Talousarvioesitys 2012

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla vahvistetaan ympäristöä säästävän kestävän kasvun edellytyksiä ja tuetaan talouden myönteistä kehitystä, kilpailukykyä, yhteiskuntarakenteiden uudistumista ja hyvinvointia. Avoin globaali toimintaympäristö ja suhdannevaihtelut asettavat vaativia haasteita. Menestyminen kovenevassa kilpailussa vaatii vakiintuneiden toimintatapojen muuttamista, rakenteiden kehittämistä, kokeiluja, nykyistä mittavampaa riskien ottamista, uutta yrittämisen kulttuuria ja sitä tukevaa ohjausta sekä kannustimia. Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta on yhä tärkeämpää, että t&k-rahoitus tuottaa laadukasta koulutusta ja tutkimusta, menestyviä innovaatioita ja uusia kasvuyrityksiä. Tutkimustulosten soveltamista, käytäntöön siirtämistä ja kaupallistamista vauhditetaan.

Hallitus jatkaa määrätietoisesti innovaatiojärjestelmän uudistamista osana jo pitkään jatkunutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämislinjaa. Tavoitteena on luoda hyvät edellytykset uuden tiedon ja korkean osaamisen luomiselle ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävyys on ratkaisevaa uudistusten onnistumisen kannalta. Panostuksilla tutkimukseen luodaan edellytykset talouden ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Uutta kasvua saadaan aikaan innovaatioilla ja kasvuyrittäjyydellä sekä erikoistumalla korkeaa koulutusta ja erityisosaamista vaativiin tehtäviin.

Hallituksen asettama neljän prosentin t&k-intensiteetin (t&k-menot/bkt) tavoite toteutui v. 2009. Tämä johtui etenkin bruttokansantuotteen supistumisesta. Vuonna 2010 t&k-intensiteetti kääntyi laskuun. Vaalikauden tavoitteena on neljän prosentin taso.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellista kehittämistä jatketaan. Korkeakoulujen toimipisteverkkoa kootaan laajoiksi ja laadukkaiksi tutkimus- ja oppimisympäristöiksi. Valtion tutkimuslaitosten strategista ohjausta vahvistetaan valtioneuvoston tasolla. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen työnjakoja selkeytetään ja yhteistyötä vahvistetaan. Tutkimuslaitosverkkoa harvennetaan.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan. Rahoitusmallit tukevat tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Ammattikorkeakoulujen hallintoa ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitustehtävä siirretään valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston vuosia 2011—2015 koskevassa linjauksessa tähdennetään tarvetta vauhdittaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistustoimia. Julkisten t&k&i-rahoittajien työnjakoa selkeytetään. Rahoituksen painopistettä siirretään pieniin ja keskisuuriin, kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota muun muassa Tekesin uudessa strategiassa ja julkisen tutkimuksen rahoitusta koskevissa kehittämissuunnitelmissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. Se jäsentää innovaatiopolitiikan tavoitteita ja uusia avauksia, kuten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävät julkiset hankinnat, edelläkävijämarkkina-aloitteen soveltaminen ja säädösympäristön kehittäminen.

Pyritään huolehtimaan, ettei suomalaisen tutkimuksen laatu jää jälkeen kansainvälisestä kärjestä. Jatketaan pitkäjänteisesti panostamista inhimillisiin voimavaroihin ja edistetään houkuttelevia tutkimusympäristöjä. Yliopistojen tutkijakoulujärjestelmää kehitetään ammattimaiseksi ja kansainvälisesti vetovoimaiseksi. Tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeisiä korkeatasoisen tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja vaikuttavat ulkomaisten yritysten sijoittumiseen. Kotimaisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä ja Suomen osallistumista EU:n yhteisiin infrastruktuureihin pohjustettiin v. 2009 valmistuneessa kansallisessa tiekartassa. Jatkotoimet kohdistuvat infrastruktuurien valinta- ja rahoitusmekanismien sekä toimintaedellytysten luomiseen. Hallitus toteuttaa tietopolitiikkaa, jolla saatetaan julkisia tietovarantoja koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan hyödynnettäväksi.

Globaalin yhteistyön tärkeys on kasvanut nopeasti. EU:n kehitys vaikuttaa suoraan kansalliseen politiikkaan. Ulkomailla sijaitsevien FinNode-innovaatiokeskusten avulla edistetään kansainvälistä yhteistyötä, luodaan uusia monenkeskisiä toimintamalleja ja levitetään tietoa globaaleista kehitystrendeistä.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan arviointia kehitetään. Samalla huolehditaan, että arviointien tulokset kytketään tiiviimmin organisaatioiden päätöksentekoon ja toimintojen vaikuttavuuden parantamiseen. Suomen Akatemia on käynnistänyt arvioinnin Suomen tieteen tilasta ja tasosta. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa vuosina 2011—2012 kahden suurimman toimijansa Tekesin ja Finnveran arvioinnit. Kansainvälistä yhteistyötä arvioinneissa ja arviointia palvelevassa koulutuksessa lisätään.

Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaa jatketaan ja turvataan niiden rahoitus. Keskittymien toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi toteutetaan v. 2012. Aluelähtöistä t&k&i-toimintaa edistävän osaamiskeskusohjelman (OSKE 2007—2013) loppukaudella keskukset kohdentavat toimintaansa kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien rakentamiseen, käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä osaamisalojen välisen strategisen yhteistyön vahvistamiseen.

Taulukko 17. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa