Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2013

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Jatketaan v. 2012 käynnistettyä poliisin hallintorakenteen kehittämishanketta (Pora III). Kehittämishankkeella tavoitellaan poliisin toiminnan tehokkuuden lisäämistä vähenevien voimavarojen tilanteessa siten, että poliisi kykenee turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sisäisen turvallisuuden säilymisen hyvällä tasolla, sekä johto-, tuki- ja hallintoresurssien karsimista muuan muassa keskushallintoa keventämällä, yksiköiden määrää vähentämällä ja toiminnallisia rakenteita kehittämällä. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa operatiivisissa tehtävissä, erityisesti kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä, toimivien poliisimiesten riittävyys. Uudistus koskee paikallispoliisia, valtakunnallisia yksiköitä ja Poliisihallitusta. Osana hallintorakenteen uudistamista toteutettavalla palveluverkkouudistuksella tavoitellaan toiminnallista tehokkuuden kasvua sekä tilakustannusten kasvuun vaikuttamista parantamalla tilatehokkuutta huomioiden yhteispalvelujen kehittäminen, sähköinen asiointi sekä poliisin tietojärjestelmien uudistaminen.

Poliisi pitää yhdessä sidosryhmien ja toimijoiden kanssa mukaan lukien yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja vapaaehtoiset (kansalaistoiminta) turvallisuuden tason ja yleisen turvallisuuden tunteen hyvänä.

Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy.

Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa tietojohteisesti yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin.

Poliisi varmistaa poliisin peruspalveluiden saatavuuden, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laadun ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta.

Poliisi panostaa tietoliikenneinfrastruktuurin hyödyntämiseen tiedon ja palveluiden luomisessa, välittämisessä ja tarjoamisessa verkostoissa, asiakaspalveluissa ja arjen monialaisessa turvallisuustyössä. Vuonna 2009 käynnistettyä poliisiasiaintietojärjestelmän uudistamista (Vitja-hanke) jatketaan, tavoitteena on uuden järjestelmän käyttöönotto vuoden 2014 alussa. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen on edellytys uusien, kansalaisille suunnattujen palveluiden käyttöönotolle sekä poliisin tehokkuustavoitteiden saavuttamiselle.

Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään myös tarpeen mukaan Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet.

Poliisi torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta edistämällä kuudennen talousrikosohjelman täytäntöönpanoa tehostamalla talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä. Harmaata taloutta kitketään monipuolisella keinovalikoimalla. Vahvistetaan korruptionvastaista toimintaa johtavaa viranomaisverkostoa ja kartoitetaan korruptiolle riskialttiit alat ja tilanteet, jotta niihin voidaan puuttua.

Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Syvennetään poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin näiden tahojen yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa.

Jatketaan päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuntaa.

Valmistaudutaan vuoden 2014 alussa voimaan tulevaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakiuudistukseen. Huolehditaan lainsäädäntöuudistusten edellyttämästä koulutuksesta. Jatketaan rikosprosessin nopeuttamista edistävien toimenpiteiden kehittämistä. Tavanomaisten rikosten osalta korostuu koko prosessin sujuvuus ja nopeus sekä ns. yhden kosketuksen periaatteen soveltaminen mahdollisimman laajasti.

Jatketaan tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten tehostettuja torjuntatoimenpiteitä yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Parannetaan haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamista ja edistetään naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan.

Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuu viharikoksia parantamalla niiden tunnistamista.

Poliisi jatkaa LUPA 2016 -hankkeessa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä, joita ovat aseasioihin, yksityiseen turvallisuusalaan, yleisötilaisuuksiin ja henkilöllisyyttä osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tehtävät. Poliisi ulkoistaa sellaiset lupahallinnon menettelyt (esim. asiakirjojen postittaminen), joista huolehtiminen ei sisällä julkisen vallan käyttöä. Lisäksi poliisi lisää sähköistä asiointia ja poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä parannetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti.

