Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              70. Jäänmurtajan hankinta
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa:Liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 142 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 236 km vuoden 2011 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 3,7 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvo on yli 50 mrd. euroa.

Liikenneverkon tasearvo (milj. euroa)

  v. 2011 v. 2012 (arvio) v. 2013 (arvio)
       
Tiet 15 007 14 927 14 877
Radat 3 710 3 685 3 697
Vesiväylät 207 197 190
Yhteensä 18 924 18 809 18 764

Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1 009 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 638 milj. euroa. Kainuun hallintokokeilun loppuessa perusväylänpitoon palautetaan perusväylänpidon rahoitus, mikä lisää perusväylänpidon rahoitusta 14,723 milj. euroa vuoden 2012 talousarvioon nähden.

Uuden jäänmurtajan hankintaan myönnetään 125 milj. euron sopimusvaltuus, johon sisältyy öljyntorjuntakapasiteetin hankinta. Vuodelle 2013 osoitetaan 27 milj. euron määräraha.

Vuonna 2013 käynnistetään liikennepoliittisen selonteon mukaisesti kaksi kehittämishanketta. Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen käynnistetään perusväylänpidossa. Lisäksi aloitetaan osittaisella jälkirahoituksella toteutettava E18 Kehä III:n kehittämisen 2. vaihe.

Tämän lisäksi tuetaan yksityisteitä 8 milj. eurolla ja länsimetron rakentamista 24 milj. eurolla.

Liikenneverkon ylläpidolla ja kehittämisellä toteutetaan liikennepoliittista selontekoa sekä liikenteen vaikuttavuustavoitteita eli turvataan matka- ja kuljetusketjujen toimintaa, parannetaan liikenneturvallisuutta ja vähennetään ympäristöhaittoja kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Perusväylänpidon ja kehittämisen momenttien perusteluissa on tarkemmin kuvattu toimia ja rahoitusta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2013 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita, tutkimukselle sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2011
toteutuma
2012
tavoite/
ennuste
2013
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Palvelukyky ja laatu      
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,7 3,7 3,3
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,4 3,4 3,3
Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenneviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,4 3,5 3,5
Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus      
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min. 8 4 4
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min. 2 1 1
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h,   12,6 3,5
Väylien kunto      
Kauppamerenkulun huonokuntoiset väylät, km, enintään 410 380 360
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, enintään 3 695 4 400 5 100
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään 758 800 800
Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset, km, (keskeinen rataverkko/muu rataverkko), enintään 52/187 50/200 50/260
Liikenneturvallisuus ja ympäristö      
Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl 26,5 23 23
Perusväylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi 20 200 150
Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä perusväylänpidon toimin, km 2,2 3,0 2,0
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 6,0 2,0 2,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, % 1,3 0,2 0,2

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Toimintamenot (01) 85,6 86,9 86,5
— Tulot toiminnasta 2,6 2,0 2,0
— Toimintamenot 88,2 88,9 88,5
— Hallinto 81,7 81,9 81,5
— T&K 6,5 7,0 7,0
Perusväylänpito (20) 911,6 933,1 935,2
Tulot 83,4 78,7 73,9
— Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 29,8 19,3 15,7
— Ratamaksu 43,8 45,8 44,8
— Muut tulot 9,9 13,6 13,4
Menot 995,0 1 011,8 1 009,1
— Uus- tai laajennusinvestointi 84,8 100,2 71,2
— Korvausinvestointi 75,8 168,2 146,6
— Ylläpito 324,0 189,9 200,3
— Hoito 290,5 293,9 323,5
— Käyttö 37,5 60,0 61,3
— Merikartoitus 7,4 8,0 8,0
— Liikenteen informaatio- ja ohjauspalvelut 60,8 74,3 78,7
— Talvimerenkulku 52,9 55,0 50,0
— Maantielauttaliikenne 43,2 45,0 47,3
— Liikenteen suunnittelu 6,0 11,7 10,8
— Väylänpidon omaisuushallinta 12,2 5,5 11,4
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) 417,2 600,7 638,0
Jäänmurtajan hankinta (70) - - 27,0
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 40,5 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 66,7 444,7 361,7
Eräät väylähankkeet (78) 249,6 73,1 167,3
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 60,4 47,9 47,0
Nettomenot yhteensä 1 414,4 1 620,7 1 659,7
       
