Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäasiainministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäasiainministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.

Sisäasiainministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) 183 133 198 000 213 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) 20 416 18 000 18 000
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) 17 082 15 000 15 000
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) 4 794 4 500 4 500

1) Vuosi 2011: Tilastokeskus/Väestörakenne 2011. Vuodet 2012 ja 2013: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2012 tammi—helmikuun väestön ennakkotilaston perusteella.

2) Vuosi 2011: Tilastokeskus/Väestön ennakkotilasto 2011. Vuodet 2012 ja 2013: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2012 tammi—helmikuun ennakkotilaston perusteella.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot maahanmuuttajista (1 000 euroa)

  2011
tilinpäätös
2012
talousarvio
2013
esitys
       
26.40.01 Maahanmuuttoviraston toimintamenot 18 967 18 418 18 066
26.40.(03) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 961 - -
26.40.20 Paluumuuttajien muuttovalmennus 592 876 876
26.40.(30) Valtion korvaukset kunnille 77 505 - -
— Korvaukset kunnille ent. Neuvostoliiton alueelta tulevien paluumuuttajien menoihin 4 427 - -
— Laskennalliset korvaukset kunnille 20 573 - -
— Muut korvaukset kunnille 52 505 - -
26.40.63 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 77 908 63 627 55 289
Yhteensä 175 933 82 921 74 231
Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen kilpailukykyä tukevaa maahanmuuttoa
  • — Huolehdimme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja inhimillisyydestä
  • — Nopeutamme maahanmuuttohallinnon hakemusten käsittelyä
  • — Torjumme laitonta maahantuloa. Teemme aktiivista ihmiskaupan vastaista työtä ja varmistamme ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimeenpano varmistetaan ja peilataan strategian soveltuvuutta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä. Tavoitteena on varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen lyheneminen sekä parantaa vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Otetaan käyttöön maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismalli - MPR (Maahanmuuttovirasto, poliisi, Rajavartiolaitos), joka on samankaltainen pysyvä yhteistyörakenne kuin on toteutettu poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä (PTR-malli).

Maahanmuuttohallinnossa varaudutaan maahanmuuton osaamiskeskuksen toteuttamiseen. Osaamiskeskukseen kootaan hallinnonalan maahanmuuton tutkimusten ja selvitysten tekeminen, eri rahoituslähteistä rahoitettavien kehittämishankkeiden hallinnointi, hanketulosten ja muiden käytäntöjen arviointi ja levittäminen, osaamisverkostojen koordinointi, tiedotus ja konsultointi sekä materiaalin tuottaminen.

Kehitetään edelleen maahanmuuttohallinnon lupaprosesseja hyödyntämällä täysimääräisesti ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) mahdollisuuksia. Tarjotaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille.

Maahanmuuton maksullisissa suoritteissa pyritään saamaan maksutulot vastaamaan omakustannushintoja.

Muuttoliike

Maahantuloon liittyvää yhteistyötä sisäasiainministeriön hallinnonalan sisällä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Toisaalta samalla on huolehdittava siitä, että valvonnan tarpeet tulevat riittävästi katetuksi eivätkä laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa lisäänny. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa tulee lisätä EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa.

Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Kansainvälinen suojelu

Huolehditaan siitä, että ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusturva toteutuvat turvapaikkapolitiikassa. Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Vahvistetaan edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi. Nopeutetaan prosessia, jotta vastaanoton menot laskevat.

Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä saattamalla loppuun mahdollisesti vielä keskeneräiset turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen säädöksiä koskevat neuvottelut. Ryhdytään valmistelemaan hyväksyttyjen EU-säädösten kansallista täytäntöönpanoa ja osallistutaan sitä koskevaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön. Lainsäädännön kehittämisen ohella on tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä, minkä vuoksi on tärkeää tukea Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toiminnan vakiintumista.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan välillä. Edistetään turvapaikkapolitiikan yhteyttä kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikkaan.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2013 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja vakiinnutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuoden aikana noin 3 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 150.

Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa

  2011 2012 2013
       
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä 3 329 2 776 2 515
— valtion vastaanottokeskukset 720 670 670
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset 2 609 2 106 1 845
— säilöönottoyksikkö 40 40 40
— käyttöaste keskimäärin % 78,5 90,0 90,0
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä 249 193 165
— ryhmäkodit 130 109 88
— tukiasunnot 119 84 77
— käyttöaste keskimäärin % 75,0 90,0 90,0
Vastaanottopalvelujen saajat 2011 2012 2013
       
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi 3 980 3 810 3 509
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 2 699 2 500 2 220
— Alaikäisiä yksintulleita 187 170 149
— Säilöön otetut ulkomaalaiset 46 40 40
— Yksityismajoituksessa 1 048 1 100 1 100
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2011
tilinpäätös
2012
talousarvio
2013
esitys
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset 77 907 555 63 627 000 55 289 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 73 056 537 59 335 000 51 374 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö 17 756 15 175 15 167
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö 88 169 83 004 82 487
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö 45 976 33 976 33 376
— säilöön otetun kustannus / hlö 57 508 52 391 50 856
— yksityismajoituksen kustannukset 4 800 878 4 049 796 4 003 817
— yksityismajoituksen kustannus / hlö 4 580 3 681 3 639
Lasten edustaminen 447 293 200 000 134 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 709 284 915 000 915 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1) 3 694 441 3 177 000 2 866 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta pitää myönteisenä, että Maahanmuuttovirasto on pystynyt nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä aiemmin myönnetyillä lisämäärärahoilla. Myös hakemusten käsittelyssä käytettäviä työtapoja sekä Maahanmuuttoviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen välistä MPR-yhteistyötä on kehitetty.

Turvapaikkapäätöksenteon tehostamistoimenpiteitä suunniteltaessa ja vastaanoton kustannusleikkauksia toteutettaessa lähtökohtana oli, että myös kuntiin siirtyminen tehostuisi ja siirtyminen tapahtuisi viimeistään kahden kuukauden kuluttua oleskeluluvan saamisesta. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut, mikä on aiheuttanut vastaanottokeskuksille kuluvana vuonna noin 8,7 miljoonan euron lisäkustannukset.

Vastaanottotoiminnan kokonaiskustannuksia on kuitenkin edellä mainitusta huolimatta pystytty vähentämään. Vuoden 2013 määrärahaesitys on yli 31 miljoonaa euroa eli noin 36 prosenttia pienempi kuin vuonna 2011. Vastaanottokeskusten sisäisten kustannustarkasteluiden lisäksi keskuksia on lakkautettu. Jäljellä olevien keskusten käyttöaste on noussut yli 90 prosenttiin. Turvapaikanhakijoiden määrän kehitykseen liittyvä epävarmuus huomioiden majoituskapasiteettia ei voida enää merkittävästi vähentää.

Valiokunta pitää tarpeellisena työ- ja elinkeinoministeriön (jolla on päävastuu kuntasijoituksista), ELY-keskusten, Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten jo aloittamaa yhteistyötä, jossa ne pyrkivät yhdessä löytämään keinoja siihen, että entistä useampi kunta vastaanottaisi pakolaisia ja turvapaikan saaneita henkilöitä. Nopea sijoitus kuntaan vähentää vastaanoton kustannuksia ja edistää myös henkilöiden kotoutumista.

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 066 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.

Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Tuotokset      
Päätökset 52 519 52 850 53 450
Panokset      
Toimintamenot (1 000 €) 17 818 18 418 18 066
Henkilötyövuodet 287 284 285
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— tuottavuus (päätöstä/htv) 183 186 187
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) 293 310 300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 82 90 90
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2011—2013

  2011 toteutuma
Vireille tulevat
Ratkaistut 2012 arvio
Vireille tulevat
Ratkaistut 2013 tavoite
Vireille tulevat
Ratkaistut
             
Maahanmuutto yhteensä 23 725 28 106 25 000 30 000 25 000 30 000
— työntekijän oleskelulupa 6 495 6 553 7 000 7 000 7 000 7 000
— opiskelijan oleskelulupa 5 813 6 041 6 000 6 000 6 000 6 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) 11 417 15 512 12 000 17 000 12 000 17 000
Maasta poistaminen 6 056 6 825 4 000 4 000 4 000 4 000
Kansainvälinen suojelu yhteensä 13 007 10 878 11 750 11 850 11 750 11 950
— turvapaikkahakemukset 3 088 3 643 3 000 3 600 3 000 3 700
— kiintiöpakolaiset1) 114 481 750 750 750 750
— matkustusasiakirjat 5 653 4 708 6 000 5 000 6 000 5 000
— dublinasiat 4 152 2 046 2 000 2 500 2 000 2 500
Kansalaisuus yhteensä 7 665 6 730 8 000 7 000 8 000 7 500
— kansalaisuushakemukset 5 763 4 497 6 000 4 000 6 000 4 250
Yhteensä 50 453 52 539 48 750 52 850 48 750 53 450

1) Vuonna 2011 UNHCR:n kiintiöpakolaisesityksiä oli yhteensä 785 kpl, joista osa on tilastoitu vireille tulleisiin. Pakolaiskiintiössä valituista tehdään vain päätös, koska asiassa ei ole asiakkaan vireille laittamaa lupahakemusta.

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 108 65 65
    josta Maahamuuttoviraston osuus - 30 30
— oleskelulupa, opiskelija 38 40 30
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua      
— turvapaikka (kaikki) 263 180 134
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 150 120
— normaali menettely 370 255 190
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 212 170
— nopeutettu menettely 97 65 49
— josta Maahanmuuttoviraston osuus - 54 42
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika      
— kansalaisuushakemukset (kaikki) 373 300 265
— kansalaisuushakemukset (ns. selvät) 336 200 179
— kansalaisuushakemukset (ns. muut) 590 400 350
Ratkaistut/vireille tulleet (%) 104 108 110
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua. UMA-investoinnin laskennalliset hyödyt alkavat toteutua.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Henkilötyövuodet 287 284 285
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 10,2 9 9
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,40 3,40 3,50

