Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
              63. Takaisin maksetut verot
              97. Autoveron vientipalautus
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

10. Verotus ja tullitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle.

Tullilaitos kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta sekä sisäisestä turvallisuudesta torjumalla laitonta tuontia ja vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Lisäksi tullilaitos turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin sekä elinkeinoelämän eduista ja tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta.

Valtiovarainministeriö asettaa verohallinnolle ja tullilaitokselle seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:

Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet
   
Verotulojen kertymisen turvaaminen Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan.
Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatietojen julkistaminen luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri sekä viranomaistiedon käytettävyyttä lisäävät velvoitteidenhoitoselvitykset. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen.
Asiakasvaikuttavuus Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Asiointitarvetta vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä.

Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Kansallisen verotuksen ja EU:n tulliverotuksen toimittaminen lainmukaisesti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti Fiskaalisella tehtäväalueella käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen. Verotusprosessien ja niitä tukevien tarkastusprosessien kehittäminen osallistumalla lainsäädännön valmisteluun ja huolehtimalla henkilöstön erityisosaamisesta.
Ulkomaankaupan sujuvuus ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden ylläpito ulkomaankauppaa käyville toimijoille Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön sekä sähköisen asioinnin, riskienhallinnan ja tullilaitoksen omien toimintamallien kehittäminen.
Tuonnin tuoteturvallisuusvalvonnan toteuttaminen EU:n harmonoidun ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tehokkaasti Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän ja muun tullirikollisuuden estämiseksi parannetaan. Valvonta ja rikostorjunta tehdään PTR- ja muussa yhteistyössä. Toimintaprosessien ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koordinointi yhteistyössä Tullin riskienhallinnan ohjausryhmän kanssa.

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 424 094 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuottavuusindeksi1) 104,3 102,4 101,2
Taloudellisuusindeksi1) 97,8 97,6 100,6
Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 30,0 30,0 30,0
Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv   37 37
Tuotokset ja laadunhallinta      
Ennakkoperinnän vastaavuus, % 13,4 12,0 12,0
Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus, %   15,0 15,0
Jäämäperinnän kertymä, % 54 58 58
Tapauskohtaisen perinnän kertymä, % 40 40 42
Henkilö- ja yritysverotus      
Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 76 75 77
Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 70 75 77
Sähköisesti ilmoitettujen yhteystietomuutosten osuus kaikista yhteystietojen muutosilmoituksista 54 36 60
Yritysten sähköisten veroilmoitusten antajien määrä asiakasmäärästä, % 26 20 30
Verokortti verkossa -asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 37 40 42
Veroilmoitus verkossa -asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % 33 35 35
Sähköisten pankkitilin muutosilmoitusten tekijöiden osuus ilmoittajien kokonaismäärästä 32 35 35
Yhteisöverotus      
Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 85 84 85
Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 78 84 85
Yhteisöjen sähköisten veroilmoitusten antajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 32 32 40
Sähköisten vuosi-ilmoitusten antajien (TA) osuus asiakasmäärästä, % 81 81 82
Sähköisten verotiliotteen osuus asiakasmäärästä, % 48 70 75

1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,0. Tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi. Taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi.

Arvonlisäveron ulkomaalaispalauttamisessa ja arvonlisäveron EU-sisäkaupan ilmoitusmenettelyssä sähköisesti annettujen ilmoitusten osuudet ovat lainsäädännöstä johtuen lähes 100 %.

Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin seurataan säännöllisesti tehtävällä asiakastyytyväisyystutkimuksella.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Toiminnan kehittäminen Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon.
  Verohallinnon toiminnan turvaaminen ja tietojärjestelmien nykyistä laajempi hyödyntäminen edellyttää verohallinnon tietojärjestelmien perusteellista uudistamista. Ensisijaisena vaihtoehtona on nähty verohallinnon valtiovarainministeriölle esittämä ns. valmisohjelmistoratkaisu. Valtakunnallisen organisaation kehittäminen yhdistettynä tehokkaisiin ja toimintavarmoihin IT-ratkaisuihin mahdollistaa henkilöstöresurssien ja osaamisen optimaalisen käytön.
  Ekologisen vastuun mukaisesti verohallinto asettaa ympäristöä kuormittaville tekijöille mitattavat vähentämistavoitteet. Verohallinnossa hyödynnetään valtionhallinnon yhteisiä konsernipalveluja. Talous- ja henkilöstöhallinnossa otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteiset Kieku-sovellukset.

Henkisten voimavarojen kehittäminen

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Henkilömäärä, htv   5 231 5 131
Harmaan talouden henkilötyövuositarve   36 92
Muu harmaan talouden torjunta     41
YLE-veron käyttöönotosta aiheutuvat tehtävät   0 0
Henkilöstömäärä yhteensä, htv 5 299 5 267 5 264
Työtyytyväisyysindeksi (VM-Baro) 3,42 3,44 3,46

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 lukien
         
Kakolan vuokrasopimusvaltuus        
Vuonna 2011 tehdyt sitoumukset - 800 800 800/vuosi
Vuoden 2012 sitoumukset - - - -
Menot yhteensä - 800 800 800/vuosi
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Toimenpiteet
   
Johtamisen kehittäminen Hyvä johtaminen edellyttää yhteistä näkemystä esimiestyön sisällöstä, ja sen vaatimasta henkilöstöjohtamisen osaamisesta. Johtamista kehitetään henkilökohtaisella arvioinnilla sekä suunnitelmallisella ja oikein kohdennetulla esimiesvalmennuksella.
Työurien pidentäminen Verohallinto parantaa suunnitelmallisesti henkilöstön työkykyä. Tavoitteena on, että keskimääräinen vanhuuseläkeikä nousee nykyisestä ja on vähintään 62,2 vuotta. Tavoitteena on myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän aleneminen ja eläkeiän nousu. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää osallistavaa ja kannustavaa toimintakulttuuria. Myös työn ja vapaa-ajan joustavalla yhdistämisellä ja ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla on suuri merkitys työssä jaksamiseen ja työhyvinvoinnin kehitykseen. Verohallinto tarjoaa myös nuorille harjoittelupaikkoja.
Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa verohallinnon strategian toteuttamiseen tarvittava osaaminen. Osaamisen kehittämisen perusteena ovat toiminnan muutokset ja niihin perustuva henkilöstösuunnittelu. Osaamisen hankkimisen keinoja ovat mm. kouluttautuminen, työnkierto, muut opiskelumahdollisuudet sekä suunnitelmallinen uusrekrytointi. Uusrekrytointi on välttämätöntä toiminnan turvaamisen takia.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 395 041 407 729 428 594
Bruttotulot 5 776 3 740 4 500
Nettomenot 389 265 403 989 424 094
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 150    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 33 569    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Poikkihallinnollinen tietolähdeintegraatio (siirto momentilta 28.70.20) 500
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -109
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -75
Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentilta 28.70.20) 25 400
YLE-veron käyttöönotto 400
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -1 727
Palkkausten tarkistukset 10 782
Tasomuutos -15 066
Yhteensä 20 105

Määrärahan mitoituksessa on huomioitu:

1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen

2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2013

3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa

4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus.


2013 talousarvio 424 094 000
2012 II lisätalousarvio 6 631 000
2012 talousarvio 403 989 000
2011 tilinpäätös 398 683 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 426 244 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä sopimuksia verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvästä valmisohjelmistohankinnasta, johon sisältyvät hankinnasta sekä ohjelmistojen käyttöönotosta, siihen liittyvistä konversioista, nykyisten järjestelmien alasajotehtävistä ja muusta käyttöönotosta aiheutuvat menot, lukuun ottamatta laiteympäristöihin liittyviä menoja, siten, että niistä saa aiheutua menoja yhteensä enintään 109 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Lisäys 2 150 000 euroa talousarvioesityksen 424 094 000 euroon nähden on kertamenoa, josta 1 850 000 euroa aiheutuu yleisradioveron investointihankkeen kuluista, 200 000 euroa pankkiveron verotustehtävien investointihankkeen kuluista ja 100 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muista menoista.

Yleisradion rahoitusuudistuksen johdosta viestintäviraston toimintaa voidaan rationalisoida mm. lupamaksujärjestelmän poistuessa siten, että viestintäviraston henkilötyövuosimäärää vähennetään vähintään 23:lla, joista 12 poistuu vuoteen 2013 mennessä ja lisäksi 11 vuoteen 2014 mennessä. Vastaavasti verohallinnon henkilötyövuosimäärää on tarkoitus lisätä yleisradioveroon liittyvistä tehtävistä johtuen kahdella vuonna 2013 ja 11:llä vuonna 2014.

Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2013 2014— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
       
Vuoden 2013 sitoumukset 25 400 83 600 109 000

2013 talousarvio 426 244 000
2012 II lisätalousarvio 6 631 000
2012 talousarvio 403 989 000
2011 tilinpäätös 398 683 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 426 244 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Valtuus

Vuonna 2013 saa tehdä sopimuksia verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvästä valmisohjelmistohankinnasta, johon sisältyvät hankinnasta sekä ohjelmistojen käyttöönotosta, siihen liittyvistä konversioista, nykyisten järjestelmien alasajotehtävistä ja muusta käyttöönotosta aiheutuvat menot, lukuun ottamatta laiteympäristöihin liittyviä menoja, siten, että niistä saa aiheutua menoja yhteensä enintään 109 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 134 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 954 000 euroa tietojärjestelmiin tehtävistä muutoksista aiheutuviin kertaluonteisiin menoihin ja 1 990 000 euroa vireillä olevasta oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuvien vahingonkorvausten mukaan luettuna oikeudenkäyntikulujen maksamiseen sekä vähennyksenä 810 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio 5 134 000
2013 talousarvio 426 244 000
2012 tilinpäätös 410 620 000
2011 tilinpäätös 398 683 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 134 000 euroa.