Bruttomenot yhteensä 1 500,4 1 701,4 1 735,6

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2011
toteutuma
2012
arvio
muutos 2013
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 96 865 99 000 2,2 % 101 000 2,0 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 17,7 17,7 0,0 % 17,7 0,0 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 75 740 83 840 10,7 % 84 680 1,0 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 1 516 1 516 0,0 % 1 516 0 %
Kustannukset, 1 000 euroa 99 628 89 628 -10,0 % 96 628 7,8 %
Kustannusvastaavuus 77,5 % 95,2 % 17,7 %-yks 89,2 % -6,0 %-yks

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 503 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
Bruttomenot 88 256 88 934 88 503
Bruttotulot 2 615 2 000 2 000
Nettomenot 85 641 86 934 86 503
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 687    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 14 786    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -630
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -204
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -900
Palkkausten tarkistukset 1 878
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -575
Yhteensä -431

2013 talousarvio 86 503 000
2012 II lisätalousarvio 985 000
2012 talousarvio 86 934 000
2011 tilinpäätös 83 740 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 935 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien uus- ja laajennusinvestoinneista, korvausinvestoinneista, ylläpidosta, hoidosta, käytöstä, merikartoituksesta, liikenteenhallinnasta, talvimerenkulun avustamisesta, liikenteen suunnittelusta, väylänpidon omaisuushallinnasta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 44,8 milj. euron ratamaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 milj. euroa rataveroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahasta rahoitetaan pienehköt investoinnit, kunnossapito, liikenteen hallinta, liikenteen suunnittelu ja väylänpidon omaisuushallinta.

Perusväylänpidon rahoituksesta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Perusväylänpidon investointimenoiksi on suunniteltu 217 milj. euroa. Väylien uus- ja laajennusinvestointeihin ja niiden hankesuunnitteluun (pl. kehittämishankkeiden hankesuunnittelu) käytetään 71 milj. Hankkeiden yleis- ja esisuunnittelu rahoitetaan tältä momentilta.

Korvausinvestointeihin suunnitellaan käytettävän 147 milj. euroa, mistä rataverkon korvausinvestointeihin 75 milj. euroa. Tässä on vähennystä edellisvuoteen 13 milj. euroa. Radanpidon korvausinvestoinnit ovat usein suuria investointeja ja vuosittainen rahoitustarve vaihtelee investointien etenemisen mukaisesti. Korvausinvestoinnit ovat perusparannuksia, joissa olemassa olevien väylien rakenteita tai laitteistoja uusitaan väylän kunnon ja toimivuuden palauttamiseksi.

