Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              43. Maakunnan kehittämisraha
              62. Maaseudun kehittäminen
              (63.) Kainuun kehittämisraha
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä (1651/2009) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämistavoitteet, niitä tarkentavat ministeriöiden aluestrategiat ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat sekä niiden toteuttamissuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi 2007—2013 määritelty rakennerahastostrategia.

Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja talousarviomäärärahojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa.

Keskushallinnossa alueiden kehittämisen rahoitusta ja toimenpiteiden toteutusta seuraa ja arvioi valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kautta. Kuntien palveluiden saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta on keskeistä aluehallintovirastojen (AVI) toiminta.

Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toteuttamissuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat yhteen ELY-keskusten ja AVIen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelman painoarvoa kokoavana ohjelmana vahvistetaan. Valtion aluehallintoviranomaiset valmistelevat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ehdotukset strategisiksi tulossopimusasiakirjoiksi, joista keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin osallistuvat myös maakunnan liitot.

Ohjelmaperusteinen aluekehitystyö jatkuu. Alueelliset kehittämistoimenpiteet kootaan sekä kansallisiin ohjelmiin että osaksi EU:n rahoittamia ohjelmia. Talouden taantumasta johtuvia äkillisiä alueellisia elinkeinoelämän ja työllisyyden muutoksia hoidetaan eri määrärahoihin jätettyjen rakennemuutosvarausten avulla.

Kansallinen alueellinen kehittäminen

Osaamiskeskusohjelma on vuonna 2013 valtion tuella toteutettava kansallinen erityisohjelma. Ohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Osaamiskeskusohjelma 2007—2013 päättyy vuoden 2013 lopussa.

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Kaupunkipolitiikkaa, saaristolakiin (494/1981) perustuvaa saaristopolitiikkaa sekä maaseutupolitiikkaa ohjataan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisilla toimenpideohjelmilla, jotka perustuvat valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä. Verkostoitumispolitiikan työvälineitä toimii muun muassa osaamiskeskusohjelma.

Rakennerahastopolitiikka

Kansallisen rakennerahastostrategian 2007—2013 yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tavoitteisiin pyritään muun muassa tukemalla toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä tasoittaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Strategiassa on otettu huomioon Eurooppa-neuvostossa hyväksytyt koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat, aiempien ohjelmakausien kokemukset ja hyvät käytännöt sekä toimintaympäristön haasteet.

Rakennerahastostrategiaa toteutetaan toimenpideohjelmilla, jotka ovat samalla keskeisiä alue-, yritys- ja työllisyyspolitiikan toteuttamisen välineitä. Vuonna 2013 toteutetaan Manner-Suomessa viittä EU:n osarahoittamaa alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmaa, yhdeksää EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmaa ja kolmea Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) rahoitettavaa ohjelmaa. Ohjelmien tavoitteena on tuottaa lisäarvoa kansalliseen alue-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan. Ohjelmat on suunniteltu siten, että ne ovat tiiviissä yhteydessä Lissabonin strategian kansallisen toimeenpanon kanssa. Ohjelmakauden loppuvuosina ne toteuttavat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Vuosi 2013 on ohjelmakauden 2007—2013 viimeinen varsinainen toteutusvuosi, jolloin jaetaan ohjelmakauden viimeiset vuosikehykset ja varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutus.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan -tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:

  2009
toteutuma
2010
arvio
2011
arvio
2012
tavoite
2013
tavoite
           
Alueiden kansainvälinen kilpailukyky paranee          
— Koko Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 113,0 116,0 116,0 116,0 116,0
— Etelä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 126,2 127,3 126,8 126,6 126,9
— Länsi-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 102,7 112,0 112,6 112,4 111,8
— Itä-Suomi: BKT/asukas (indeksi, EU=100) 89,8 94,5 95,0 95,4 95,4
— Pohjois-Suomi BKT/asukas (indeksi, EU=100) 103,3 99,0 99,2 99,4 99,3
Alueiden väliset kehityserot pienenevät          
— Maakuntien BKT/asukas keskihajonta (indeksiluku) 12,9 14,4 14,5 14,4 14,2
Vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne vahvistaa sekä kaupunkialueiden että maaseudun elinvoimaisuutta          
Laaditut tai päivitetyt kyläsuunnitelmat       2 000 2 000

Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudella 2007—2013

  2007—2011
toteutuma
2007—2013
tavoite
     
Työllistämis- ja koulutustoimenpiteissä aloittaneet henkilöt (ESR) 311 687 450 000
Uudet yritykset (EAKR ja ESR) 13 464 13 440
Uudet työpaikat (EAKR ja ESR) 35 967 50 230
Uudet t&k-työpaikat 1 625 2 240
Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (%) 85 81

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta varaudutaan käyttämään EU:n lainsäädännön puitteissa tarpeellisessa määrin äkillisten rakennemuutostilanteiden tarpeisiin.