02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 442 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon:

1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset

2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio

3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä

4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot

5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2011
toteutuma
2012
tavoite
2013
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus (indeksi 100 = vuosi 2011)      
Työn tuottavuus1) 100 102,9 106,0
Taloudellisuus2) 100 98,9 96,4
Toimitilamenot euroa/htv 6 164 6 268 6 268
Toimitilaneliömetrit/htv   36 36
Maksullisen toiminnan kannattavuus, %      
— julkisoikeudelliset suoritteet (kate/tuotot)3) -21,7 -21,7 -20,0
— liiketaloudelliset suoritteet (kate/tulot) 7,7 7,0 7,0
Toiminnallinen tuloksellisuus      
Tulliselvitys      
Asiakkaiden odotusaika fyysisissä palvelupisteissä (minuuttia) 15 15 15
Neuvontapalveluiden odotusaika enintään
3 minuuttia (%)
  90 90
Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä4) 3,6   4,0
Sähköisten ilmoitusten %-osuus5)      
Saapuminen ja poistuminen 70 90 90
Tuonti 85 90 92
Vienti      
— tavanomainen vienti 58 75 81
— tax free vienti 0 55 55
Verotus      
Asiakastyytyväisyys      
Valmisteverotuksessa 3,8   3,8
Autoverotuksessa 3,2   3,8
Oikaisujen ja tuomioistuimen muuttamien jälkikanto- sekä peruutus- ja palautuspäätösten osuus (%)      
Tulliverotuksessa (tullit + alv) 2,2 2,2 2,2
Autoverotuksessa 3,3 3 2,8
Muutettujen valmisteverotuspäätösten osuus kaikista ensiveropäätöksistä (%)   4,0 3,5
Tullirikostorjunta      
Tullin paljastamat rikokset (kpl) 7 453 6 020 6 357
Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso (%) 83,7 89,7 89,0
Tullin takaisin saama rikoshyöty (milj. €) 1,9 2,1 2,5
Tullirikostorjunnan vaikuttavuus (milj. €) 130,7 44,0 46,0
Tuoteturvallisuusvalvonta      
Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastetut erät (kpl) 6 100 6 000 6 000
Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 23 23 23
Harmaan talouden torjunta      
Riskianalyysi (laaditut RIF ja AM-viestit, kpl)   100 100
Toimenpiteisiin johtaneet AM-viestit %   25 25
Yritystarkastukset (kpl) 156 155 160
Varastotarkastukset (kpl)   100 105
Toimenpiteisiin johtaneet (%)   25 25
Paljastetut veropetosrikokset (kpl) 551 560 560
Talousrikosten osalta takaisin saatu rikoshyöty (milj. €) 1,85 2,0 2,3
Torjutut veromenetykset      
Yritystarkastuksista seuraavat jälkikannot (milj. €) 5,1 (arvio) 11,0 11,5
Harmaan talouden ilmiöiden määrä      
Riskienhallinnan laatimat ilmiöselvitykset   2 3
HTSY velvoitteidenhoitoselvitykset 380 (arvio) 400 450

1) Suurempi parempi

2) Pienempi parempi

3) Arvoa vuodelle 2012 muutettu verrattuna valtiovarainministeriön ja Tullin väliseen tulostavoitesopimukseen hintatuettujen suoritteiden osuuden kasvusta johtuen.

4) Asteikolla 1—20 (Suomen keskiarvo oli 13,7). Tutkimus tehdään joka toinen vuosi.

5) Vertailuluvuissa on mukana muitakin kuin varsinaisia ilmoitusten käsittelyvaiheita.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Toimenpiteet
   
Tullin tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja, jolla on motivoitunut, moniosaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Tulli panostaa henkilöstön osaamisen ja esimiestyön kehittämiseen ja työhyvinvointiin toimintaympäristön ja toimintatapojen muutoksessa.

Tulli uudistaa palkkausjärjestelmänsä vastaamaan toiminnan ja tehtävien muutosta ja rakenneuudistusta.

Tullin rakenneuudistuksen osana varmistetaan, että johtamisjärjestelmät ovat toimivia. Esimiesten valmiuksia tuetaan tarvittavalla esimieskoulutuksella. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään ja työtyytyväisyyden kehitystä seurataan säännöllisesti.

