Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              40. Avustus Finavia Oyj:lle
              70. Jäänmurtajan hankinta
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 142 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 236 km vuoden 2011 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 3,7 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvo on yli 50 mrd. euroa.

Liikenneverkon tasearvo (milj. euroa)

  v. 2011 v. 2012 (arvio) v. 2013 (arvio)
       
Tiet 15 007 14 927 14 877
Radat 3 710 3 685 3 697
Vesiväylät 207 197 190
Yhteensä 18 924 18 809 18 764

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1 009 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 638 milj. euroa. Kainuun hallintokokeilun loppuessa perusväylänpitoon palautetaan perusväylänpidon rahoitus, mikä lisää perusväylänpidon rahoitusta 14,723 milj. euroa vuoden 2012 talousarvioon nähden.

Uuden jäänmurtajan hankintaan myönnetään 125 milj. euron sopimusvaltuus, johon sisältyy öljyntorjuntakapasiteetin hankinta. Vuodelle 2013 osoitetaan 27 milj. euron määräraha.

Vuonna 2013 käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti kaksi kehittämishanketta. Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen käynnistetään perusväylänpidossa. Lisäksi aloitetaan osittaisella jälkirahoituksella toteutettava E18 Kehä III:n kehittämisen 2. vaihe.

Tämän lisäksi tuetaan yksityisteitä 8 milj. eurolla ja länsimetron rakentamista 24 milj. eurolla.

Liikenneverkon ylläpidolla ja kehittämisellä toteutetaan liikennepoliittista selontekoa sekä liikenteen vaikuttavuustavoitteita eli turvataan matka- ja kuljetusketjujen toimintaa, parannetaan liikenneturvallisuutta ja vähennetään ympäristöhaittoja kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Perusväylänpidon ja kehittämisen momenttien perusteluissa on tarkemmin kuvattu toimia ja rahoitusta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2013 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita, tutkimukselle sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2011
toteutuma
2012
tavoite/
ennuste
2013
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Palvelukyky ja laatu      
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,7 3,7 3,3
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,4 3,4 3,3
Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenneviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,4 3,5 3,5
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min. 8 4 4
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min. 2 1 1
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h,   12,6 3,5
Väylien kunto      
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät, km, enintään 410 380 360
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, enintään 3 695 4 400 5 100
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään 758 800 800
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään 52/187 50/200 50/260
Liikenneturvallisuus ja ympäristö      
Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl 26,5 23 23
Perusväylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi 20 200 150
Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä perusväylänpidon toimin, km 2,2 3,0 2,0
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 6,0 2,0 2,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, % 1,3 0,2 0,2

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Toimintamenot (01) 85,6 86,9 86,5
— Tulot toiminnasta 2,6 2,0 2,0
— Toimintamenot 88,2 88,9 88,5
— Hallinto 81,7 81,9 81,5
— T&K 6,5 7,0 7,0
Perusväylänpito (20) 911,6 933,1 935,2
Tulot 83,4 78,7 73,9
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 29,8 19,3 15,7
— Ratamaksu 43,8 45,8 44,8
— Muut tulot 9,9 13,6 13,4
Menot 995,0 1 011,8 1 009,1
— Uus- tai laajennusinvestointi 84,8 100,2 71,2
— Korvausinvestointi 75,8 168,2 146,6
— Ylläpito 324,0 189,9 200,3
— Hoito 290,5 293,9 323,5
— Käyttö 37,5 60,0 61,3
— Merikartoitus 7,4 8,0 8,0
— Liikenteen informaatio- ja ohjauspalvelut 60,8 74,3 78,7
— Talvimerenkulku 52,9 55,0 50,0
— Maantielauttaliikenne 43,2 45,0 47,3
— Liikenteen suunnittelu 6,0 11,7 10,8
— Väylänpidon omaisuushallinta 12,2 5,5 11,4
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) 417,2 600,7 638,0
Jäänmurtajan hankinta (70) - - 27,0
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 40,5 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 66,7 444,7 361,7
Eräät väylähankkeet (78) 249,6 73,1 167,3
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 60,4 47,9 47,0
Nettomenot yhteensä 1 414,4 1 620,7 1 659,7
       
Bruttomenot yhteensä 1 500,4 1 701,4 1 735,6

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2011
toteutuma
2012
arvio
muutos 2013
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 96 865 99 000 2,2 % 101 000 2,0 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 17,7 17,7 0,0 % 17,7 0,0 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 75 740 83 840 10,7 % 84 680 1,0 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 1 516 1 516 0,0 % 1 516 0 %
Kustannukset, 1 000 euroa 99 628 89 628 -10,0 % 96 628 7,8 %
Kustannusvastaavuus 77,5 % 95,2 % 17,7 %-yks 89,2 % -6,0 %-yks

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 503 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 88 256 88 934 88 503
Bruttotulot 2 615 2 000 2 000
Nettomenot 85 641 86 934 86 503
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 687    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 786    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -900
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -204
Palkkausten tarkistukset 1 878
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -575
Tasomuutos -630
Yhteensä -431

2013 talousarvio 86 503 000
2012 II lisätalousarvio 985 000
2012 talousarvio 86 934 000
2011 tilinpäätös 83 740 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 503 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yhteisen lippu- ja maksujärjestelmää hoitavan yhtiön osakkeiden merkitsemiseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 86 503 000
2012 tilinpäätös 87 919 000
2011 tilinpäätös 83 740 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yhteisen lippu- ja maksujärjestelmää hoitavan yhtiön osakkeiden merkitsemiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentilta vähennetään 148 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta.


2013 IV lisätalousarvio -148 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 86 503 000
2012 tilinpäätös 87 919 000
2011 tilinpäätös 83 740 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentilta vähennetään 148 000 euroa.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 935 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien uus- ja laajennusinvestoinneista, korvausinvestoinneista, ylläpidosta, hoidosta, käytöstä, merikartoituksesta, liikenteenhallinnasta, talvimerenkulun avustamisesta, liikenteen suunnittelusta, väylänpidon omaisuushallinnasta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 44,8 milj. euron ratamaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 milj. euroa rataveroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahasta rahoitetaan pienehköt investoinnit, kunnossapito, liikenteen hallinta, liikenteen suunnittelu ja väylänpidon omaisuushallinta.

Perusväylänpidon rahoituksesta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Perusväylänpidon investointimenoiksi on suunniteltu 217 milj. euroa. Väylien uus- ja laajennusinvestointeihin ja niiden hankesuunnitteluun (pl. kehittämishankkeiden hankesuunnittelu) käytetään 71 milj. Hankkeiden yleis- ja esisuunnittelu rahoitetaan tältä momentilta.

Korvausinvestointeihin suunnitellaan käytettävän 147 milj. euroa, mistä rataverkon korvausinvestointeihin 75 milj. euroa. Tässä on vähennystä edellisvuoteen 13 milj. euroa. Radanpidon korvausinvestoinnit ovat usein suuria investointeja ja vuosittainen rahoitustarve vaihtelee investointien etenemisen mukaisesti. Korvausinvestoinnit ovat perusparannuksia, joissa olemassa olevien väylien rakenteita tai laitteistoja uusitaan väylän kunnon ja toimivuuden palauttamiseksi.

Kunnossapitomenoihin arvioidaan käytettävän 593 milj. euroa. Kunnossapito muodostuu liikenneverkon ylläpidosta, hoidosta, käytöstä ja merikartoituksesta. Ylläpitotoimilla (200 milj. euroa, josta tiet 152 milj. euroa, radat 45 milj. euroa ja vesiväylät 3 milj. euroa) varmistetaan väylien rakenteiden ja liikenteen ohjausjärjestelmien toimintakunnon säilyminen. Hoitoa (324 milj. euroa) ovat toimet, joita säännöllisesti tarvitaan väylän, varusteen tai rakenteen pitämiseksi toimintakunnossa. Tieverkon hoitomenot kasvavat 33 milj. euroa vuodesta 2012 mm. kustannustason nousun vuoksi. Käytöllä (61 milj. euroa) tarkoitetaan lähinnä väylien valaistuksen ja rataverkon sähköenergian menoja. Merikartoitus (8 milj. euroa) sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenteenhallintamenot ovat 129 milj. euroa. Liikenteen hallinta muodostuu jäänmurtopalveluista (50 milj. euroa) sekä muista liikenteen informaatio- ja ohjauspalveluista (79 milj. euroa), joilla parannetaan tie-, rautatie- ja vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen päästöjä. Talvimerenkulun menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan. Väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 89,2 % vuonna 2013. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Liikenteen informaatio- ja ohjauspalveluihin sisältyy liikennepoliittisen selonteon mukaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen. Suomen tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjaus toimii kaikkina aikoina ja tapahtuu pääasiassa teknisten järjestelmien avulla. Liikennemäärien kasvu ja ilmastomuutoksen hillintä sekä kansainväliset velvoitteet lisäävät painetta ohjata liikennettä yhä tehokkaammin ja sujuvammin. Olemassa oleva väyläkapasiteetti on käytettävä entistä tehokkaammin hyväksi. Nykyiset liikenteenohjausjärjestelmät eivät enää pysty vastamaan kasvaviin tarpeisiin ja niiden uusiminen on välttämätöntä. Hankkeessa uusitaan tie-, rautatie- ja meriliikenteen ohjausjärjestelmiä liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Rautatieliikenteessä parannetaan junaliikenteen täsmällisyyttä sekä ohjauslaitteiden ja -järjestelmien toimintavarmuutta. Länsi-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä uusitaan. Tieliikenteessä yhtenäistetään ohjaussovelluksia, kehitetään häiriötilanteiden ennakointia ja hallintaa, liikenteen tilannekuvaa sekä tienkäyttäjien tietopalveluita. Meriliikenteessä parannetaan alusliikenteen riskienhallintaa ja turvallisuutta sekä viranomaisten, satamien ja alusten välistä tiedonvaihtoa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 90 milj. euroa ja se toteutetaan vuosina 2013—2018. Vuonna 2013 määrärahaksi varattaisiin 5 milj. euroa.

Maantielauttaliikenteen menot 47 milj. euroa muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä.

Liikenteen suunnittelumenot 11 milj. euroa koostuvat tarveselvityksistä, liikennejärjestelmäsuunnittelusta sekä hankkeiden (ml. kehittämishankkeet) esi- ja yleissuunnitelmista.

Väylänpidon omaisuushallinnan menot ovat 11 milj. euroa.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla. Toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, etteivät kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä, radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset eikä huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä lisäänny.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja. Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan tasoristeysten määrää vähentämällä.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa suolaa formiaatilla.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2011—2013 (milj. euroa)

  2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio 2013 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 559 18 541 548 17 531 557 16 541
Radanpito 349 64 285 371 61 310 359 57 302
Vesiväylänpito 87 1 86 93 1 92 93 1 92
Yhteensä 995 83 912 1 012 79 933 1 009 74 935

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisten menojen poistuminen -2 700
Radanpitoon määrärahan lisäys (HO) 5 000
Siirto momentille 31.10.77 kehittämishankkeiden hankesuunnitteluun -10 000
Siirto momentille 31.10.77 Pisara-radan suunnitteluun -4 960
Siirto momentille 31.30.64 -4 517
Siirto momentilta 31.10.77 Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti 5 000
Siirto momentilta 32.50.(63) 14 723
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.50.01) -371
Yhteensä 2 175

2013 talousarvio 935 235 000
2012 II lisätalousarvio 7 205 000
2012 I lisätalousarvio 12 000 000
2012 talousarvio 933 060 000
2011 tilinpäätös 923 956 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentin määrärahaksi esitetään yhteensä 935,2 milj. euroa, joka vastaa suunnilleen kuluvan vuoden tasoa. Tienpitoon on tarkoitus käyttää 541 milj. euroa, radanpitoon 302 milj. euroa ja vesiväylien kunnossapitoon 92 milj. euroa.

Määrärahaa käytetään myös tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmän uusimishankkeen aloittamiseen, johon osoitetaan 5 milj. euron rahoitus. Hankkeella parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja toimintavarmuutta, se toteutetaan vuosina 2013—2018, ja sen kokonaiskustannukset ovat 90 milj. euroa.

Kustannustason nousu vähentää kuitenkin ensi vuoden ostovoimasta noin 5 prosenttia eli noin 50 milj. euroa, minkä lisäksi perusväylänpidon rahoitus on laskenut ostoarvoltaan jo useita vuosia, samalla kun liikennemäärät ovat kasvaneet. Rahoituksen niukkuudesta johtuen ensisijaisesti varmistetaan keskeisen väyläverkon kunto ja toimivuus sekä koko väyläverkon päivittäinen liikennöitävyys ja hoitotaso. Alemman väyläverkon kunto sen sijaan joustaa rahoituksen mukaan.

Valiokunta pitää hyvänä, että vuodesta 2016 lukien väyläinvestointien rahoituksesta siirretään vuosittain 100 milj. euroa perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon. Jo sitä ennen on kuitenkin pyrittävä lisäämään etenkin perustienpidon resursseja, sillä tieverkon kunnolla on keskeinen merkitys mm. elinkeinoelämän kuljetuksille ja joukkoliikenteelle. Etenkin ns. alueellisilla investoinneilla voidaan vastata nopeasti yhdyskuntien ja elinkeinoelämän muutostarpeisiin, mutta rahoituksen niukkuudesta johtuen tällaisiin hankkeisiin ei ole ollut viime vuosina juuri mahdollisuuksia.

Selonteon mukaan jo vuosina 2013—2015 pyritään kuitenkin osoittamaan lisärahoitusta pieniin investointiohjelmiin, jotka painottuvat mm. liikenneturvallisuuteen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten tehostamiseen sekä joukkoliikenteen toimivuuden parantamiseen.

Valiokunta painottaa erityisesti liikenneturvallisuuden parantamista, kuten ratkaisuja, jotka siirtävät raskaan liikenteen reitit pois taajamista. Myös kevyen liikenteen väylät edistävät liikenneturvallisuutta, minkä lisäksi ne ovat tärkeitä liikuntapaikkoja ja antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen.

Valiokunta toteaa, että panostukset perusväylänpitoon ovat yksi tehokkaimmista elvytyskeinoista; ne ovat nopeasti käynnistettävissä, niillä on hyvä työllisyysvaikutus, ja oikein kohdentamalla niillä voidaan kohentaa elinkeinoelämän ja alueellista kilpailukykyä.

Valiokunta on huolissaan siitä, miten raskaan liikenteen enimmäispainojen ja -mittojen mahdollinen korotus vaikuttaa tienpidon kustannuksiin. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä on 7.11.2012 esittänyt, että raskaan liikenteen kaluston enimmäispainoja ja -mittoja korotetaan mm. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja logistiikkakustannusten alentamiseksi. Jatkossa suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saisi olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia ja kuorman korkeus 20 cm nykyistä enemmän.

Valiokunta pitää tärkeänä, että päätöksenteossa otetaan huomioon muutoksen kokonaisvaikutukset, kuten mm. liikenneturvallisuusnäkökohdat sekä tiestön ja siltojen kunnon asettamat rajoitukset. Esim. metsäteollisuuden kuljetukset käyttävät usein alempiasteista tieverkkoa, joka on monin osin huonokuntoinen. Mikäli painorajat nousevat, tulee perusväylänpidon kasvava kunnossapitotarve ottaa talousarviossa täysimääräisesti huomioon.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös vesiväylien kunnossapitoon ja turvalaitteiden kuntoon kiinnitetään huomiota erityisesti elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusten varmistamiseksi. Mm. matkailun ja bioenergian saatavuuden edistäminen edellyttävät myös sisävesireittien kehittämistä.

Valiokunta lisää momentille teollisuuden toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta parantaviin kiireellisimpiin pieniin hankkeisiin 9 000 000 euroa, josta osoitetaan 5 000 000 euroa Vt 23:lla ja 2 000 000 euroa Vt 2:lla tehtäviin kunnostustöihin.

Valtatie 23 (Varkaus—Karvio) on mutkainen ja kapea, mutta se toimii pääväylänä Pohjois-Karjalan alueen elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksille sekä Varkauden seudun puunjalostustehtaille. Valtatie 2 on puolestaan päätieyhteys pääkaupunkiseudulta Satakuntaan sekä osiin Hämettä, Pirkanmaata ja Pohjanmaata. Tiellä on keskeinen merkitys elinkeinoelämälle sekä Helsingin, Porin ja Rauman satamiin kulkevalle liikenteelle. Tietä on jo korjattu, mutta sen liikenneturvallisuutta on teollisuuden kuljetukset huomioon ottaen edelleen parannettava.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 944 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien uus- ja laajennusinvestoinneista, korvausinvestoinneista, ylläpidosta, hoidosta, käytöstä, merikartoituksesta, liikenteenhallinnasta, talvimerenkulun avustamisesta, liikenteen suunnittelusta, väylänpidon omaisuushallinnasta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla enintään 5,3 milj. euron kokonaiskustannusten arvonlisäverottomasta määrästä sekä vastaavat arvonlisäveromenot siten, että kaivosyhtiö rahoittaa valtiolle kuuluvan tieyhteyden suunnittelun ja rakentamisen arvonlisäveroineen, jotka valtio maksaa takaisin yhtiölle korottomana vuosina 2017 ja 2018 kahtena yhtä suurena eränä edellyttäen, että hanke on valmistunut ja tuolloin alueella on merkittävää kaivostoimintaa.

Selvitysosa:Suhangon kaivoksen tiejärjestelyt toteutetaan kaivosyhtiön rakennusaikaisella rahoituksella. Kaivosyhtiö valmistelee Suhangon kaivoksen avaamista Ranuan kunnassa. Kaivoksen avaamisen valmistelevat työt ja kaivostoiminta edellyttävät uuden, noin 10,7 km pituisen maantieyhteyden rakentamista kantatieltä 78 kaivokselle. Uusi tieyhteys noudattaa ensimmäisten 4,0 km matkalla nykyisen Palovaaran paikallistien 19758 linjausta ja 6,7 km matkalla sijoittuu uuteen maastokäytävään. Uudesta tieyhteydestä maantietä on noin 8,5 km kantatie 78:lta kaivospiirin rajalle ja 2,2 km yksityistietä kaivosalueen sisällä.

Kaivostoiminta on tarkoitus kaivosyhtiön ilmoituksen mukaan saada käyntiin vuonna 2016, minkä vuoksi tien rakentamistyöt pitää voida aloittaa vuoden 2013 alkupuolella. Hankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty ja se on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Kaivostoiminnan käynnistymisen arvioidaan luovan Ranuan kuntaan merkittävästi uusia työpaikkoja.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 944 235 000
2012 tilinpäätös 952 265 000
2011 tilinpäätös 923 956 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia uuden tieyhteyden suunnittelusta ja rakentamisesta kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle Ranualla enintään 5,3 milj. euron kokonaiskustannusten arvonlisäverottomasta määrästä sekä vastaavat arvonlisäveromenot siten, että kaivosyhtiö rahoittaa valtiolle kuuluvan tieyhteyden suunnittelun ja rakentamisen arvonlisäveroineen, jotka valtio maksaa takaisin yhtiölle korottomana vuosina 2017 ja 2018 kahtena yhtä suurena eränä edellyttäen, että hanke on valmistunut ja tuolloin alueella on merkittävää kaivostoimintaa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitus käyttää teiden, ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen.


2013 III lisätalousarvio 25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 944 235 000
2012 tilinpäätös 952 265 000
2011 tilinpäätös 923 956 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 14/2013 vp (8.10.2013)

Perusväylänpitoon ehdotetaan 25 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitus käyttää teiden, ratojen ja siltojen kunnostamisen aikaistamiseen.

Valiokunta pitää määrärahaa perusteltuna ja toteaa, että toimenpidepaketti lisää työllisyyttä ja edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä talouskasvua myös pidemmällä aikajänteellä.

Valiokunta painottaa, että aluehallintoviranomaisten toiminta-alueiden rajat eivät saa olla esteenä elinkeinoelämän tarvitsemien kuljetusreittien tarkoituksenmukaiselle kunnossapidolle ja parantamiselle. Valiokunta pitää edellä olevan perusteella välttämättömänä, että Liikennevirasto varmistaa mm. metsäteollisuuden kuljetusjärjestelmien kokonaisvaltaisen kehittämisen myös toiminta-alueiden rajat ylittävillä alueilla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa.

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 24 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Selvitysosa:Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Valtuudesta aiheutuvien menojen määrä muuttuu maanrakennuskustannusindeksin muutosten mukaisesti. Helmikuun 2012 hintatasossa (ind. 156,7 MAKU 2000=100) hankkeen rakentamiskustannukset ovat 795 milj. euroa, joka vastaisi 238 milj. euron suuruista valtion avustusta.

Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2011 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 93 milj. euroa. Vuonna 2012 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 142 milj. euroa, josta valtion avustuksen 30 % osuus on 42,6 milj. euroa, josta 18,6 milj. euroa voidaan rahoittaa aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista. Määrärahojen tarpeen alenemiseen vuoden 2012 talousarvion määrärahaan verrattuna on vaikuttanut hankkeen alkuvaiheen töiden suunniteltua hitaampi käynnistyminen.

Rakentamisesta valtiolle aiheutuvien kustannusten arvioidaan vuoden 2007 lokakuun kustannustasossa (ind. 131,5 MAKU 2000=100) olevan 54,3 milj. euroa vuonna 2014, 49,9 milj. euroa vuonna 2015, 32,7 milj. euroa vuonna 2016 sekä 0,7 milj. euroa myöhempinä vuosina yhteensä. Luvut ovat ilman arvonlisäveromenoa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
           
Ennen vuotta 2012 tehdyt sitoumukset 24 000 54 300 49 900 33 400 161 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -10 974
Yhteensä -10 974

2013 talousarvio 24 000 000
2012 talousarvio 34 974 000
2011 tilinpäätös 13 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 24 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys aiheutuu tarpeesta yhdenmukaistaa momentin myöntämis- ja kirjauskäytännöt sekä määrärahan käyttöperustelut.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 IV lisätalousarvio
2013 talousarvio 24 000 000
2012 tilinpäätös 34 974 000
2011 tilinpäätös 13 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

40. Avustus Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään 1 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Tampere-Pirkkala lentoaseman kakkosterminaalin korjausinvestoinnin toteuttamiseksi Finavia Oyj:lle.

Vuoden 2011 talousarviossa myönnetty 1 100 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.

Selvitysosa:Vuoden 2011 talousarviossa on myönnetty 1 100 000 euron määräraha avustuksen maksamiseen Tampere-Pirkkala lentoaseman kakkosterminaalin korjausinvestoinnin toteuttamiseksi Finavia Oyj:lle.

Hankkeen aloittaminen edellyttää valtiontuen hyväksyntää Euroopan komissiossa, jossa asian käsittely on vielä kesken. Avustuksen myöntäminen on viivästynyt edellä olevan johdosta.

Määräraha on kokonaisuudessaan peruutettavan määrärahan uudelleen budjetointia. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2013 IV lisätalousarvio 1 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään 1 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Tampere-Pirkkala lentoaseman kakkosterminaalin korjausinvestoinnin toteuttamiseksi Finavia Oyj:lle.

Vuoden 2011 talousarviossa myönnetty 1 100 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2013 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa.


2013 talousarvio 1 000 000
2012 II lisätalousarvio 1 340 000
2012 talousarvio 1 000 000
2011 tilinpäätös 2 700 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.

Avustettavia kohteita arvioidaan vuonna 2013 olevan noin 320 ja keskimääräisen avustuksen olevan 25 000 euroa. Vuonna 2011 tuen kokonaismäärän ollessa 23 milj. euroa avustettavia kohteita oli 1 000 ja keskimääräinen tuki oli 20 000 euroa. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista.

Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on noin 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -5 000
Yhteensä -5 000

2013 talousarvio 8 000 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 13 000 000
2011 tilinpäätös 23 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Momentille ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa. Se on 5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän, koska eduskunnan tälle vuodelle tekemä 5 milj. euron tasokorotus ei sisälly menokehykseen eikä siten budjettiesitykseen. Kehyspäätöksen mukaan vuonna 2014 valtionavustus laskee edelleen 5 milj. euroon.

Valtionavustusta käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen, perustuotannon tarvitsemien teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Avustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niitä hoitaa noin 16 000 tiekuntaa.

Valiokunta katsoo, että yksityistiet ovat tärkeitä niin maatalouden, metsätalouden kuin myös matkailun ja paikallisten yritysten näkökulmasta. Yksityisteiden varsilla on paljon puunjalostusteollisuuden ja energiatuotannon tarvitsemia raaka-aineita, joiden kuljetusvarmuus ei saa vaarantua. Saadun selvityksen mukaan yksityisteiden kunto on monin paikoin jo tällä hetkellä riittämätön raskaiden kuljetusten tarpeisiin. Runsassateinen kesä ja poikkeukselliset tulvat ovat edelleen heikentäneet teiden kuntoa ja lisänneet avustuksen tarvetta.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys aiheutuu tarpeesta yhdenmukaistaa momentin myöntämis- ja kirjauskäytännöt sekä määrärahan käyttöperustelut.

Momentille ei edellä oleva johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 IV lisätalousarvio
2013 talousarvio 9 000 000
2012 tilinpäätös 13 000 000
2011 tilinpäätös 23 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

70. Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirastolle myönnetään oikeus hankkia uusi jäänmurtaja enintään 125,0 milj. euron sopimusvaltuuden määrästä.

Selvitysosa:Uuden jäänmurtajan muodostamalla kapasiteetilla korvataan vanhentuneen jäänmurtaja Voiman palvelut. Hankittava jäänmurtaja varustetaan soveltuvaksi myös avomeriolosuhteissa tapahtuvaan hätähinaukseen ja öljyvahinkojen torjuntaan. Aluksen pitoaika on 40 vuotta. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon perusjäänmurtajan hankintakustannuksena noin 120 milj. euroa ja öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksena noin 5 milj. euroa. Jäänmurtajan suunnittelu ja rakentaminen kilpailutetaan erikseen.

Uusi jäänmurtaja hankitaan jäänmurron peruskapasiteettiin siten, että aluksen omistaa Liikennevirasto, joka kilpailuttaa operoinnin. Uuden toimintamallin tarkoituksena on edullisempien jäänmurtopalveluiden tuottaminen aluksille.

Jäänmurtajan hankintamenoon sisältyvät myös aluksen suunnittelusta, tarjouskilpailusta, hankinnan valvonnasta ja luokituksesta aiheutuvat sekä muut vastaavat hankintaan liittyvät menot.

Jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015—2016. Murtajan huolto-, miehitys- ja operointimenot rahoitetaan vuodesta 2016 lähtien momentilta 31.10.20. Momentin rahoitustarve ei nouse investoinnin johdosta. Öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvat menot rahoitetaan momentilta 35.10.20, jonka lisärahoitustarve on 500 000 euroa aluksen käyttöönotosta lähtien.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuu menoja 46,0 milj. euroa vuonna 2014 ja 52,0 milj. euroa vuonna 2015.


2013 talousarvio 27 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioon sisältyy 125 milj. euron sopimusvaltuus uuden jäänmurtajan hankintaan. Uusi jäänmurtaja parantaa osaltaan vientiteollisuuden ja logistiikan kilpailukykyä, mikä oli eräs liikennepoliittisen selonteon keskeisistä linjauksista. On myös perusteltua, että tässä vaiheessa hankitaan nimenomaan perinteinen jäänmurtaja, joka selviytyy Perämeren jäänmurrosta vaikeissakin jääolosuhteissa.

Valiokunta korostaa, että hankinta on tärkeä toteuttaa siten, että se tukee suomalaista työllisyyttä ja synnyttää uusia innovaatioita, jotka edistävät Suomen edelläkävijäasemaa jäänmurto-osaamisessa. Jäänmurtajat tulevat ensi vuosikymmenellä muutoinkin elinkaarensa päähän, ja investointitarpeet uhkaavat patoutua peräkkäisille vuosille. Valiokunnan mielestä on siksi perusteltua laatia pitkäjänteinen suunnitelma jäänmurtokaluston uusimiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirastolle myönnetään oikeus hankkia uusi jäänmurtaja enintään 125,0 milj. euron sopimusvaltuuden määrästä.

 

V lisätalousarvioesitys HE 208/2013 vp (12.12.2013)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että uuden jäänmurtajan hankinnasta saa tehdä sopimuksia enintään 128 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Valtuuden 3 000 000 euron lisäys aiheutuu jäänmurtajan hankinnan suunnittelu- ja valvontamenojen sekä muiden rakennusaikaisten menojen tarkentumisesta.

Euroopan komissio on myöntänyt unionin TEN-T rahoitustukea uuden jäänmurtajan hankintaan noin 25 milj. euroa.

Valtuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 3 000 000 euroa vuonna 2014.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2013 V lisätalousarvio
2013 talousarvio 27 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2013 vp (18.12.2013)

Uuden jäänmurtajan hankintaan on myönnetty vuoden 2013 talousarviossa 125 milj. euron sopimusvaltuus. Jäänmurtajan hankintamenoon sisältyvät myös aluksen suunnittelusta, tarjouskilpailusta, hankinnan valvonnasta ym. aiheutuvat menot.

Murtajan hankintaan liittyvät suunnittelu- ja valvontamenot sekä muut rakennusaikaiset menot ovat tarkentuneet, ja on käynyt ilmi, että valtuutta tulee korottaa 3 milj. eurolla.

Valiokunta puoltaa esitystä, jotta jäänmurtajahankinta etenee suunnitellulla tavalla. Uusi jäänmurtaja parantaa osaltaan vientiteollisuuden ja logistiikan kilpailukykyä. Se tukee myös työllisyyttä ja synnyttää uusia innovaatioita, jotka edistävät Suomen edelläkävijäasemaa jäänmurtoon liittyvässä osaamisessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2013 vp (20.12.2013)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että uuden jäänmurtajan hankinnasta saa tehdä sopimuksia enintään 128 000 000 eurolla.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 32 140 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 2 840 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -3
Yhteensä -3

2013 talousarvio 34 997 000
2012 II lisätalousarvio 7 100 000
2012 talousarvio 35 000 000
2011 tilinpäätös 40 483 732

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 361 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä

3) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2013
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Käynnissä olevat väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Lappeenranta—Imatra TA 2007 2011 177,0   159,9 9,0 8,1
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti TA 2007 2013 80,0   64,9 8,0 7,1
Vt 5 Päiväranta—Vuorela LTA I 2009 2014 90,0   73,3 13,0 3,7
Vt 6 Joensuun kohta LTA I 2009 2012 47,1 2,1 40,0 6,0 1,1
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0   48,0 65,0 67,0
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2013 55,0   25,9 23,0 6,1
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2014 63,0   19,0   44,0
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012 2014 33,0 15,5 1,0 3,0 29,0
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009 2014 439,0 22,5 268,3 113,0 57,7
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys TA 2011 2013 24,0   12,0 9,0 3,0
Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen TA 2011 2015 344,0   100,0 60,0 184,0
Kokkola—Ylivieska, 2. raide LTA III 2011 2017 310,0   45,0 25,0 240,0
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   8,9 0,7 1,8
Uudenkaupungin meriväylä TA 2011 2014 11,0   11,0    
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara-radan suunnittelu TA 2012 2015 40,0 6,8 5,0 12,0 23,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu     15,0     15,0  
Käynnissä olevat väylähankkeet yhteensä     1 919,5 46,9 882,2 361,7 675,6

Momentin 361,7 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 356,65 milj. euroa. Ulkopuolista rahoitusosuutta saadaan E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeen 1,41 milj. euroa, Pisara-radan suunnitteluhankkeeseen 2,04 milj. euroa ja vt 6 Joensuun kohta -hankkeeseen 1,6 milj. euroa, jotka tuloutetaan momentille 12.31.10. Näiden kolmen hankkeen kokonaisrahoituksessa on ulkopuolisten rahoittajien osuus yhteensä 24,4 milj. euroa.

Muu kehittämisen hankesuunnittelu

Väylänpidon kehittämisen suunnitteluun osoitetaan erillinen käyttökohde, josta rahoitetaan sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelu ennen kuin niiden aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. Momentilta rahoitetaan väyläinvestointien tie- ja ratasuunnittelusta sekä valittavasta urakkamuodosta johtuen osin myös rakennussuunnittelusta aiheutuvat menot. Kun hankkeen aloituksesta on tehty valtion talousarvion yhteydessä aloituspäätös, suunnittelukustannukset sisällytetään hankkeen kustannusarvioon. Hankkeiden yleissuunnittelu ja sitä edeltävät suunnitteluvaiheet rahoitetaan momentilta 31.10.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankesuunnittelun määrärahatarpeen muutos, mistä 14,960 milj. euroa on siirtoa momentilta 31.10.20 22 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeen muutos, mistä 5 milj. euroa on siirtoa momentille 31.10.20 -104 953
Yhteensä -82 953

2013 talousarvio 361 700 000
2012 II lisätalousarvio 6 947 000
2012 talousarvio 444 653 000
2011 tilinpäätös 66 700 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Kehysrahoituksen riittävyys.Viime viikkoina on käyty paljon keskustelua liikennehankkeiden rahoituksen riittävyydestä kuluvalla kehyskaudella. Ottamatta yksityiskohtaisemmin kantaa laskelmien sisältöön valiokunta korostaa, että liikennejärjestelmää ja -hankkeita on kehitettävä hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti siten, että ne kytketään osaksi elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämistä.

Mitä tulee hankkeiden uudelleen arviointiin, valiokunta viittaa liikennepoliittiseen selontekoon, jonka linjausten mukaan lähivuosien yhteysvälihankkeiden kehittämisratkaisut arvioidaan uudelleen kustannustehokkaamman, käyttäjälähtöisen ratkaisun löytämiseksi ja toimenpiteiden mitoittamiseksi.

Valtiovarainvaliokunta pitää hankkeiden uudelleenarviointia hallitusohjelman linjausten mukaisesti perusteltuna, jotta voidaan aiempaa paremmin ottaa huomioon mm. hankkeiden taloudelliset sekä työllisyys- ja aluepoliittiset vaikutukset. Valiokunta painottaa, että hankkeiden uudelleenarviointi tulee tehdä käyttäjälähtöisesti ja hyvässä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Mahdolliset muutokset eivät saa heikentää elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytyksiä, eikä uudelleenarviointi saa myöskään viivästyttää hankkeiden käynnistymistä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että liikennepoliittiseen selontekoon sisältyvä liikenneverkon kehittämisohjelma 2012—2015 toimeenpannaan muutoinkin suunnitelmien mukaisesti. Ensi kevään kehyspäätöksen yhteydessä on arvioitava rahoituksen riittävyys ja huolehdittava siitä, että kehyspäätökseen sisältyy riittävät määrärahat hankkeiden toteuttamiseen. Taloudellisen kehityksen vauhdittamiseksi on tarvittaessa arvioitava myös kehykseen sisältyvän jakamattoman varauksen käyttämistä liikenneinvestointeihin ja liikenneverkon parantamiseen.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa kevään 2013 kehyspäätöksen jälkeen valtiovarainvaliokunnalle selvityksen liikennepoliittiseen selontekoon (VNS 2/2012 vp) sisältyvän liikenneverkon kehittämisohjelman toteuttamisesta ja rahoituksen turvaamisesta.

Liikenneverkon merkitys Suomen kilpailukyvylle.Valiokunta viittaa liikennepoliittisesta selonteosta antamaansa lausuntoon (VaVL 13/2012 vp) ja korostaa, että liikennepolitiikalla tulee osaltaan huolehtia siitä, että elinkeinoelämällä on edellytykset globaalisti kilpailukykyiseen toimintaan. Syrjäisen sijainnin, pitkien välimatkojen ja ilmaston vuoksi Suomen on pidettävä erityisen vahvasti huolta siitä, että liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut edistävät elinkeinoelämää ja yritysten kansainvälistä toimintaa.

Valiokunta korostaa, että kuljetusten ja muun logistiikan korkeita kustannuksia tulisi saada alennettua siten, että Suomen syrjäinen sijainti voitaisiin ottaa aiempaa paremmin huomioon kuljetuskustannuksissa. Esim. matalarikkiseen polttoaineeseen siirtymisen on arvioitu nostavan Suomen ulkomaankaupan kustannuksia merkittävästi. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 31.30.46 kohdalla lausumaansa ja korostaa tässäkin yhteydessä toimia, jotka kompensoivat rikkidirektiivin negatiiviset vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle ja sen kilpailukyvylle.

On niin ikään hyödynnettävä Venäjän talouskasvun tuomat lisämahdollisuudet ja huolehdittava rajaliikenteen sujuvuudesta sekä transitoliikenteen toimivuudesta. Myös pohjoisten alueiden sekä kaivannaisteollisuuden kehitys edellyttävät panostuksia liikenneverkkoihin ja -yhteyksiin. Lisäksi valiokunta painottaa Suomen edunvalvonnan vahvistamista EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen päätöksenteossa, jotta Suomen logistinen kilpailuasema voidaan turvata muihin maihin nähden.

Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä vaalikauden alussa kesken olleiden hankkeiden loppuun saattamista. Myös Savonlinnan keskustan 3. vaiheen toteuttamisesta on huolehdittava.

Valiokunta korostaa, että teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi tulee myös olla valmiutta arvioida vuosille 2016—2022 kaavailtujen hankkeiden aikaistamista. Esimerkiksi Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen edistää teollisuuden kuljetusten toimivuutta ja parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä, minkä lisäksi sillä olisi taloutta elvyttävää ja työllisyyttä parantavaa vaikutusta. Sähkövetoiseen liikenteeseen siirtyminen vähentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä koskevan hankkeen käynnistämiseen.

Budjettikäytäntöjen kehittäminen.Hallitusohjelman mukaisesti liikenneinvestointien erilaisia budjetointi- ja rahoitusmalleja on selvitetty valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, joka ehdotti mm. valtuusmenettelystä luopumista ja siirtymistä 5-vuotiseen siirtomäärärahamenettelyyn sekä TEN-tukien ja ulkopuolisten rahoitusosuuksien käsittelemistä kehysten rakennekorjauksina.

Ehdotetut muutokset on osin otettu käyttöön ensi vuoden talousarviossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös valtuusmenettelyn muutosta koskeva lainmuutos on vireillä ja asiaa koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden alussa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennehankkeiden budjetointia kehitetään edelleen siten, että se edistää ja tukee hankkeiden tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti optimaalista toteuttamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 361 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä

3) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 586 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia

1) vt 5 Päiväranta—Vuorela hankkeeseen liittyen enintään 2,279 milj. eurolla

2) Kehärata-hankkeeseen liittyen enintään 43,3 milj. eurolla

3) hankkeen Länsimetron liityntäliikennejärjestelyt toteuttamiseksi enintään 14,5 milj. eurolla

4) hankkeen vt 8 Turku—Pori toteuttamiseksi 102,5 milj. eurolla.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetun EU:n myöntämän TEN-tuen osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen. Vastaava lisämääräraha on tarkoitus käyttää hankkeen vt 8 Turku—Pori toteuttamiseen.

Vt 5 Päiväranta—Vuorela -hankkeelle on vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty enintään 90,0 milj. euron valtuus silloiselle momentille 31.10.78. Hankkeen valtuudet on käytetty, mutta käytöstä aiheutuvat lopulliset menot ovat jääneet valtuusmäärää pienemmiksi johtuen suunniteltua edullisemmista urakoista ja kuntaosuuksien täsmentymisistä. Ehdotettavalla sopimusvaltuudella 2,279 milj. euroa varmistetaan keskeneräisen hankkeen loppuun saattaminen. Hankkeen kustannukset pysyvät yhteensä aiemmin myönnetyn enintään 90,0 milj. euron valtuusmäärän puitteissa. Hankkeelle ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahan lisäystä.

Lisäksi Kehärata-hankkeelle ehdotetaan sopimusvaltuuden tarkistamista 35 milj. eurolla sen johdosta, että mm. tunneleiden sisustusurakoissa ja asemien rakentamisurakoissa on ilmennyt merkittäviä urakkahintojen kohoamisia. Samoin ehdotetaan valtuuden korottamista 8,3 milj. eurolla sen johdosta, että hankkeen eräissä osioissa lopullinen menotarve alittaa niihin varatun valtuuden. Toisaalta hankkeen muissa osissa menotarpeet ovat nousseet samalla määrällä. Tämän johdosta valtuuden tosiasiallinen korotustarve on mainittu 35 milj. euroa, vaikka valtuusmäärä muodollisesti kasvaa 43,3 milj. eurolla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio nousee 439 milj. eurosta 474 milj. euroon. Valtuuden tarkistaminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta vuonna 2013.

Uuden hankkeen perusteluina esitetään seuraavaa:

Länsimetron liityntäliikennejärjestelyt ovat välttämättömiä ja erittäin kiireellisiä ja ne tulee toteuttaa ennen metron liikenteen aloittamista vuonna 2015. Hankkeessa toteutetaan liityntäliikenteen edellyttämät joukkoliikennekaistat Espoonlahden ja Matinkylän välille, kevyen liikenteen ja meluntorjunnan järjestelyt Finnoontien ja Gräsanlaakson välille ja joukkoliikenteen ramppi Länsiväylältä Markkinakadulle. Lisäksi hankkeeseen kuuluu liityntäliikenteen ohjaus Länsiväylän käytävään.

Liityntäliikenne metroasemille hoidetaan busseilla ja Länsimetron valmistuttua poistuvat Etelä-Espoon suorat bussiyhteydet Helsingin keskustaan. Myös kevyen liikenteen liityntäliikenne suuntautuu bussipysäkkien ohella metroasemille. Länsiväylä on tällä kohdin erittäin vilkasliikenteinen (yli 50 000 autoa päivässä) ja sen välityskyky on pitkillä jaksoilla jo täysin käytössä.

Liityntäliikenteen järjestelyjen kokonaiskustannusarvio on enintään 14,5 milj. euroa (MAKU 2005=100, 150 p), josta valtion kustannusosuus on enintään 13,1 milj. euroa.

Vt 8 Turku—Pori. Hankkeen suunnitelmista on valmistunut uudelleenarviointi ja hankkeen 1. vaiheen kustannusarvio on enintään 102,5 milj. euroa, josta valtion osuus on enintään 100,0 milj. euroa. Hanke sisältää osan Raisio—Nousiainen moottoritiestä, Luvia—Pori välin parantamisen sekä liikenneturvallisuusparannuksia välille Nousiainen—Luvia. Hankkeen käynnistäminen on kiireellinen Maskun kohdan vesiluvan vanhentuessa 12.2.2014.

Yhteysvälin Turku—Pori ensisijainen ongelma on heikko liikenneturvallisuus ja riittämätön liikenteen välityskyky, joka aiheuttaa sujuvuusongelmia etenkin Raision ja Maskun välisellä kaksikaistaisella osuudella. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottoalueilla. Meluntorjunnassa on puutteita.

Turun ja Porin välinen 135 km osuus valtatie 8:sta on Lounais-Suomen merkittävä tavaraliikenneväylä, jonka merkitystä korostavat ratayhteyden puuttuminen ja sen varrella sijaitsevat viisi vientisatamaa. Tieosuudet Turku—Mynämäki ja Pori—Rauma ovat työssäkäyntialueidensa runkoyhteyksiä. Tie on vilkasliikenteinen (Turku—Raisio välillä 23 000—30 000 ja Raisio—Pori välillä 6 000—15 700 autoa päivässä). Raskaan liikenteen osuus on tavanomainen noin 10 %.


2013 I lisätalousarvio 5 586 000
2013 talousarvio 361 700 000
2012 tilinpäätös 454 525 000
2011 tilinpäätös 66 700 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2013 vp (14.6.2013)

Hallitus esittää momentin sopimusvaltuuksien tarkistuksia, jotka liittyvät vt 5 Päiväranta—Vuorelaa, Kehärataa sekä Länsimetroa koskeviin hankkeisiin. Lisäksi esitykseen sisältyy kokonaan uuden hankkeen, vt 8 Turku—Pori käynnistäminen. Momentin määrärahaa korotetaan 5,6 milj. eurolla, joka on TEN-T-tukien tuloutuksesta johtuva lisäys ja joka liittyy mm. Lahti—Vainikkalaa, E18 Haminan ohikulkutietä sekä Kehärataa koskeviin TEN-T-tukipäätöksiin.

Kehäradan sopimusvaltuutta korotetaan 43,3 milj. eurolla, josta osa (8,3 milj. euroa) on valtuuden uudelleen budjetointia ja osa (35 milj. euroa) valtuuden tosiasiallista korotusta; valtuuden korotustarve johtuu tunneleiden ja asemien urakkahintojen kohoamisesta. Kehäradan kokonaisvaltuus nousee näin 439 milj. eurosta 474 milj. euroon.

Valiokunta toteaa, että Kehärata on poikkeuksellisen vaativa rakennuskohde eikä sen kaikkiin menoihin ole pystytty riittävästi varautumaan. Valiokunta korostaa kuitenkin kustannusarvioiden perusteellista laadintaa, jotta kaikki päätetyt hankkeet voidaan toteuttaa määrärahakehykseen varattujen määrärahojen puitteissa.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että liikennehankkeiden budjetointia kehitetään niin, että se antaa mahdollisuuden hankkeiden joustavaan ja tarkoituksenmukaiseen budjetointiin. Etenkin nk. valtuusmenettely on omiaan lisäämään hallinnollista työtä, sillä esim. käyttämättömät valtuudet pitää aina uusia seuraavan vuoden talousarviossa. Valiokunnan mielestä erityisesti valtuusmenettelyn osalta on selvitettävä mahdollisuudet menettelyn yksinkertaistamiseen eduskunnan budjettivaltaa kuitenkaan vähentämättä.

Länsimetron liityntäliikennejärjestelyt ovat välttämättömiä ja kiireellisiä, jotta ne ehditään toteuttaa ennen metroliikenteen aloittamista vuonna 2015 ja esitetty määräraha on siten tarpeellinen. Tarkoituksena on rakentaa mm. liityntäliikenteen edellyttämät joukkoliikennekaistat metroaseman tuntumaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksella on valmiutta ottaa hyvissä ajoin kantaa Länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen, sillä Länsimetron jatkaminen on eräs pääkaupunkiseudun tärkeimmistä joukkoliikennehankkeista ja se on myös MAL-aiesopimuksen toteutumista edistävä hanke. Liikennepoliittisen selonteon mukaan valtio osallistuu metrohankkeisiin 30 prosentin osuudella, mutta avustuksesta päätetään hankekohtaisesti.

Valiokunta painottaa muutoinkin liikenteen sekä erityisesti joukkoliikenteen sujuvoittamiseen liittyviä toimia pääkaupunkiseudun sisääntuloväylillä, sillä toimiva liikennejärjestelmä edistää niin alueellista kuin kansallista kilpailukykyä. Työ-, koulu- ja asiointimatkojen sujuvuus on myös tärkeä elämän laatuun vaikuttava tekijä.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että vt 8 Turku—Pori hanke käynnistetään, sillä Maskun kohdan vesilupa vanhenee jo helmikuussa 2014. Hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on uudelleenarvioinnin jälkeen enintään 102,5 milj. euroa, josta valtion osuus on enintään 100 milj. euroa. Hankkeen toteuttaminen on tärkeää, sillä yhteysväli Turku—Porin liikenneturvallisuus on heikko ja liikenteen välityskyky riittämätön. Kyseessä on myös merkittävä tavaraliikenneväylä, jonka merkitystä korostavat ratayhteyden puuttuminen ja sen varrella sijaitsevat viisi vientisatamaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös muiden elinkeinoelämää ja kilpailukykyä edistävien väylähankkeiden ajoitusta arvioidaan osana suhdanne- ja työllisyyspoliittisia toimia valmisteltaessa seuraavaa lisätalousarvioesitystä ja vuoden 2014 talousarvioesitystä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 5 586 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia

1) vt 5 Päiväranta—Vuorela hankkeeseen liittyen enintään 2,279 milj. eurolla

2) Kehärata-hankkeeseen liittyen enintään 43,3 milj. eurolla

3) hankkeen Länsimetron liityntäliikennejärjestelyt toteuttamiseksi enintään 14,5 milj. eurolla

4) hankkeen vt 8 Turku—Pori toteuttamiseksi 102,5 milj. eurolla.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 017 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia Keski-Pasila, palvelutason parantaminen -hankkeeseen liittyen enintään 0,456 milj. eurolla.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetun EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen ja se on tarkoitus käyttää uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun.

Keski-Pasila, palvelutason parantaminen -hankkeelle on vuoden 2007 talousarviossa myönnetty 39,2 milj. euron valtuus momentille 31.40.78. Valtuus on vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa tarkistettu 50,0 milj. euron valtuudeksi momentilla 31.10.78. Hanke on siirretty vuoden 2012 talousarviossa momentilta 31.10.78 momentille 31.10.77. Vuoden 2012 kolmannessa lisätalousarviossa hankkeen sopimusvaltuutta on uusittu 5,6 milj. eurolla momentilla 31.10.77.

Hankkeen valtuuksien käytöstä aiheutuvat menot jäävät valtuuskirjanpitoon merkittyjä sopimushintoja pienemmiksi johtuen kattohintaisista laskutustyöurakoista. Sopimusvaltuuden uusimisella 456 000 euron osalta varmistetaan keskeneräisen hankkeen loppuun saattaminen. Hankkeen kustannukset pysyvät yhteensä aiemmin myönnetyn 50,0 milj. euron valtuusmäärän puitteissa. Hankkeelle ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahan lisäystä.


2013 IV lisätalousarvio 2 017 000
2013 I lisätalousarvio 5 586 000
2013 talousarvio 361 700 000
2012 tilinpäätös 454 525 000
2011 tilinpäätös 66 700 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013)

Momentille myönnetään lisäystä 2 017 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia Keski-Pasila, palvelutason parantaminen -hankkeeseen liittyen enintään 0,46 milj. eurolla.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 167 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin siltä osin kun hankkeita ei ole budjetoitu momentille 31.10.77.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty

2) sopimuksia hankkeen E18 Kehä III, 2. vaihe toteuttamiseksi enintään 150,0 milj. euron määrästä siten, että hankkeen toteuttamiseksi Liikennevirasto solmii Vantaan kaupungin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupungin osuus rakentamiskustannuksista on 40 milj. euroa ja kaupunki rahoittaa lisäksi 50 milj. euron määrästä valtion kustannusosuutta, jonka valtio maksaa takaisin kaupungille korottomana hankkeen valmistuttua.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan hankkeet, joita rahoittavat myös ulkopuoliset tahot kuten esimerkiksi kunnat ja yritykset.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2013
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Mt 101 Kehä I, Turunväylä—Vallikallio TA 2007 2011 147,0   73,9 73,1 -
Kilpilahden tieyhteys TA 2009 2011 25,0     17,0 -
E18 Kehä III, 1. vaihe TA 2009 2011 50,0     50,0 -
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012 2015 185,0 124,0   - 185,0
Turun satamayhteys (Suikkilantie) TA 2012 2013 20,0 10,0   - 20,0
Ratahankkeet              
Seinäjoki—Vaasa, sähköistys TA 2009 2012 20,0     17,2 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     447,0 134,0 73,9 157,3 205,0
               
Uusi väylähanke              
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013 2015 150,0 40,0   10,0 140,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     597,0 174,0 73,9 167,3 345,0

Momentin 167,3 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 120,567 milj. euroa ja momentille tuloutettavaa ulkopuolista rahoitusosuutta 46,433 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2016— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
         
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 167 300 50 261 154 000 317 561

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

E18 Kehä III, 2.vaihe. Vuoden 2009 talousarviossa aloitettiin Kehä III, 1. vaihe Vantaankoski—Lentoasemantien välisen tieyhteyden parantaminen. Hankkeen kustannusarvio oli 50 milj. euroa. Hanke toteutettiin jälkirahoituksella siten, että Vantaan kaupunki rahoitti rakennusaikaiset kustannukset. Momentin määrärahassa on otettu huomioon suoritus kaupungille.

Kehätien parantamista esitetään jatkettavaksi. Kehä III on Helsinki—Vantaan lentoaseman maaliikenteen tärkein syöttöyhteys, Vantaan joukkoliikenteen runkoväylä ja Vuosaaren sataman tavaraliikennevirtojen välittäjä. Maankäyttö Kehä III:n varrella kehittyy voimakkaasti ja liikennemäärät ovat suuret (30 000—60 000 autoa päivässä). Tie ruuhkautuu päivittäin valo-ohjatuissa tasoliittymissä ja liikenteen sujuvuutta haittaavat lisäksi eritasoliittymien lyhyet rampit ja linja-autopysäkkien liian lyhyet kiihdytyskaistat. Ongelmat pahenevat liikenteen kasvun myötä.

E18 Kehä III, 2. vaihe -hanke sisältää Lentoasemantien ja Tikkurilantien eritasoliittymien rakentamisen ja bussiramppien parantamisen, kolmansien kaistojen rakentamisen Lahdentien ja Hakunilan eritasoliittymien välille, uusien ramppien rakentamisen Porvoon väylän liittymään niin, että vasemmalle kääntyminen mahdollistuu ilman liikennevaloja sekä liikenteen hallintajärjestelmän toteuttamisen Kehä III:n ja Porvoon välille.

Hankkeen kustannusarvio on 150 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 110 milj. euroa ja Vantaan rahoitusosuus 40 milj. euroa. Johtuen bruttobudjetoinnista myös kaupungin osuus budjetoidaan momentille sekä vastaavasti talousarvioon tuloihin. Lisäksi hankkeen osa Lentoaseman eritasoliittymä on tarkoitus toteuttaa jälkirahoitteisena siten, että Vantaan kaupunki rahoittaa väliaikaisesti 50 milj. euroa Lentoaseman eritasoliittymän toteuttamisesta aiheutuvaa valtion rahoitusosuutta ja sitä vastaavat arvonlisäverot. Valtio maksaa em. 50 milj. euroa arvonlisäveroineen takaisin kaupungille korottomana vuosina 2016 ja 2017. Muut hankkeen osat toteutetaan valtion talousarviorahoituksella vuosina 2013—2015. Vuoden 2013 talousarviossa momentille varattu 10 milj. euroa osoitetaan Vantaan kaupungin rahoitusosuutta vastaavien menojen maksamiseen. Vastaava tulo on budjetoitu momentille 12.31.10. Kehittämishankkeen toteutumisen jälkeen jää vielä toteutettavaksi väli Lentoasemantie—Vanhakartano alustavalla noin 140 milj. euron kustannusarviolla. Nyt toteutettavan hankkeen hyötykustannussuhde on 2,5.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ulkopuolisen rahoituksen muutos 10 000
Valtion jälkirahoitusmaksujen muutos 84 160
Yhteensä 94 160

2013 talousarvio 167 260 000
2012 talousarvio 73 100 000
2011 tilinpäätös 249 600 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Ohjausjärjestelmien uusimista koskevan hankkeen (mom. 31.10.20) ohella ensi vuonna käynnistetään yksi uusi kehittämishanke, joka on E18 Kehä III:n 2. vaihe ja jota koskeva sopimusvaltuus on 150 milj. euroa. Valtion rahoitusosuus on 110 milj. euroa ja Vantaan kaupungin rahoitusosuus 40 milj. euroa. Lisäksi osa hankkeesta (lentoaseman eritasoliittymä) on tarkoitus toteuttaa jälkirahoitteisena siten, että Vantaan kaupunki rahoittaa väliaikaisesti 50 milj. euroa ja valtio maksaa tämän osuuden Vantaan kaupungille vuosina 2016 ja 2017.

Valiokunta pitää hankkeen käynnistämistä erittäin tärkeänä, sillä Kehä III on Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen tärkein runkoväylä ja Vuosaaren sataman tavaraliikennevirtojen välittäjä. Tien liikennemäärät ovat suuret (30 000—60 000 autoa päivässä). Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,5.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 167 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin siltä osin kun hankkeita ei ole budjetoitu momentille 31.10.77.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty

2) sopimuksia hankkeen E18 Kehä III, 2. vaihe toteuttamiseksi enintään 150,0 milj. euron määrästä siten, että hankkeen toteuttamiseksi Liikennevirasto solmii Vantaan kaupungin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupungin osuus rakentamiskustannuksista on 40 milj. euroa ja kaupunki rahoittaa lisäksi 50 milj. euron määrästä valtion kustannusosuutta, jonka valtio maksaa takaisin kaupungille korottomana hankkeen valmistuttua.

 

I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että

1) hankkeelle E18 Kehä III, 2. vaihe kuluvan vuoden talousarviossa myönnetty 150,0 milj. euron valtuus muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeen toteuttamiseksi enintään 110,0 milj. eurolla, josta Vantaan kaupunki rahoittaa 50,0 milj. euroa valtion kustannusosuutta, jonka valtio maksaa kaupungille takaisin korottomana hankkeen valmistuttua

2) hankkeelle vt 12 Tampereen rantaväylä vuoden 2012 talousarviossa myönnetty enintään 185,0 milj. euron valtuus muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeen toteuttamiseksi enintään 61,0 milj. eurolla.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu momentin 12.31.10 tuloarvion 10 000 000 euron vähennyksestä Vantaan kaupungin lopulliseksi menoksi jäävänä rahoitusosuutena E18 Kehä III, 2. vaihe -hankkeesta.

Hankkeiden E18 Kehä III, 2. vaihe ja vt 12 Tampereen rantaväylä valtuuden tarkistus aiheutuu jälkirahoitteisten hankkeiden budjetointimenettelyjen tarkentamisesta siten, että valtuuden mitoituksessa otetaan huomioon vain valtion vastuulle lopulliseksi jäävä osuus.


2013 I lisätalousarvio -10 000 000
2013 talousarvio 167 260 000
2012 tilinpäätös 73 100 000
2011 tilinpäätös 249 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että

1) hankkeelle E18 Kehä III, 2. vaihe kuluvan vuoden talousarviossa myönnetty 150,0 milj. euron valtuus muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeen toteuttamiseksi enintään 110,0 milj. eurolla, josta Vantaan kaupunki rahoittaa 50,0 milj. euroa valtion kustannusosuutta, jonka valtio maksaa kaupungille takaisin korottomana hankkeen valmistuttua

2) hankkeelle vt 12 Tampereen rantaväylä vuoden 2012 talousarviossa myönnetty enintään 185,0 milj. euron valtuus muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeen toteuttamiseksi enintään 61,0 milj. eurolla.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 47 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2013 momentilta rahoitetaan kahta elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2013
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 164,2 39,6 496,2
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 6,9 7,4 635,7
Yhteensä     1 350,0 171,1 47,0 1 131,9

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2013 2014 2015 2016— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
           
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 47 000 66 000 97 800 968 088 1 178 888

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 49 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -897
Yhteensä -897

2013 talousarvio 47 000 000
2012 talousarvio 47 897 000
2011 tilinpäätös 60 350 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 47 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

88. Finavia Oyj:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v)

 

III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013)

Momentille myönnetään 200 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pääomasijoitukseen Finavia Oyj:n oman pääoman vahvistamiseksi.

Selvitysosa:Valtion omistaman Finavia Oyj:n on tarkoitus käynnistää Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishanke, joka tukee Suomen kilpailukykyä. Hankkeen rahoituksen järjestäminen edellyttää Finavia Oyj:n oman pääoman korottamista. Lisäksi tarkoitus on toteuttaa ylläpito- ja korjausinvestointeja Helsinki-Vantaalla. Hankkeiden työllisyysvaikutus on mittava.


2013 III lisätalousarvio 200 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 14/2013 vp (8.10.2013)

Hallitus ehdottaa momentille 200 milj. euron määrärahaa, joka osoitetaan pääomasijoitukseen Finavia Oyj:n oman pääoman vahvistamiseksi. Pääoman korottaminen on välttämätöntä, jotta Finavia voi käynnistää Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishankkeen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoituksena on toteuttaa noin 1 mrd. euron investointiohjelma, josta Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamishankkeeseen osoitetaan noin 900 milj. euroa ja Helsinki-Vantaan sekä keskeisten maakuntalentoasemien ylläpito- ja korjausinvestointeihin noin 100 milj. euroa.

Valiokunta pitää Finavia Oyj:n pääomittamista perusteltuna. Helsinki-Vantaan lentoasema on kansallisesti tärkeä kenttä, joka toimii myös merkittävänä porttina Euroopan ja Aasian välillä. Lentoaseman kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää kuitenkin aseman kapasiteetin lisäämistä sekä sen toimintojen ja palvelujen parantamista. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämisen arvioidaan tukevan Suomen talouden kilpailukykyä, yritysten toimintaedellytyksiä sekä luovan merkittävästi uusia työpaikkoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan laajentamishanke tuottaisi noin 14 000 henkilötyövuotta, kentän kapasiteetin kasvaessa voi syntyä jopa 5 000 pysyvää työpaikkaa. Lisäksi korjausinvestointien arvioidaan synnyttävän 1 660 henkilötyövuotta.

Valiokunta toteaa, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kannattavuus luo edellytyksiä myös maakunnissa sijaitsevien lentoasemien kehittämiseen, sillä EU:n päätöksen perusteella lentoasemia tarkastellaan Suomessa yhtenä verkostona. Tämä antaa mahdollisuuden siihen, että taloudellisesti heikkoa lentoasemaa voidaan tukea kannattavampien lentoasemien eli käytännössä Helsinki-Vantaan lentoaseman tuotolla.

Valiokunta korostaa, että lentoasemat ovat oleellinen osa koko Suomen liikennejärjestelmää. On siksi tärkeää, että lentoasemaverkostosta huolehditaan pitkäjänteisesti alueellisen kehityksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013)

Momentille myönnetään 200 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pääomasijoitukseen Finavia Oyj:n oman pääoman vahvistamiseksi.