Poliisi osallistuu aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi kaupunkien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteuttaminen.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 723 577 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen

2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta

Hälytyspalveluiden saatavuus ei heikkene. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentäviin tekoihin puututaan. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan puuttumalla aktiivisesti liikenteessä havaittuihin rikkomuksiin ja hyödyntämällä teknisiä valvontamenetelmiä. Teknistä liikennevalvontaa lisätään. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään.

Valvonta 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) 355 366 347
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 197 132 208 027 199 697
Henkilötyövuodet 2 998 3 004 2 940
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 242 401 246 347 249 752
Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa 228 224 245
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, arvosana 4—101) 7,6 8,0 8,0
Onnistuminen liikennevalvonnassa, arvosana 4—10 7,8 8,1 8,1
Poliisin partiointi, arvosana 4—10 7,4 8,1 8,1
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 633,4 630,0 625,0
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 406 504 410 000 410 000
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv 29,4 18,0 26,0
Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk 41 30 14
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 064 022 1 100 000 1 020 000
   josta oma-aloitteiset tehtävät, % 28 29 29
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 10,1 10,0 11,0

1) Julkisten palvelujen laatubarometri ja verkkopalvelut 2011; Valtiovarainministeriö

Hälytystoiminta 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) 1 085 1 045 969
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 62 866 63 667 62 224
Henkilötyövuodet 981 1 052 1 052
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 78 188 78 039 79 263
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 93 87 89
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 10,1 10,0 10,0
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 16,9 16,9 16,9
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, tehtävistä) 73,2 73,0 73,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, tehtävistä) 91,4 92,0 92,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, arvosana 4—101) 8,09 8,10 8,10
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm 21 077 21 000 21 000
A ja B hälytystehtävien määrä, kpl, enintään 841 558 896 000 887 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä, kpl 1 064 024 1 100 000 1 020 000

1) Julkisten palvelujen laatubarometri ja verkkopalvelut 2011; Valtiovarainministeriö

Rikostorjunta

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Poliisi painottaa harmaan talouden torjuntaa. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan ja avoinna olevien juttujen määrää vähennetään, tutkinta-aikoja lyhennetään ja takaisin saadun talousrikoshyödyn määrä kasvaa. Vakavan väkivallan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Rikosten ennalta estävää toimintaa tehostetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Väkivaltarikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja väkivaltatapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten haittaamistoimien avulla. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan tiiviillä yhteistyöllä tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti.

Rikostorjunta vastaa herkästi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta.

Rikostorjunta 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 84 85 87
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 274 594 291 682 280 733
Henkilötyövuodet 3 999 4 050 3 924
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 335 948 340 214 344 718
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 001 1 031 1 014
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 49,7 49,0 49,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 86,0 90,0 86,0
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 38,2 37,0 37,0
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 74,5 81,0 81,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 450 350 350
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, arvosana 4—101) 7,5 - 8,2
Onnistuminen talousrikosten selvittämisessä, arvosana 4—101) 7,1 - 8,2
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), arvosana 4—101) 7,7 - 8,2
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 32,0 35,0 35,0
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 750 302 730 000 750 300
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 335 655 337 000 340 000
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 32,0 55,0 55,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 671 2 050 2 050
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 014 1 800 1 600
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 43 022 38 000 38 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 880 800 800

1) Julkisten palvelujen laatubarometri ja verkkopalvelut 2011; Valtiovarainministeriö

Lupahallinto

Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen ja rikosten ennalta estämiseen. Yksityinen turva-ala ja asehallinto toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja ja uudistamalla tietojärjestelmiä. Maahanmuuttoon liittyvät lupamenettelyt ovat tehokkaita ja valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilökorttien osalta varaudutaan lisäksi biometristen tunnisteiden käyttöönottoon. Poliisin lupahallinnon palvelut noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Tietojärjestelmät, menettelyt ja rakenteet tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa, yhdenmukaista ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Poliisi jatkaa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, sisäasiainhallinnon TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen.

Lupahallinto 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/htv) 1 383 1 520 1 581
Lupahallinnon tuottotavoite, 1 000 euroa 50 514 61 000 61 000
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 1 384 3 702 2 894
Henkilötyövuodet 857 860 860
Lupahallinnon kustannukset, 1 000 euroa 46 317 61 000 61 000
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa 39 47 45
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 109 100 100
Palvelukyky ja laatu    
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 4—101) 7,90 8,20 8,20
Suoritteet      
Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 1 185 394 1 307 000 1 360 000
— Passit 505 295 700 000 700 000
— Henkilökortit 106 134 100 000 100 000
— Ajoluvat 365 003 300 000 350 000
— Aseluvat 67 096 70 000 60 000
— Ulkomaalaisluvat 66 005 52 000 65 000
— Muut luvat 75 861 85 000 85 000

1) Julkisten palvelujen laatubarometri ja verkkopalvelut 2011; Valtiovarainministeriö

Lupavalvonta 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) 220 217 217
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 13 320 13 889 13 830
Suoritteet      
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl 72 570 72 688 72 688
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstötarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrästä päätettäessä varmistetaan suunnitelmallinen rekrytointi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Varmistetaan poliisin koulutus molemmilla kansalliskielillä ja kehitetään poliisin koulutuksessa eri kulttuurien kohtaamisessa tarvittavia keskeisiä taitoja.

Poliisi edistää poliisihallintoa koskevaa yhteiskunnallisesti merkittävää monitieteistä tutkimusta.

Poliisikoulutus 2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Tuottavuus      
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 470,6 388,0 452,0
Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,8 6,3 6,0
Taloudellisuus      
Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 26 223 25 000 25 000
Henkilötyövuodet 202 201 201
Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 175 290 360
Poliisipäällystötutkinnon koulutuspäivän hinta, enintään, euroa 242 259 260
Palvelukyky ja laatu      
Perustutkintokoulutuksesta tavoiteajassa valmistuneet, % 97,6 97,0 97,0
Suoritteet      
Perustutkintokoulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden 7,3 16,0 7,3
Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 228 100 168
Perustutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 165 291 326

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 125 171 128 814 130 961
Henkilötyövuodet 947 922 963
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 45 706 44 419 47 030
Henkilötyövuodet 730 709 691
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 56 652 60 045 59 821

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat

Henkiset voimavarat

Poliisin organisaatiota, toimintaa ja prosesseja kehitetään tehokkaammaksi ja tuottavammaksi. Poliisin henkilöstöstrategian toimeenpano aloitetaan.

Henkiset voimavarat 2011
toteutuma1)
2012
arvio
2013
tavoite
       
Henkilötyövuodet 10 708 10 758 10 530
Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % 73,6 74,0 74,0
Naisia, %-osuus 28,2 28,4 28,6
Poliisimiehet, htv 7 653 7 639 7 665
Naisia, %-osuus 13,9 13,9 14,0
Opiskelijat, htv2) 415 484 260
Naisia, %-osuus 22,3 25,5 25,5
Muu henkilöstö, htv 2 640 2 635 2 605
Naisia, %-osuus 71,2 71,0 71,0
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 8,5 8,5 8,5

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2011 toteutumassa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 127,3 htv. Vuoden 2012 arviossa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 120 htv. Vuoden 2013 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 120 htv (15 htv poliisit +105 htv muita virkoja).

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 768 803 773 355 798 277
Bruttotulot 62 188 70 893 74 700
Nettomenot 706 615 702 462 723 577
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 23 771    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 069    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 56 996 66 081 68 036
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 52 567 66 081 68 036
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 429 - -
Kustannusvastaavuus, % 108 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
AFIS-päivitys (kertamenon poistuminen) -1 000
Kehyspäätöksen lisäsäästö -2 000
Kertamenon (EK) poisto -2 600
Panssaroitu turva-auto (kertamenon poistuminen) -700
Siirto momentilta 25.40.01 (1 htv) 38
Siirto momentilta 26.01.01 84
Sähköisen asioinnin kehittämishanke (siirto momentilta 28.70.20) 875
Toimitilahankkeet 2 000
Työttömien poliisien työllistäminen (kertamenon poistuminen) -5 000
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentilta 26.40.01) 91
Uudet tuottavuustoimet -3 946
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -298
Harmaan talouden torjunta (HO) 600
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -2 725
Palkkausten tarkistukset 23 593
Toimintamenosäästö (HO) 2 214
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -2 111
Tasomuutos 12 000
Yhteensä 21 115

2013 talousarvio 723 577 000
2012 II lisätalousarvio 14 005 000
2012 I lisätalousarvio 9 900 000
2012 talousarvio 702 462 000
2011 tilinpäätös 696 913 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta pitää myönteisenä, että kevään 2012 kehyspäätöksessä poliisitoimen kehystä korotettiin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2016 tasossa. Poliisin määrärahataso on todettu eduskunnassa useana vuonna riittämättömäksi suhteessa kasvaviin toimintamenoihin.

Tasokorotuksesta huolimatta poliisitoimen on kuitenkin kehyspäätöksessä pysyäkseen säästettävä toimintamenoistaan noin 35 miljoonaa euroa kehyskauden aikana. Toiminnan tehostamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi vuosina 2014—2015 toteutetaan koko poliisihallintoa koskeva hallintorakenteen uudistus PORA III.

Syksyllä 2012 esitettyjen PORA III -hankkeen päälinjausten mukaan Poliisihallituksen alaisten yksiköiden määrää ja poliisilaitoksia vähennetään, mm. liikkuva poliisi esitetään integroitavaksi paikallispoliisiin. Hankkeen kustannussäästöjen arvioidaan olevan yhteensä noin 28,5 miljoonaa euroa vuoden 2016 tasolla.

Valiokunta toteaa, kuten useasti aiemminkin, että poliisitoimen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Valiokunta totesi myös vuoden 2011 budjettimietinnössään, että voimavaroja kohdennettaessa tulee tarkastella kriittisesti poliisihallinnon organisointia ja arvioida poliisin hallintorakenneuudistuksen (PORA I ja PORA II) painopisteiden oikeellisuutta. Valiokunta pitää siten hyvänä, että sisäasiainministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan erityisesti Poliisihallituksen ja poliisiosaston toiminnan kehittämistä. Arvioinnissa on oleellista ottaa huomioon hallinnon suhde kenttätyötä tekeviin poliiseihin sekä paikallispoliisin että liikkuvan poliisin näkökulmasta.

Valiokunta painottaa, että tulevilla hallintoon kohdistuvilla toimilla on turvattava kentällä toimivien poliisien määrä ja erityisosaamisen säilyminen sekä huolehdittava poliisipalveluista ja siten kansalaisten turvallisuudesta koko maassa. Myös liikennevalvontaan, mukaan lukien raskaan liikenteen valvonta ja liikennevalvonnan yhteydessä tehtävä muun rikollisuuden torjunta, käytettävät resurssit on turvattava, eikä poliisin näkyvyyden muiltakaan osin pidä heikentyä tulevien toimenpiteiden myötä. Valtion talouden kannalta valiokunta pitää oleellisena, että tavoiteltavat kustannussäästöt ovat realistisia.

Vuodelle 2013 poliisitoimen toimintamenoiksi esitetään kehyspäätöksen korotuksen myötä noin 21,1 miljoonaa euroa suurempaa määrärahaa kuin vuoden 2012 talousarviossa. Momentin tasokorotuksella pystytään valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvaamaan poliisin toiminnan taso vuonna 2013.