Kunnossapitomenoihin arvioidaan käytettävän 593 milj. euroa. Kunnossapito muodostuu liikenneverkon ylläpidosta, hoidosta, käytöstä ja merikartoituksesta. Ylläpitotoimilla (200 milj. euroa, josta tiet 152 milj. euroa, radat 45 milj. euroa ja vesiväylät 3 milj. euroa) varmistetaan väylien rakenteiden ja liikenteen ohjausjärjestelmien toimintakunnon säilyminen. Hoitoa (324 milj. euroa) ovat toimet, joita säännöllisesti tarvitaan väylän, varusteen tai rakenteen pitämiseksi toimintakunnossa. Tieverkon hoitomenot kasvavat 33 milj. euroa vuodesta 2012 mm. kustannustason nousun vuoksi. Käytöllä (61 milj. euroa) tarkoitetaan lähinnä väylien valaistuksen ja rataverkon sähköenergian menoja. Merikartoitus (8 milj. euroa) sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenteenhallintamenot ovat 129 milj. euroa. Liikenteen hallinta muodostuu jäänmurtopalveluista (50 milj. euroa) sekä muista liikenteen informaatio- ja ohjauspalveluista (79 milj. euroa), joilla parannetaan tie-, rautatie- ja vesiliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen päästöjä. Talvimerenkulun menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan. Väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 89,2 % vuonna 2013. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Liikenteen informaatio- ja ohjauspalveluihin sisältyy liikennepoliittisen selonteon mukaan tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen. Suomen tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjaus toimii kaikkina aikoina ja tapahtuu pääasiassa teknisten järjestelmien avulla. Liikennemäärien kasvu ja ilmastomuutoksen hillintä sekä kansainväliset velvoitteet lisäävät painetta ohjata liikennettä yhä tehokkaammin ja sujuvammin. Olemassa oleva väyläkapasiteetti on käytettävä entistä tehokkaammin hyväksi. Nykyiset liikenteenohjausjärjestelmät eivät enää pysty vastamaan kasvaviin tarpeisiin ja niiden uusiminen on välttämätöntä. Hankkeessa uusitaan tie-, rautatie- ja meriliikenteen ohjausjärjestelmiä liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Rautatieliikenteessä parannetaan junaliikenteen täsmällisyyttä sekä ohjauslaitteiden ja -järjestelmien toimintavarmuutta. Länsi-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä uusitaan. Tieliikenteessä yhtenäistetään ohjaussovelluksia, kehitetään häiriötilanteiden ennakointia ja hallintaa, liikenteen tilannekuvaa sekä tienkäyttäjien tietopalveluita. Meriliikenteessä parannetaan alusliikenteen riskienhallintaa ja turvallisuutta sekä viranomaisten, satamien ja alusten välistä tiedonvaihtoa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 90 milj. euroa ja se toteutetaan vuosina 2013—2018. Vuonna 2013 määrärahaksi varattaisiin 5 milj. euroa.

Maantielauttaliikenteen menot 47 milj. euroa muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä.

Liikenteen suunnittelumenot 11 milj. euroa koostuvat tarveselvityksistä, liikennejärjestelmäsuunnittelusta sekä hankkeiden (ml. kehittämishankkeet) esi- ja yleissuunnitelmista.

Väylänpidon omaisuushallinnan menot ovat 11 milj. euroa.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla. Toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, etteivät kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä, radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset eikä huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä lisäänny.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja. Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan tasoristeysten määrää vähentämällä.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa suolaa formiaatilla.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2011—2013 (milj. euroa)

  2011 toteutuma 2012 varsinainen talousarvio 2013 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 559 18 541 548 17 531 557 16 541
Radanpito 349 64 285 371 61 310 359 57 302
Vesiväylänpito 87 1 86 93 1 92 93 1 92
Yhteensä 995 83 912 1 012 79 933 1 009 74 935

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.50.01) -371
Siirto momentille 31.30.64 -4 517
Siirto momentille 31.10.77 kehittämishankkeiden hankesuunnitteluun -10 000
Siirto momentilta 31.10.77 Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti 5 000
Siirto momentilta 32.50.(63) 14 723
Kertaluonteisten menojen poistuminen -2 700
Siirto momentille 31.10.77 Pisara-radan suunnitteluun -4 960
Radanpitoon määrärahan lisäys (HO) 5 000
Yhteensä 2 175

2013 talousarvio 935 235 000
2012 II lisätalousarvio 7 205 000
2012 I lisätalousarvio 12 000 000
2012 talousarvio 933 060 000
2011 tilinpäätös 923 956 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 24 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen.

Selvitysosa:Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Valtuudesta aiheutuvien menojen määrä muuttuu maanrakennuskustannusindeksin muutosten mukaisesti. Helmikuun 2012 hintatasossa (ind. 156,7 MAKU 2000=100) hankkeen rakentamiskustannukset ovat 795 milj. euroa, joka vastaisi 238 milj. euron suuruista valtion avustusta.

Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2011 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 93 milj. euroa. Vuonna 2012 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 142 milj. euroa, josta valtion avustuksen 30 % osuus on 42,6 milj. euroa, josta 18,6 milj. euroa voidaan rahoittaa aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista. Määrärahojen tarpeen alenemiseen vuoden 2012 talousarvion määrärahaan verrattuna on vaikuttanut hankkeen alkuvaiheen töiden suunniteltua hitaampi käynnistyminen.

