa kytkentää koulutukseen sekä laajamittaisen asiantuntijavaihdon kehittämistä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän välille.


2013 III lisätalousarvio 10 000 000
2013 talousarvio 411 754 000
2012 tilinpäätös 424 370 575
2011 tilinpäätös 406 241 257

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Momentin päätösosan kohta 3) muutetaan seuraavaksi:

3) enintään 21 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin ja ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen.

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 1 851 920 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 595 010 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 139 910 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 80 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 37 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuonna 2013 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Taideyliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2007
toteutuma
2009
toteutuma
2011
toteutuma
20131)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 5 879 10 775 13 275 14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot 13 884 10 5352) 12 515 15 023
Tohtorintutkinnot 1 526 1 642 1 653 1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 5 897 6 984 7 8093) 8 950
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) 9 254 10 327 10 257 11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,56 1,51 1,59 1,7
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv 0,67 0,72 0,61 0,73
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,22 0,22 0,36 0,36
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,84 0,62 0,70 1,08
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus   25,2 % 26,0 %4) 31 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2013 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä lasku vuonna 2009 selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.

3) Vuoden 2010 toteutuma

4) Vuoden 2010 toteutuma

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 595 010 000
— Kansalliskirjasto 16 520 000
— Harjoittelukoulut 47 950 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 530 540 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 80 000 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus 37 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 139 910 000
— Arvio vuoden 2013 ALV-kompensaatioksi 136 205 000
— Vuoden 2011 korvauksiiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteuman välisen eron mukainen tarkistus 3 705 000
Yhteensä 1 851 920 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen 28 153
Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa 2 031
Kertaluonteisten lisäysten poisto -1 500
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -51
Yliopistojen rakenteiden uudistaminen (HO) -8 200
Yhteensä 20 433

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 742 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.


2013 talousarvio 1 851 920 000
2012 II lisätalousarvio 800 000
2012 talousarvio 1 831 487 000
2011 tilinpäätös 1 839 393 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään 1 859 772 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 602 862 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Lisäys 7 852 000 euroa talousarvioesityksen 1 851 920 000 euroon nähden aiheutuu yliopistolain 49 §:n 2 momentin perusteella vuonna 2013 maksettavasta vuoden 2011 toteutuneen ja ennustetun kustannustason muutoksen välisen eron mukaisesta määrärahan tarkistuksesta. Määrärahan lisäys kohdennetaan yliopistoille osana laskennallisin perustein määräytyvää perusrahoitusta.


2013 talousarvio 1 859 772 000
2012 II lisätalousarvio 800 000
2012 talousarvio 1 831 487 000
2011 tilinpäätös 1 839 393 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Lastentarhanopettajakoulutus. Eduskunta on jo aiemmin eri yhteyksissä tuonut esille huolensa lastentarhanopettajakoulutuksen riittävyydestä. Yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa lähes koko Suomessa ja heidän osuutensa päiväkotien henkilöstöstä on pienentynyt lähes 50 prosentista 30 prosenttiin.

Valiokunta lisää momentille 1 700 000 euroa yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen turvaamiseksi ja laajentamiseksi.

Sosiaalityöntekijöiden koulutus. Sosiaalityön maisterikoulutusta järjestetään kuudessa yliopistossa, ja koulutuspaikkoja on yhteensä 350. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalityöntekijöistä on ollut suuri pula jo useita vuosia, mikä näkyy pahimmin lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa yliopistoille sosiaalityöntekijäkoulutuspaikkojen lisäämiseksi.

LUMA-keskus. Valiokunta katsoo, että matematiikan ja luonnontieteiden vetovoimaisuutta tulee lisätä peruskoulussa (Suomen Akatemian julkaisu Tieteen tila -raportti, 2012), sillä lukiot eivät tuota riittävästi ylioppilaita matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin.