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 23 846 23 418 23 066
Bruttotulot 6 028 5 000 5 000
Nettomenot 17 818 18 418 18 066
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 918    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 067    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kehyspäätöksen lisäsäästö -100
Siirto momentilta 26.01.01 2
Tuottavuustoimet -405
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 24.01.01) -107
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.10.01) -91
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.20.01) -142
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -24
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -79
Palkkausten tarkistukset 592
Toimintamenosäästö (HO) 60
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -58
Yhteensä -352

2013 talousarvio 18 066 000
2012 II lisätalousarvio 326 000
2012 talousarvio 18 418 000
2011 tilinpäätös 18 967 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 066 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 45 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -45 000
2013 talousarvio 18 066 000
2012 tilinpäätös 18 744 000
2011 tilinpäätös 18 967 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 45 000 euroa.

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Paluumuuttovalmennus 836 000
Asiantuntijapalkkiot (enintään) 40 000
Yhteensä 876 000

2013 talousarvio 876 000
2012 talousarvio 876 000
2011 tilinpäätös 592 360

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentin päätösosaa täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin käyttötarkoituksen mukaan momentin määrärahoja ei saa käyttää virkamiesten palkkaukseen ilman kirjausta momentin päätösosassa. Paluumuuttajien muuttovalmennuksen koordinointi sekä kielitutkinnon käytännönjärjestelyt toteutetaan virkamiestyönä, joten täydennetään momentin päätösosaa siten, että määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 IV lisätalousarvio
2013 talousarvio 876 000
2012 tilinpäätös 630 033
2011 tilinpäätös 592 360

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentin päätösosaa täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 55 289 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

3) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille

4) vastaanottolain 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

5) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

6) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

7) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

8) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

9) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti lukuun ottamatta valtion vastaanottokeskusten toimintamenoja, jotka budjetoidaan suoriteperusteisesti ja arvonlisäverollisina.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion vastaanottokeskusten kulutusmenojen maksamiseen. Momentille voidaan tulouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot sekä oppisopimus- ja koulutuskorvaukset. Valtion vastaanottokeskusten toimintamenomäärärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2013 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään järjestelykeskuslain 12 §:n mukaisesti. Valtion vastaanottokeskukset toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoivat Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset. Toiminta voi sisältää asumisen järjestämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muun tarpeellisen huolenpidon lisäksi muita uhrin tarvitsemia tukipalveluja ja erityispalveluja sekä turvallisuudesta huolehtimisen.

Tilapäistä suojelua saaneen, ihmiskaupan uhrin tai kansainvälistä suojelua hakeneen, jonka oleskelulupahakemus on hylätty tai joka on peruuttanut hakemuksensa, vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matka- ja muuttokustannusten ja paluuavustuksen verran.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion vastaanottokeskusten toimintamenot 8 200 000
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset 26 860 000
Vastaanoton muut menot 16 448 000
— palvelujen ostot 1 308 000
— terveydenhuolto 5 300 000
— muut menot 123 000
— vastaanotto ja käyttöraha 9 717 000
Vastaanottokustannukset yhteensä 51 508 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 2 866 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 915 000
Yhteensä 55 289 000

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

  2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Henkilötyövuodet (enintään) 97,4 100 100
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 10,2 7 7
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,4 3,5 3,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kustannusten säästö -1 233
Maahanmuuttopolitiikan tehostamisen aktiiviset toimenpiteet -5 000
Yksilöllisten oikeusapupalveluiden kustannukset (siirto momenteille 25.01.20 -350 000 euroa, 25.10.04 -350 000 euroa ja 25.10.50 -1 600 000 euroa) -2 300
Palkkausten tarkistukset 195
Yhteensä -8 338

2013 talousarvio 55 289 000
2012 II lisätalousarvio 114 000
2012 talousarvio 63 627 000
2011 tilinpäätös 77 907 555

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 55 289 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

3) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille

4) vastaanottolain 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

5) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

6) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

7) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

8) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

9) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti lukuun ottamatta valtion vastaanottokeskusten toimintamenoja, jotka budjetoidaan suoriteperusteisesti ja arvonlisäverollisina.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion vastaanottokeskusten kulutusmenojen maksamiseen. Momentille voidaan tulouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot sekä oppisopimus- ja koulutuskorvaukset. Valtion vastaanottokeskusten toimintamenomäärärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2013 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 186 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 5 200 000 euroa vastaanottokeskuksissa olevan ennakoitua suuremman asukasmäärän takia. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden siirtyminen kuntiin ei ole nopeutunut ja vastaanottokeskuksissa kuntaan muuttoa odottavien määrä on ollut kuukausittain keskimäärin noin 400 henkilöä. Turvapaikkapäätöksenteon tehostuessa oleskeluluvan saaneiden määrä on lisääntynyt enemmän kuin kuntapaikkoja on tarjolla. Vähennys 14 000 euroa aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio 5 186 000
2013 talousarvio 55 289 000
2012 tilinpäätös 69 500 559
2011 tilinpäätös 77 907 555

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 186 000 euroa.