Rakentamisesta valtiolle aiheutuvien kustannusten arvioidaan vuoden 2007 lokakuun kustannustasossa (ind. 131,5 MAKU 2000=100) olevan 54,3 milj. euroa vuonna 2014, 49,9 milj. euroa vuonna 2015, 32,7 milj. euroa vuonna 2016 sekä 0,7 milj. euroa myöhempinä vuosina yhteensä. Luvut ovat ilman arvonlisäveromenoa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2015 2016— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
           
Ennen vuotta 2012 tehdyt sitoumukset 24 000 54 300 49 900 33 400 161 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -10 974
Yhteensä -10 974

2013 talousarvio 24 000 000
2012 talousarvio 34 974 000
2011 tilinpäätös 13 000 000

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevan sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin. Investointiavustus saa olla enintään 90 % investointimenoista. Muiden avustusten yhteismäärä saa olla enintään 70 % käyttömenoista. Avustukset myönnetään kustannuksiin ilman arvonlisäveroa.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2013 Seinäjoen (Rengonharju) ja Mikkelin lentopaikkojen investointi- ja ylläpitomenoihin 1 milj. euroa.


2013 talousarvio 1 000 000
2012 II lisätalousarvio 1 340 000
2012 talousarvio 1 000 000
2011 tilinpäätös 2 700 000

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtioavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.

Avustettavia kohteita arvioidaan vuonna 2013 olevan noin 320 ja keskimääräisen avustuksen olevan 25 000 euroa. Vuonna 2011 tuen kokonaismäärän ollessa 23 milj. euroa avustettavia kohteita oli 1 000 ja keskimääräinen tuki oli 20 000 euroa. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista.

Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on noin 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettavia lauttapaikkoja on noin 20 kpl ja niihin käytettävä tuki on noin 2 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -5 000
Yhteensä -5 000

2013 talousarvio 8 000 000
2012 II lisätalousarvio
2012 talousarvio 13 000 000
2011 tilinpäätös 23 000 000

70. Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirastolle myönnetään oikeus hankkia uusi jäänmurtaja enintään 125,0 milj. euron sopimusvaltuuden määrästä.

Selvitysosa:Uuden jäänmurtajan muodostamalla kapasiteetilla korvataan vanhentuneen jäänmurtaja Voiman palvelut. Hankittava jäänmurtaja varustetaan soveltuvaksi myös avomeriolosuhteissa tapahtuvaan hätähinaukseen ja öljyvahinkojen torjuntaan. Aluksen pitoaika on 40 vuotta. Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon perusjäänmurtajan hankintakustannuksena noin 120 milj. euroa ja öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksena noin 5 milj. euroa. Jäänmurtajan suunnittelu ja rakentaminen kilpailutetaan erikseen.

Uusi jäänmurtaja hankitaan jäänmurron peruskapasiteettiin siten, että aluksen omistaa Liikennevirasto, joka kilpailuttaa operoinnin. Uuden toimintamallin tarkoituksena on edullisempien jäänmurtopalveluiden tuottaminen aluksille.

Jäänmurtajan hankintamenoon sisältyvät myös aluksen suunnittelusta, tarjouskilpailusta, hankinnan valvonnasta ja luokituksesta aiheutuvat sekä muut vastaavat hankintaan liittyvät menot.

Jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015—2016. Murtajan huolto-, miehitys- ja operointimenot rahoitetaan vuodesta 2016 lähtien momentilta 31.10.20. Momentin rahoitustarve ei nouse investoinnin johdosta. Öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvat menot rahoitetaan momentilta 35.10.20, jonka lisärahoitustarve on 500 000 euroa aluksen käyttöönotosta lähtien.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuu menoja 46,0 milj. euroa vuonna 2014 ja 52,0 milj. euroa vuonna 2015.


2013 talousarvio 27 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 32 140 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 2 840 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -3
Yhteensä -3

2013 talousarvio 34 997 000
2012 II lisätalousarvio 7 100 000
2012 talousarvio 35 000 000
2011 tilinpäätös 40 483 732

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 361 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä

3) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2013
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Käynnissä olevat väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Lappeenranta—Imatra TA 2007 2011 177,0   159,9 9,0 8,1
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti TA 2007 2013 80,0   64,9 8,0 7,1
Vt 5 Päiväranta—Vuorela LTA I 2009 2014 90,0   73,3 13,0 3,7
Vt 6 Joensuun kohta LTA I 2009 2012 47,1 2,1 40,0 6,0 1,1
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0   48,0 65,0 67,0
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2013 55,0   25,9 23,0 6,1
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2014 63,0   19,0   44,0
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012 2014 33,0 15,5 1,0 3,0 29,0
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009 2014 439,0 22,5 268,3 113,0 57,7
Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys TA 2011 2013 24,0   12,0 9,0 3,0
Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe, loppuunsaattaminen TA 2011 2015 344,0   100,0 60,0 184,0
Kokkola—Ylivieska, 2. raide LTA III 2011 2017 310,0   45,0 25,0 240,0
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   8,9 0,7 1,8
Uudenkaupungin meriväylä TA 2011 2014 11,0   11,0    
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara-radan suunnittelu TA 2012 2015 40,0 6,8 5,0 12,0 23,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu     15,0     15,0  
Käynnissä olevat väylähankkeet yhteensä     1 919,5 46,9 882,2 361,7 675,6

Momentin 361,7 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 356,65 milj. euroa. Ulkopuolista rahoitusosuutta saadaan E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeen 1,41 milj. euroa, Pisara-radan suunnitteluhankkeeseen 2,04 milj. euroa ja vt 6 Joensuun kohta -hankkeeseen 1,6 milj. euroa, jotka tuloutetaan momentille 12.31.10. Näiden kolmen hankkeen kokonaisrahoituksessa on ulkopuolisten rahoittajien osuus yhteensä 24,4 milj. euroa.

Muu kehittämisen hankesuunnittelu

Väylänpidon kehittämisen suunnitteluun osoitetaan erillinen käyttökohde, josta rahoitetaan sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelu ennen kuin niiden aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä. Momentilta rahoitetaan väyläinvestointien tie- ja ratasuunnittelusta sekä valittavasta urakkamuodosta johtuen osin myös rakennussuunnittelusta aiheutuvat menot. Kun hankkeen aloituksesta on tehty valtion talousarvion yhteydessä aloituspäätös, suunnittelukustannukset sisällytetään hankkeen kustannusarvioon. Hankkeiden yleissuunnittelu ja sitä edeltävät suunnitteluvaiheet rahoitetaan momentilta 31.10.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeen muutos, mistä 5 milj. euroa on siirtoa momentille 31.10.20 -104 953
Hankesuunnittelun määrärahatarpeen muutos, mistä 14,960 milj. euroa on siirtoa momentilta 31.10.20 22 000
Yhteensä -82 953

2013 talousarvio 361 700 000
2012 II lisätalousarvio 6 947 000
2012 talousarvio 444 653 000
2011 tilinpäätös 66 700 000

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 167 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin siltä osin kun hankkeita ei ole budjetoitu momentille 31.10.77.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään

1) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty

2) sopimuksia hankkeen E18 Kehä III, 2. vaihe toteuttamiseksi enintään 150,0 milj. euron määrästä siten, että hankkeen toteuttamiseksi Liikennevirasto solmii Vantaan kaupungin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupungin osuus rakentamiskustannuksista on 40 milj. euroa ja kaupunki rahoittaa lisäksi 50 milj. euron määrästä valtion kustannusosuutta, jonka valtio maksaa takaisin kaupungille korottomana hankkeen valmistuttua.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan hankkeet, joita rahoittavat myös ulkopuoliset tahot kuten esimerkiksi kunnat ja yritykset.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2013
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Mt 101 Kehä I, Turunväylä—Vallikallio TA 2007 2011 147,0   73,9 73,1 -
Kilpilahden tieyhteys TA 2009 2011 25,0     17,0 -
E18 Kehä III, 1. vaihe TA 2009 2011 50,0     50,0 -
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012 2015 185,0 124,0   - 185,0
Turun satamayhteys (Suikkilantie) TA 2012 2013 20,0 10,0   - 20,0
Ratahankkeet              
Seinäjoki—Vaasa, sähköistys TA 2009 2012 20,0     17,2 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     447,0 134,0 73,9 157,3 205,0
               
Uusi väylähanke              
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013 2015 150,0 40,0   10,0 140,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     597,0 174,0 73,9 167,3 345,0

Momentin 167,3 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 120,567 milj. euroa ja momentille tuloutettavaa ulkopuolista rahoitusosuutta 46,433 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013 2014 2016— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
         
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 167 300 50 261 154 000 317 561

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

E18 Kehä III, 2.vaihe. Vuoden 2009 talousarviossa aloitettiin Kehä III, 1. vaihe Vantaankoski—Lentoasemantien välisen tieyhteyden parantaminen. Hankkeen kustannusarvio oli 50 milj. euroa. Hanke toteutettiin jälkirahoituksella siten, että Vantaan kaupunki rahoitti rakennusaikaiset kustannukset. Momentin määrärahassa on otettu huomioon suoritus kaupungille.

Kehätien parantamista esitetään jatkettavaksi. Kehä III on Helsinki—Vantaan lentoaseman maaliikenteen tärkein syöttöyhteys, Vantaan joukkoliikenteen runkoväylä ja Vuosaaren sataman tavaraliikennevirtojen välittäjä. Maankäyttö Kehä III:n varrella kehittyy voimakkaasti ja liikennemäärät ovat suuret (30 000—60 000 autoa päivässä). Tie ruuhkautuu päivittäin valo-ohjatuissa tasoliittymissä ja liikenteen sujuvuutta haittaavat lisäksi eritasoliittymien lyhyet rampit ja linja-autopysäkkien liian lyhyet kiihdytyskaistat. Ongelmat pahenevat liikenteen kasvun myötä.

E18 Kehä III, 2. vaihe -hanke sisältää Lentoasemantien ja Tikkurilantien eritasoliittymien rakentamisen ja bussiramppien parantamisen, kolmansien kaistojen rakentamisen Lahdentien ja Hakunilan eritasoliittymien välille, uusien ramppien rakentamisen Porvoon väylän liittymään niin, että vasemmalle kääntyminen mahdollistuu ilman liikennevaloja sekä liikenteen hallintajärjestelmän toteuttamisen Kehä III:n ja Porvoon välille.

Hankkeen kustannusarvio on 150 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 110 milj. euroa ja Vantaan rahoitusosuus 40 milj. euroa. Johtuen bruttobudjetoinnista myös kaupungin osuus budjetoidaan momentille sekä vastaavasti talousarvioon tuloihin. Lisäksi hankkeen osa Lentoaseman eritasoliittymä on tarkoitus toteuttaa jälkirahoitteisena siten, että Vantaan kaupunki rahoittaa väliaikaisesti 50 milj. euroa Lentoaseman eritasoliittymän toteuttamisesta aiheutuvaa valtion rahoitusosuutta ja sitä vastaavat arvonlisäverot. Valtio maksaa em. 50 milj. euroa arvonlisäveroineen takaisin kaupungille korottomana vuosina 2016 ja 2017. Muut hankkeen osat toteutetaan valtion talousarviorahoituksella vuosina 2013—2015. Vuoden 2013 talousarviossa momentille varattu 10 milj. euroa osoitetaan Vantaan kaupungin rahoitusosuutta vastaavien menojen maksamiseen. Vastaava tulo on budjetoitu momentille 12.31.10. Kehittämishankkeen toteutumisen jälkeen jää vielä toteutettavaksi väli Lentoasemantie—Vanhakartano alustavalla noin 140 milj. euron kustannusarviolla. Nyt toteutettavan hankkeen hyötykustannussuhde on 2,5.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtion jälkirahoitusmaksujen muutos 84 160
Ulkopuolisen rahoituksen muutos 10 000
Yhteensä 94 160

2013 talousarvio 167 260 000
2012 talousarvio 73 100 000
2011 tilinpäätös 249 600 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 47 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2013 momentilta rahoitetaan kahta elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2013
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 164,2 39,6 496,2
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 6,9 7,4 635,7
Yhteensä     1 350,0 171,1 47,0 1 131,9

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2013 2014 2015 2016— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
           
Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 47 000 66 000 97 800 968 088 1 178 888

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 49 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -897
Yhteensä -897

2013 talousarvio 47 000 000
2012 talousarvio 47 897 000
2011 tilinpäätös 60 350 000