EU:lta saatavat tulot ohjelmakauden 2007—2013 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 566 000 euroa.

Määräraha on lain eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten

3) alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 §:n mukaisiin määräaikaisiin erityisohjelmiin

4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin ohjelmiin ja hankkeisiin

5) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen

6) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin.

Osaamiskeskusohjelma keskittyy ohjelmaan nimettyjen 13 osaamisklusterin ja 22 osaamiskeskuksen kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on tukea alueiden välistä erikoistumista, työnjakoa ja yhteistyötä kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelma edistää alueiden valmiuksia hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailtua tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimenpiteissä painotetaan huippuosaamiseen perustuvien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi toiminnalla vahvistetaan yritysten liiketoimintaosaamista ja käyttäjälähtöisyyttä sekä osaamisalojen välistä yhteistyötä.

Ohjelman toimenpiteisiin ja siinä käynnistettyihin hankkeisiin on osallistunut keskimäärin 7 300 yritystä vuodessa. Ohjelmassa toteutettujen hankkeiden kokonaisvolyymi on ollut vuoteen 2011 mennessä 194 milj. euroa. Hankkeet ovat myötävaikuttaneet 2 289 uuden työpaikan ja 383 uuden yrityksen syntymiseen vuosina 2007—2011.

Maakunnan kehittämisraha jaetaan maakunnan liitoille osaamiskeskusten esittämien toimintasuunnitelmien perusteella käytettäväksi osaamiskeskuksen perusrahoitukseen.

Osaamiskeskusohjelman määrälliset tavoitteet

  2007—2011
toteutuma
2013
tavoite
     
Yhteisten hankkeiden rahoituksen osuus, % 37 50
Kilpaillun rahoituksen osuus, % 29 40
Kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen osuus, % 8 10
Toteuttamiseen osallistuvat yritykset vuosittain (bruttokeskiarvo) 7 300 8 000

Kaupunkipolitiikan tavoitteena ovat globaaliin kilpailuun kykenevät vahvat ja sosiaalisesti eheät kaupungit. Sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa toteutetaan hallitusohjelman ja kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti. Valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa. Sopimuksilla edistetään kaupunkiseutujen pitkäjänteistä kehittämistä, vahvistetaan niiden kansainvälistä vetovoimaa, edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua sekä kaupunkiseudun toiminnallisuutta ja sujuvaa arkea. Metropolipolitiikkaa jatketaan metropolipolitiikan neuvottelukunnan linjaamalla tavalla. Saaristopolitiikalla toteutetaan saaristolaissa ja valtakunnallisessa saaristopoliittisessa toimenpideohjelmassa määriteltyjä saariston kehittämistoimia. Toimenpiteillä pyritään maan laajojen saaristo-, vesistö-, meri- ja rantaresurssien hyödyntämiseen ja saaristoisuuden, vesistöjen ja meren rikkoman rakenteen aiheuttamien haittojen tasaamiseen. Toimenpideohjelman alueellisesti suppeampi osa koskee saaristolain mukaan nimettyjä saaristokuntia ja saaristo-osuuskuntia, laajempi osa periaatteessa maan kaikkia kuntia maan kaikissa maakunnissa.

Määrärahasta jätetään osa erityisohjelmiin sitomatta maakunnan liittojen ja asianomaisten ministeriöiden käytettäväksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Osaamiskeskusohjelma 7 000 000
Ohjelmiin sitomaton 3 566 000
Yhteensä 10 566 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -2 000
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus -3 000
Yhteensä -5 000

2013 talousarvio 10 566 000
2012 talousarvio 15 566 000
2011 tilinpäätös 32 156 000

62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 023 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (1652/2009) 6 §:n 3 momentin ja eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1695/2009) 16 §:n mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen maksamiseen

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallista maaseudun kehittämis- ja tutkimustoimintaa, erityisesti laajojen verkostojen muodostumista. Määrärahalla tuetaan lisäksi maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä viidennen, vuosia 2009—2013 koskevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään myös määräaikaisten maaseutuprofessuurien osarahoittamiseen.