Henkilötyövuosien kehitys

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Henkilötyövuodet, htv   2 251 2 224
Harmaan talouden torjunta, htv   20 20
Henkilötyövuodet yhteensä, htv 2 279 2 271 2 244

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 161 255 161 006 163 912
Bruttotulot 365 470 470
Nettomenot 160 890 160 536 163 442
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 085    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 740    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -344
Harmaan talouden torjunta (siirto momentille 28.30.03) -200
Imatran raja-aseman kehittäminen, investointikulut 207
Siirto momentilta 28.01.21 210
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -19
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -569
Palkkausten tarkistukset 4 876
Tasomuutos -1 255
Yhteensä 2 906

2013 talousarvio 163 442 000
2012 II lisätalousarvio 2 792 000
2012 talousarvio 160 536 000
2011 tilinpäätös 159 545 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 164 637 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 195 000 euroa talousarvioesityksen 163 442 000 euroon nähden aiheutuu valmisteverotuksen tietojärjestelmän uusimisesta.


2013 talousarvio 164 637 000
2012 II lisätalousarvio 2 792 000
2012 talousarvio 160 536 000
2011 tilinpäätös 159 545 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta on huolissaan tullin voimavarojen riittävyydestä kasvavan itärajan liikenteen hallitsemiseksi. Liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan ja saavuttavan noin 20 miljoonan matkustajan määrän vuoteen 2018 mennessä.

Kasvavan rajaliikenteen vaikutuksia rajavartiolaitoksen resurssitarpeisiin on tarkoitus tarkastella uudelleen tulevan kevään kehysneuvotteluissa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että tässä yhteydessä arvioidaan myös tullin voimavarojen riittävyys.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa toiminnan tehostamiseen itärajan ylityspaikoilla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 037 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon:

1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset

2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio

3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä

4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot

5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu.

Lisämäärärahan tarpeesta 400 000 euroa aiheutuu verovapaan maahantuonnin alarajan laskun edellyttämästä resurssitarpeesta (8 htv) ja 2 400 000 euroa läpivalaisuauton hankkimisesta kolarissa vaurioituneen korvaamiseksi. Vaurioituminen oli ennakoimaton tapahtuma, joka aiheutti Tullille akuutin investointitarpeen. Tällä hetkellä Tullilla on käytössään vain yksi läpivalaisuauto koko Suomen alueella.


2013 I lisätalousarvio 2 800 000
2013 talousarvio 165 037 000
2012 tilinpäätös 163 328 000
2011 tilinpäätös 159 545 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 362 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -362 000
2013 I lisätalousarvio 2 800 000
2013 talousarvio 165 037 000
2012 tilinpäätös 163 328 000
2011 tilinpäätös 159 545 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 362 000 euroa.

63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, verohallinnon ja Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -2 000
Yhteensä -2 000

2013 talousarvio 3 200 000
2012 talousarvio 5 200 000
2011 tilinpäätös 1 455 138

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, verohallinnon ja Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

V lisätalousarvioesitys HE 208/2013 vp (12.12.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Suomen ja Ruotsin välisen sopimusmenettelyn mukaisesta verojen ja liitännäismaksujen palautuksesta verovelvollisille.


2013 V lisätalousarvio 5 000 000
2013 talousarvio 3 200 000
2012 tilinpäätös 1 691 502
2011 tilinpäätös 1 455 138

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 17 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 27 b § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004)

3) autoverolain 65 § (1482/1994)

4) valmisteverotuslain 49 §:n 1 momentti (182/2010)

5) tullilain 39 §:n  2 momentti (1258/2009)

6) arvonlisäverolain 101 §:n  2 momentti (1486/1994).

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -15 000
Yhteensä -15 000

2013 talousarvio 17 700 000
2012 talousarvio 32 700 000
2011 tilinpäätös 33 006 486

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 17 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 27 b § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004)

3) autoverolain 65 § (1482/1994)

4) valmisteverotuslain 49 §:n 1 momentti (182/2010)

5) tullilain 39 §:n  2 momentti (1258/2009)

6) arvonlisäverolain 101 §:n  2 momentti (1486/1994).

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005).

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään:

7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009).

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve ja perustelujen muutokset johtuvat momentin perustelujen ajantasaistamisesta. Kohta 7) on uusi ja aiheutuu verotilimenettelyn käyttöönottamisesta.


2013 I lisätalousarvio 2 300 000
2013 talousarvio 17 700 000
2012 tilinpäätös 25 957 974
2011 tilinpäätös 33 006 486

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005).

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään:

7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009).

97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen.

Selvitysosa:Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).

Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 2 500
Yhteensä 2 500

2013 talousarvio 3 000 000
2012 II lisätalousarvio 1 600 000
2012 talousarvio 500 000
2011 tilinpäätös 326 193

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen.