Talousarvioesitys 2013
40. Energiatuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)
Momentille myönnetään 121 355 000 euroa.
Vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 44 850 000 eurolla. Mikäli vuoden 2012 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2013 enintään 100 000 000 eurolla.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin
3) energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien taikka energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen
4) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön energia-alan kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.
Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12—13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti.
Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta.
Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (625/2002 ja 1313/2007) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Samalla lisätään energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna kivihiilen korvaaminen hiilipölykattiloissa, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Sähköajoneuvojärjestelmät luetaan energiatehokkuusteknologiaksi. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategisen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointi- ja sertifiointityöhön. Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista. Liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologiat ovat saavuttamassa vaiheen, jossa siirrytään ensimmäisten täyden mittakaavan demonstraatiolaitosten rakentamiseen. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti laitosten tukemiseen varataan riittävät määrärahat.
Vuonna 2012 on liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemiseen käytettävissä myöntämisvaltuutta 100 milj. euroa edistämään liikenteen 2. sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä EU:ssa sovittujen uusiutuvan energian velvoitteiden mukaisesti. EU:lta on haettu tukea usealle biojalostamojen demonstraatiohankkeelle. EU-tuki näille hankkeille NER300-ohjelmasta voi olla satoja miljoonia euroja. Ensisijainen tavoite on saada mahdollisimman suuri osa tarvittavasta tuesta NER300-ohjelmasta ja täydentää sitä kansallisella rahoituksella. NER300-ohjelman aikataulun viivästymisen vuoksi tukipäätökset ohjelman rahoituksesta ovat kuitenkin odotettavissa aikaisintaan vuoden 2012 lopussa. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että vuoden 2012 valtuus olisi käytettävissä vielä vuonna 2013.
Myöntämisvaltuuden arvioitu käyttö (euroa)
| Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma | 7 000 000 |
| Muu energiatuki | 37 850 000 |
| Yhteensä | 44 850 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
- — Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä.
- — Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017— | Yhteensä vuodesta 2013 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset | 116 870 | 60 070 | 48 710 | 5 410 | - | 231 060 |
| Vuoden 2013 sitoumukset | 4 485 | 17 940 | 11 210 | 6 730 | 4 485 | 44 850 |
| Menot yhteensä | 121 355 | 78 010 | 59 920 | 12 140 | 4 485 | 275 910 |
Vuonna 2013 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 43,3 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Menosäästö, uusiutuvan energian tuet | -15 500 |
| Siirto momentilta 32.01.21 | 3 500 |
| Siirto momentilta 32.20.45 | 1 000 |
| Valtuustason korotuksesta aiheutuvat maksatukset | 5 705 |
| Vihreä talous (HO) | -500 |
| Yhteensä | -5 795 |
| 2013 talousarvio | 121 355 000 |
| 2012 talousarvio | 127 150 000 |
| 2011 tilinpäätös | 60 633 741 |
Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)
Momentille myönnetään 121 355 000 euroa.
Vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 44 850 000 eurolla. Mikäli vuoden 2012 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2013 enintään 100 000 000 eurolla.
Määrärahaa saa käyttää:
1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa
2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin
3) energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien taikka energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen
4) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön energia-alan kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.
Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12—13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti.
Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta.
Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (625/2002 ja 1313/2007) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013)
Momentilta vähennetään 13 000 000 euroa.
Momentin perustelujen valtuuskohta muutetaan siten, että vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 127 350 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan vähennys on 13 000 000 euroa, mistä 500 000 euroa aiheutuu hallituksen linjaamien menosäästöjen kokonaisuudesta, 5 000 000 euroa siirrosta momentille 23.10.88 ja 7 500 000 euroa siirrosta momentille 27.10.18.
Kuluvan vuoden talousarviossa momentille on myönnetty yhteensä 144 850 000 euron myöntämisvaltuus, josta 100 000 000 euroa vuonna 2012 käyttämättä jääneen valtuuden uudelleenbudjetointiin. Tästä valtuudesta on vähennetty tässä lisätalousarvioesityksessä säästönä 5 000 000 euroa, momentille 27.10.18 tehdyn määrärahasiirron vuoksi 7 500 000 euroa ja momentille 23.10.88 tehdyn määrärahasiirron vuoksi 5 000 000 euroa. Näin momentin myöntämisvaltuus on yhteensä 127 350 000 euroa.
Vuoden 2013 myöntämisvaltuuden 5 000 000 euron vähennyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menojen vähennystä 500 000 euroa vuonna 2013, 2 000 000 euroa vuonna 2014, 1 250 000 euroa vuonna 2015, 750 000 euroa vuonna 2016 ja 500 000 euroa vuonna 2017.
| 2013 I lisätalousarvio | -13 000 000 |
| 2013 talousarvio | 121 355 000 |
| 2012 tilinpäätös | 49 791 343 |
| 2011 tilinpäätös | 60 633 741 |
Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013)
Momentilta vähennetään 13 000 000 euroa.
Momentin perustelujen valtuuskohta muutetaan siten, että vuonna 2013 saa sitoumuksia tehdä enintään 127 350 000 eurolla.