Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012
   Yleisperustelut
     1. Yhteenveto
          Kansainvälinen talous
          Suomen kansantalous
          Talouspolitiikan linja
          Tuloarviot
          Hallitusohjelman mukaiset veroperustemuutokset
          Määrärahat
          Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus
          Hallitusohjelman mukaiset muutokset määrärahoissa
          Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta
          Perusturvan parantaminen
          Perusopetuksen laadun parantaminen
          Työllisyyttä ja kasvua edistävät toimet
          Ympäristön ja luonnon suojelua edistävät toimet
          Kuntatalous
          Valtiontalouden tasapaino
          Valtionvelka
     2. Lähivuosien talousnäkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2012

1. YhteenvetoPDF-versio

Kansainvälinen talous

Maailmantalouden ripeimmän kasvun kausi on ohi, vaikka maailmantaloudenkasvu on keskimäärin noin 4 % vuosina 2011 ja 2012. Kasvunpainopiste on kehittyvissä maissa. Kasvun hiipumisen taustalla ovatuseiden teollisuusmaiden hallitusten ja keskuspankkien tuki- jaelvytystoimien päättyminen sekä yksityisen kysynnän hauraus. Lisäksimonen teollisuusmaan julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitostenon yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkeneeja teollisuusmaiden kasvu hidastuu.

Yhdysvaltain talous toipui pankkikriisistä varsin nopeasti,mutta kasvu on kuitenkin hidastunut ja on ensi vuonna n. 2 %.Euroalueen ja EU:n kasvu on hidasta, kasvua syntyy tänä ja ensi vuonnavajaa 1 ½ %. Kasvu vaihtelee maittain voimakkaasti.Laman jälkeinen nopea kasvupyrähdys näkyy myös kiihtyneenä inflaationa.Inflaatio-odotukset ovat kuitenkin viime kuukausina madaltuneet.

Kansainvälisen talouden ennusteeseen sisältyvät riskit ovatpääsääntöisesti negatiivisia ja ne liittyvät talouskasvun haurauteenteollisuusmaissa, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksenepätasapainoon sekä työttömyyden pitkittymiseen. Julkisten talouksienlaajat ja yhtäaikaiset vakautustoimet saattavat lyhyellä aikavälilläsupistaa kysyntää ja pahentaa työttömyyttä ennustettua enemmän,mutta toisaalta saattavat keskipitkällä aikavälillä kohentaa kuluttajienja yritysten luottamusta ja luoda ennustetta parempia edellytyksiäyksityisen kysynnän kasvulle. Erityisesti Euroopassa riskinä ovatvaltioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden laatu.Vielä ei ole selvää millaiselle tasolle mm. pankkijärjestelmän riskilisätasettuvat lähivuosina ja miten pankki- ja vakausongelmien hoitaminenheijastuu reaalitalouden aktiviteettiin euroalueella.

Suomen kansantalous

Vuonna 2010 Suomen talous kasvoi 3,6 % ja kasvu olilaajapohjaista. Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvujatkui ja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Taloudenilmapiiri on kuitenkin heikentynyt nopeasti ja epävarmuus tulevastatalouskehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakinkehittyneissä talouksissa. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuksiennustetaan 3,5 %, kaikkien kysyntäerien vaikuttaen kasvuunpositiivisesti. Kasvun painopiste on kuitenkin yhä enenevässä määrinsiirtymässä kotimaiseen kysyntään. Kansainvälisen talouden kasvunhidastuminen ja edelleen heikkenevä vaihtosuhde vaikuttavat jo v. 2011Suomen vientiin.

Talousarviovuonna 2012 kasvu jää 1,8 prosenttiin johtuen osittainkansainvälisen kaupan kasvun hidastumisesta. Talouskasvu vaimeneeSuomelle tärkeissä vientimaissa. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminennäkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu selvästi. Myösyksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan.

Kuluvana ja ensi vuonna inflaation ennustetaan pysyvän ylikolmessa prosentissa. Merkittävä osa siitä selittyy ulkomaisestahintakehityksestä sekä veroperusteisiin tehdyistä ja tehtävistä muutoksista.Kustannuskierteen voimistaminen kotimaisin toimenpitein olisi haitallistakilpailukyvyn kannalta.

Työllisyys kasvaa melko hitaasti lähivuosina. Hidastuneen talouskasvunja epävarmojen tulevaisuuden näkymien takia yritykset rekrytoivatuusia työntekijöitä yhä varovaisemmin. Työllisyyden kasvu on tänävuonna noin prosentin alkuvuoden suhteellisen hyvän työllisyyskasvun ansiosta.Seuraavina vuosina työllisyyden kasvuvauhti hidastuu puolen prosentintuntumaan. Työllisyyden ja talouden kasvun hidastuessa myös työttömienmäärän lasku vaimenee lähivuosina. Työttömyys kääntyi laskuun jovuoden 2010 aikana ja kehitys jatkui suhteellisen hyvänä myös alkuvuonna2011. Vuoden loppua kohden työttömyyden aleneminen kuitenkin hidastuu siten,että koko vuoden työttömyysaste jää 7,9 prosenttiin. Vuonna 2012työttömyysaste laskee 7,6 prosenttiin.