Valtakunnallinen LUMA-keskus on Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle, jonka tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla. LUMA-keskus aloitti kansallisen ja kansainvälisen toimintansa vuonna 2003 pääasiassa määräaikaisella rahoituksella, mutta yliopistojen nykyisessä taloustilanteessa riski toiminnan supistumiselle on suuri. Valiokunta toteaa, että toiminta tarvitsee pysyvät resurssit kansalliseen ja kansainväliseen toimintaansa sekä sen kehittämiseen.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa LUMA-keskuksen toiminnan turvaamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 862 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 606 012 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 139 910 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 80 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 37 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 238 592 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

5) 10 000 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusympäristöjen, erityisesti kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien, vahvistamiseen.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikaisempien vuosien myöntämisvaltuuden kasvu 9 230
Menosäästö (HO) -3 000
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (ICOS-hanke ja biotieteiden hankekokonaisuus) rahoitus -6 450
Valtionhallinnon henkilöstön osalta palkkausten tarkistukset 346
Vuoden 2012 myöntämisvaltuuden pienentäminen (HO) -13 060
Yhteensä -12 934

2013 talousarvio 238 592 000
2012 II lisätalousarvio 169 000
2012 talousarvio 251 526 000
2011 tilinpäätös 236 211 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 238 592 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

5) 10 000 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusympäristöjen, erityisesti kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien, vahvistamiseen.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 27 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -27 000
2013 talousarvio 238 592 000
2012 tilinpäätös 251 695 000
2011 tilinpäätös 236 211 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 27 000 euroa.

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 30 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

Selvitysosa:Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua. Määräraha on mitoitettu vuoden 2011 toteuman 30 933 000 euroa perusteella ottaen huomioon vähennyksenä 774 000 euroa vuoden 2011 korvauksiin budjetoidun määrärahan ja toteuman välisenä erotuksena.

Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 28 664 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 495 000 euroa.

Momentin määräraha on muutettu kiinteäksi määrärahaksi.


2013 talousarvio 30 159 000
2012 talousarvio 30 731 000
2011 tilinpäätös 31 707 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 30 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 102 191 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

7) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen

12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 72 443 000
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin 5 280 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan 3 067 000
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin 11 110 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin 600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 3 677 000
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 5 398 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille 616 000
Yhteensä 102 191 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuloutusarvion muutos 1 011
Yhteensä 1 011

2013 talousarvio 102 191 000
2012 talousarvio 101 180 000
2011 tilinpäätös 100 296 907

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 102 191 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

7) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen

12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 17 334 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen nousu 138
Yhteensä 138

2013 talousarvio 17 334 000
2012 talousarvio 17 196 000
2011 tilinpäätös 15 236 100

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 17 334 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 101 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu ennakoimattomista muutoksista jäsenmaksuissa.


2013 IV lisätalousarvio 101 000
2013 talousarvio 17 334 000
2012 tilinpäätös 16 987 916
2011 tilinpäätös 15 236 100

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 101 000 euroa.

89. Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään 188 000 euroa.

Selvitysosa:Määräaika muiden rahoittajatahojen valtion vastinrahoitukseen kytkeytyville sijoituksille julkisoikeudellisten yliopistojen pääomiin päättyi 30.6.2011. Vuonna 2012 suoritettujen lisäselvitysten perusteella Helsingin yliopistolta ja Sibelius-Akatemialta on kummaltakin jäänyt perusteettomasti saamatta valtion vastinrahoitusta yhden valtion vastinrahaan oikeuttavan lahjoituksen perusteella. Näiden vastinrahaan oikeuttavien lahjoitusten yhteismäärä on 75 000 euroa, mikä edellyttää yliopistojen tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi aiemman 5/2 -jakosuhdelinjauksen mukaisesti yhteensä 188 000 euron valtion vastinrahoitusta. Tästä 50 000 euroa kohdentuu Helsingin yliopistolle ja 138 000 euroa Taideyliopistolle, jonka osana Sibelius-Akatemia on toiminut vuoden 2013 alusta.


2013 I lisätalousarvio 188 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään 188 000 euroa.