Määrärahaa käytetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamenoihin, teema- ja työryhmätyöhön, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän määrittelemien tarpeiden mukaisiin erillisselvityksiin ja -kehittämishankkeisiin sekä kylätoiminnan tukemiseen.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, sihteeristön ja teema- ja työryhmien työ tehdään virkatyönä siltä osin kuin työ tehdään ministeriöissä. Muut yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat menot maksetaan tästä määrärahasta.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 850 000 euroa. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet (sisältää kylätoiminnan valtionapua 850 000 euroa) 1 823 000
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 200 000
Yhteensä 2 023 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poistuminen -200
Menosäästö -1 000
Yhteensä -1 200

2013 talousarvio 2 023 000
2012 talousarvio 3 223 000
2011 tilinpäätös 3 273 000

(63.) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Määräraha ehdotetaan Kainuun hallintokokeilun päättymisen vuoksi poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos (Kainuun puuhuolto siirto) -240
Siirto momentille 35.10.61 -692
Siirto momentille 32.30.44 -39
Siirto momentille 31.30.63 -668
Siirto momentille 31.10.20 -14 723
Siirto momentille 31.01.29 -3 239
Siirto momentille 30.60.45 -202
Siirto momentille 30.50.31 -121
TEM:n hallinnonalan lisäsäästö -20 400
Paltamon työllisyyskokeilu -3 269
Lisävaltuuksien maksatusten väheneminen -600
Kertaluonteisen erän poistuminen -1 996
Yhteensä -46 189

2012 II lisätalousarvio 2 470 000
2012 talousarvio 46 189 000
2011 tilinpäätös 56 216 000

64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 466 937 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

4) Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 94 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

5) Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2013 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 226 934 000 eurolla. Mikäli vuoden 2012 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2013.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.39.10.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 117 426 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 109 508 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 243 052 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 223 885 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Vuoden 2013 myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan vuodelle 2014 yhteensä 15 000 000 euroa. Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2007—2013 varattu myöntämisvaltuus on ensisijaisesti sidottava kokonaisuudessaan vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan lisäksi niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden aluerakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla.

Myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja vastaavat valtion rahoitusosuudet yhteensä (milj. euroa)

  2013 2014 2015 2016 Yhteensä
vuodesta 2013
lähtien
           
Vuoden 2011 sitoumukset 256,541 38,744 - - 295,285
Vuoden 2012 sitoumukset 165,473 211,941 181,664 - 559,078
Vuoden 2013 sitoumukset 44,923 101,076 80,935 - 226,934
Yhteensä 466,937 351,761 262,599 - 1 081,297

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), EU-rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma Ohjelmakauden
2007—2013
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2012
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2013
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2012
talousarvio
Määräraha
v. 2013
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Itä-Suomi 365,564 34,108 15,526 55,422 43,480
Pohjois-Suomi 311,273 36,567 30,150 59,418 53,955
Etelä-Suomi 138,063 16,219 13,373 26,354 23,932
Länsi-Suomi 159,376 18,723 15,435 30,422 27,624
Yhteensä 974,276 105,617 74,484 171,616 148,991
— josta ohjelmareservi 48,714 10,947 3,724    
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Manner-Suomi          
Valtakunnallinen osio 217,826 25,230 30,184 40,995 49,704
Alueellinen osio 397,613 37,339 12,758 60,674 44,357
   Itä-Suomi 179,787 12,110 - 19,678 13,739
   Pohjois-Suomi 69,106 8,004 4,047 13,006 9,713
   Etelä-Suomi 69,032 7,995 4,044 12,992 9,704
   Länsi-Suomi 79,688 9,230 4,667 14,998 11,201
Yhteensä 615,439 62,569 42,942 101,669 94,061
— josta ohjelmareservi 30,772 6,860 2,028    
EAKR ja ESR yhteensä 1 589,715 168,186 117,426 273,285 243,052

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin, Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) vastaavat valtion rahoitusosuudet sekä ENPI CBC -ohjelmien valtion rahoitusosuudet yhteensä (milj. euroa)

Ohjelma Ohjelmakauden
2007—2013
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2012
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2013
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2012
talousarvio
Määräraha
v. 2013
           
EAKR          
Itä-Suomi 305,612 31,647 27,869 52,241 50,689
Pohjois-Suomi 238,435 23,764 17,718 39,228 35,486
Etelä-Suomi 135,544 13,509 8,056 22,300 18,139
Länsi-Suomi 162,656 16,211 10,469 26,760 22,575
Tavoite 3 37,929 0,716 1,400 1,000 4,214
ENPI CBC 36,800 8,784 1,616 12,243 4,348
Yhteensä 916,976 94,631 67,128 153,772 135,451
— josta ohjelmareservi 45,849 10,583 4,089    
           
ESR          
Manner-Suomi          
Valtakunnallinen osio 245,054 24,375 26,247 40,235 45,473
Alueellinen osio 353,980 35,803 16,133 59,103 42,961
   Itä-Suomi 134,840 13,953 8,481 23,034 18,802
   Pohjois-Suomi 51,830 5,209 1,605 8,599 5,500
   Etelä-Suomi 77,661 7,725 2,806 12,751 8,660
   Länsi-Suomi 89,649 8,916 3,241 14,719 9,999
Yhteensä 599,034 60,178 42,380 99,338 88,434
— josta ohjelmareservi 29,952 4,111 2,851    
EAKR ja ESR yhteensä 1 516,010 154,809 109,508 253,110 223,885

Myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen hallinnonaloittain, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) EU- ja valtion rahoitusosuus sekä ENPI CBC -ohjelmien valtion rahoitusosuus (milj. euroa)1)

  Itä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Tavoite 3
ENPI CBC
Yhteensä
               
OKM 2,566 9,536 1,114 2,704 - - 15,920
MMM - - - - - - -
LVM - - - 0,676 - - 0,676
TEM 33,363 29,849 16,532 18,026 1,400 1,616 100,786
STM - 0,415 - - - - 0,415
YM 0,734 1,658 0,929 1,127 - - 4,448
Yhteensä 36,663 41,458 18,575 22,533 1,400 1,616 122,245

1) Ei sisällä teknistä apua eikä ohjelmareserviä.

Myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen hallinnonaloittain, Euroopan sosiaalirahasto (ESR) EU- ja valtion rahoitusosuus (milj. euroa)

  Itä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Valtakunnallinen osio Yhteensä
             
OKM 2,350 2,085 2,264 2,315 16,161 25,175
TEM 3,555 3,182 4,011 5,004 27,516 43,268
STM 0,120 0,080 0,194 0,149 3,183 3,726
Yhteensä 6,025 5,347 6,469 7,468 46,860 72,169

Rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta osa on tarkoitus käyttää äkillisten rakennemuutosten alueilla. Tarkoituksena on, että ohjelmareservin määrä olisi vähintään 5 % kunkin rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta. Tavoitteena on helpottaa eri maakuntien, niiden yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä tukea alueiden mahdollisuuksia kohdentaa varainhoitovuoden kuluessa ohjelmien rahoitusta mahdollisesti nopeastikin muuttuvia tarpeita vastaavasti.

Ohjelmareservin jakautuminen, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) EU- ja valtion rahoitusosuus (milj. euroa)

  Itä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Valtakunnallinen
ESR
Yhteensä
             
EAKR 2,554 2,638 6,6771) 1,440 - 13,309
ESR 0,573 0,305 0,381 0,440 3,180 4,879
Yhteensä 3,127 2,943 7,058 1,880 3,180 18,188

1) Sisältää TL 5 ylimaakunnallisen varauksen 5,496.

Teknisen avun jakautuminen, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) EU- ja valtion rahoitusosuus (milj. euroa)

  Itä-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Valtakunnallinen
ESR
Yhteensä
             
EAKR 4,178 3,772 1,673 1,931 - 11,554
ESR 1,883 - - - 6,391 8,274
Yhteensä 6,061 3,772 1,673 1,931 6,391 19,828

Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien alueellinen kilpailukyky ja työllisyys toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle 2007—2013

Tavoite Uudet yritykset Uudet työpaikat Uudet
t&k-työpaikat
Lissabonin strategian mukaiset hankkeet (%)
         
Itä-Suomi 2 020 13 230 800 86
Pohjois-Suomi 1 500 11 000 1 000 76
Etelä-Suomi 920 4 200 290 82
Länsi-Suomi 2 000 9 800 150 80
Yhteensä 6 440 38 230 2 240 81

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan Manner-Suomen ESR toimenpideohjelmien päätavoitteet ohjelmakaudelle 2007—2013

Tavoite Työllistämis- ja
koulutustoimenpiteissä
aloittaneet henkilöt
Uudet
yritykset
Uudet
työpaikat
       
Manner-Suomi 450 000 7 000 12 000

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ohjelmissa (ENPI CBC) tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä laajempien verkostojen syntymistä. Lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä Euroopan alueellinen yhteistyö ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI CBC) -ohjelmat vaikuttavat alueiden, erityisesti raja-alueiden, kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen sekä parantavat raja-alueiden ja rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Ohjelmia toteutetaan yhteistyössä usean muun maan kanssa. Näiden ohjelmien EU-varat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tulot on merkitty momentille 12.32.50.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö -13 500
Maksatusten tarkentuminen -45 958
Yhteensä -59 458

2013 talousarvio 466 937 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 526 395 000
2011 tilinpäätös 474 660 446