Poliisimiesten määrän on tarkoitus pysyä kuluvan vuoden tasolla 7 564 henkilötyövuodessa. Poliisitoimen kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan kuitenkin pienenevän yli 200 henkilötyövuodella noin 10 400 henkilötyövuoteen johtuen työ- ja kenttäharjoittelussa olevien opiskelijoiden määrän vähenemisestä.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota sisäasiainministeriön arvioon siitä, että poliisimiesten poistuma ylittää valmistuvien poliisimiesten määrän noin 170 henkilöllä vuonna 2014. Työttömien poliisien määrää on onnistuttu vähentämään 80 henkilöön, joten he eivät täytä muodostuvaa vajetta. Käytännössä tämä tarkoittaa poliisimiesten määrän vähentymistä, mikä ei vastaa hallitusohjelman linjausta. Valiokunta on aiemminkin todennut (esim. VaVM 26/2011 vp), että koulutusmäärien tulee olla tasapainossa pitkän tähtäimen suunnitelmien kanssa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Poliisihallituksen ja yksiköiden välisissä tulosneuvotteluissa sisällytetään suojelupoliisin vuoden 2013 budjettiin eduskunnan sille kuluvalle vuodelle lisäämä 600 000 euroa terrorismin torjuntaohjelman jatkamiseen. Myös suojelupoliisin, kuten muidenkin yksiköiden, toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset tulee huomioida määrärahojen kohdistamisessa.

Valiokunta pitää hyvänä, että sisäasiainministeriölle esitettävän 6,2 miljoonan euron lisärahoituksen turvin voidaan jatkaa harmaan talouden tehostettua torjuntaa. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostorjuntaan ja avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun talousrikoshyödyn määrän lisäämiseen. Kuluvana vuonna rikoshyötynä haltuun saadun omaisuuden arvon arvioidaan nousevan yli 30 miljoonaan euroon.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen, mikä edellyttää yhä enemmän yhteistyötä viranomaisten välillä ja järjestöjen kanssa. Tämä on tullut esiin erityisesti niin perhesurmien kuin myös nuorten tekemien vakavien väkivaltarikosten taustojen selvittämisessä. Valiokunta pitää myönteisenä, että sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanon varmistamiseksi on valmisteltu alueelliset toimeenpanosuunnitelmat aluehallintovirastojen johdolla. Näin ohjataan myös viranomaisten ja järjestöjen työtä monialaisten ongelmien ratkaisussa.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa harmaan talouden torjunnan osana toteutettavan pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan. Määrärahalla vahvistetaan laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaa ja torjuntaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 723 627 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen

2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 500 000 euroa aiheutuu terrorismin torjuntaan tarvittavista kertainvestoinneista ja 2 300 000 euroa poliisin tietojärjestelmäuudistukseen (VITJA) liittyvästä TUVEn palvelinalustaratkaisun laajennuksesta.


2013 I lisätalousarvio 2 800 000
2013 talousarvio 723 627 000
2012 tilinpäätös 726 367 000
2011 tilinpäätös 696 913 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 1 814 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -1 814 000
2013 I lisätalousarvio 2 800 000
2013 talousarvio 723 627 000
2012 tilinpäätös 726 367 000
2011 tilinpäätös 696 913 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 1 814 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 2 600 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 350 000
Noutokuljetukset 150 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 200 000
Valmiusryhmän käyttö 200 000
Yhteensä 3 500 000

2013 talousarvio 3 500 000
2012 talousarvio 3 500 000
2011 tilinpäätös 3 444 385

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Täydentävä talousarvioesitys HE 166/2012 vp (22.11.2012)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Valtuus

Poliisihallitus oikeutetaan tekemään sopimuksia turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) hankinnasta siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013—2016 enintään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Määräraha on siirtoa momentilta 28.70.20.

Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus.

Hanke ajoittuu vuosille 2013—2016 ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 19,16 milj. euroa, josta viranomaisten oman työn osuus on arviolta 4,16 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
           
Vuoden 2013 sitoumukset 1 000 7 000 4 000 3 000 15 000

2013 talousarvio 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Valtuus

Poliisihallitus oikeutetaan tekemään sopimuksia turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) hankinnasta siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013—2016 enintään 15 000 000 euroa.