Talouskasvuun kohdistuu tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisenmonelta taholta. Suuri osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa.Kansainvälisen kaupan pysähtyminen näkyisi välittömästi ja vaikutuksetolisivat merkittävät johtuen Suomen talouden avoimuudesta. Myös talouspoliittisetpäätökset, jotka rajoittavat markkinaehtoisen kasvun edellytyksiämeille tärkeissä vientimaissa, ovat haitaksi.

Talouspolitiikan linja

Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalinvahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksienostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvynja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Suomen kannaltaon tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamustajulkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa.Konkreettinen tavoite on säilyttää valtion luottoluokitus nykyiselläparhaimmalla mahdollisella tasolla.

Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallituksen tavoitteenaon valtion velkasuhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikaudenloppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus tavoitteleevaltiontalouden tasapainoa sekä talouden voimistuvaa kasvua.

Vaalikauden aikana tehtävillä menojen ja tulojen sopeutustoimillasekä rakenteellisilla toimilla vahvistetaan julkista taloutta. Yhteensävaltion menoja ja tuloja on määrä sopeuttaa hallitusohjelman mukaisestinettomääräisesti 2,5 mrd. eurolla vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Vuoden2012 talousarvioesitykseen sisältyy hallituksen päättämiä menoleikkauksia1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia 1,1 mrd. euroa, verrattuna edellisenhallituksen tekemään viimeiseen kehyspäätökseen 23.3.2011. Toisaaltaesitykseen sisältyy myös menolisäyksiä n. 410 milj. euroaja verokevennyksiä 0,9 mrd. euroa (ml. inflaation ja ansiotulonnousun johdosta tehtävä veroperustemuutos sekä korotetut yhteisövero-osuudet)lähinnä työllisyyden ja kasvun parantamiseksi sekä syrjäytymisenja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalouspysyy alijäämäisenä v. 2012. Finanssipolitiikka on kasvuarajoittavaa valtiontalouden sopeutustoimien vuoksi.

Tuloarviot

Vuonna 2012 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoaarvioidaan 45,3 mrd. euroa. Tuloista n. 85 % on verojaja veronluonteisia tuloja.

Sekä budjettitalouden varsinaisten tulojen että verotulojenarvioidaan v. 2012 kasvavan n. 7 % verrattunavuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon. Verotulokertymiä kasvattavattyöllisyyden ja kotimaisen kysynnän kasvu sekä hallituksen veropoliittisettoimet valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi. Verotuloarvioonliittyy kuitenkin tavanomaista enemmän epävarmuutta. Verotulojenpohjana toimivia talouden kehitysnäkymiä varjostaa kesällä lisääntynyt kansainvälistenrahoitusmarkkinoiden epävakaus ja yleisen talousluottamuksen heikkeneminen.

Verrattuna vuoden 2011 tuloarvioon (ml. vuoden 2011 aikana annetutkaksi lisätalousarviota ja vuoden kolmas lisätalousarvioesitys,joissa varsinaisten tulojen arviota on korotettu nettomääräisestin. 0,6 mrd. eurolla) varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2012kasvavan 5,0 % ja verotulojen 5,7 %. Verotulojenn. 2,1 mrd. euron kasvusta verrattuna vuodelle 2011 budjetoituun 160milj. euroa on seurausta edellisen hallituksen päättämistä veroperustemuutoksista,loput nyt ehdotetuista veroperustemuutoksista sekä veropohjien kasvusta.Valtion sekalaisten tulojen arvioidaan kasvavan n. 2 %ja korkotulojen ja voiton tuloutusten vähenevän n.  1 %.

Hallitusohjelman mukaiset veroperustemuutokset

Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksenturvaaminen samalla kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa.Valtiontalouden vahvistamiseksi veropohjaa laajennetaan ja veroperusteitamuutetaan. Verotuksen painopiste siirtyy talouskasvulle haitallisemmastatyön ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteistaverotusta.

Ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus, jolla pyritään estämääntyön verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation jaansiotason nousun vuoksi. Pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetäänkorottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä.Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojenkorkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan maltillisesti ja asteittainvaalikauden aikana. Kotitalousvähennystä pienennetään. Verotuksensosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja veronmaksukyvyn huomioimiseksi pääomatulojenverokanta nostetaan 30 prosenttiin ja vero muutetaan progressiiviseksisiten, että verokanta on 32 % pääomatulojen 50 000euroa ylittäviltä osin. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojenverovapaan määrän raja alennetaan 60 000 euroon. Ansio-ja pääomatuloverotukseen esitettävät veroperustemuutokset vähentävätnettomääräisesti valtion verotuottoa n. 210 milj. eurolla v. 2012.Veroperustemuutoksista aiheutuvat kuntien verotulomenetykset, yhteensän. 260 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti.

Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksienparantamiseksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä25 prosenttiin. Tästä aiheutuva kuntien verotuottomenetys kompensoidaankorottamalla kuntien yhteisövero-osuutta ja alentamalla valtion osuuttavastaavasti. Näiden muutosten arvioidaan alentavan valtion verokertymään. 190 milj. euroa v. 2012. Kuntien osuutta yhteisöverostakorotetaan edelleen väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien0,4 prosenttiyksiköllä. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusiporras ja arpajaisveroa korotetaan.

Arvonlisäveropohjaa laajennetaan sanoma- ja aikakauslehtientilauksiin. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveydenkannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholinja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotustakiristetään, mikä yhteensä lisää valtion verotuloja n. 165milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveronkorottaminen lisää verotuloja n. 50 milj. euroa. Liikenteenpolttonesteiden verotasoa on määrä nostaa hallituskaudella kahdessavaiheessa yhteensä n. 10 prosentilla, lisätuottovaikutus v. 2012on n. 125 milj. euroa. Ajoneuvoveroa korotetaan ja autoveronasteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 52,4 mrd. euroamikä on 1,8 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossaja 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuodelle 2011 on arvioitu kolmaslisätalousarvioesitys mukaan lukien. Menojen kasvua vuodesta 2011selittää hintatason muutoksen lisäksi muun muassa korkomenojen nousu.Myös eräät automaattiset tekijät, kuten valtion eläkemenojen kasvu,lisäävät määrärahoja. Lisäksi menotasoa nostaa edellisen hallituksentekemät ratkaisut, kuten uusiutuvan energian paketti sekä liikennehankkeisiinkohdistetut määrärahat. Toisaalta hallitusohjelman mukaiset menosäästötjulkisen talouden tasapainottamiseksi sekä finanssisijoitusmenojenaleneminen hillitsevät menojen kasvua.

Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioidenhallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. ½ %vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja n. 2 % vuodelle2011 budjetoidusta. Korkomenojen arvioidaan olevan 2,2 mrd. euroav. 2012, missä on kasvua n. 200 milj. euroa vuodelle2011 arvioituihin korkomenoihin verrattuna johtuen valtionvelanmäärän kasvusta.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa

 2010
tilinpäätös
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
Muutos,%
2011—2012
     
Ansio- ja pääomatulovero6 4967 4107 6864
Yhteisövero2 9723 7893 718-2
Arvonlisävero13 71014 57115 6257
Muut verot9 02510 06011 17211
Muuttulot6 8446 6267 0637
Yhteensä39 04742 45645 2637
Nettolainanottoja velanhallinta1)11 2728 0717 090-12
Tuloarviot yhteensä50 32350 52752 3534
     
Kulutusmenot12 96113 27913 7874
Siirtomenot32 24233 94135 1594
Sijoitusmenot2 6711 3371 202-10
Muutmenot2 0061 9692 20612
Määrärahat yhteensä49 88050 52752 3534
     
Tilinpäätösylijäämä(ml. edelliset vuodet)1 798   

1) Sisältää nettoutettunavelanhallinnan menoja 234 milj. euroa v. 2010, -50 milj. euroa v.2011 ja -50 milj. euroa v. 2012.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävänmenopolitiikan varmistamiseksi hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitaloudenmenojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Hallitusohjelmassaon sovittu kehyksen piiriin kuuluvien menojen tason laskevan vuoden2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrattuna maaliskuun2011 kehyspäätökseen. Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös, vaalikaudenkehys vuosille 2012—2015 annetaan eduskunnalle 5.10.2011.

Talousarvioesityksen kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi vuodelle2012 ehdotetaan 42 027 milj. euroa, jolloin niin sanotuksijakamattomaksi varaukseksi jää 57 milj. euroa. Lisäksi vuodelle2012 on kehyksessä varattu 200 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on n. 10,3mrd. euroa. Suhdanneluonteiset menot nousevat vuoden 2011 tasolta.Kehyksen ulkopuolisia menoja lisää myös veromuutosten kompensaatiotkunnille. Hallitusohjelman mukaisesti kehysjärjestelmään on tehtyeräitä mm. kehyksen ulkopuolisiin menoihin vaikuttavia muutoksia,joista tarkemmin luvussa 5.

Hallitusohjelman mukaiset muutokset määrärahoissa

Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi hallitus toteuttaamenojen sopeutustoimia. Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä1,1 mrd. euron menoleikkaukset hallitusohjelmassa liitteessä 2 esitetyissäkohteissa. Hallitusohjelmassa päätettiin myös menojen lisäyksistämm. nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvanparantamiseen, työllisyyttä ja kasvua edistäviin toimiin sekä ympäristönja luonnonsuojelua edistäviin toimiin, joihin talousarvioesityksessäkohdennetaan yhteensä n. 410 milj. euroa.

Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta

Nuorten yhteiskuntatakuu, joka saatetaan voimaan täysimääräisestivuoden 2013 aikana, tarkoittaa että jokaiselle alle 25-vuotiaallenuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-,harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka viimeistäänkolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuuntoteuttaminen aloitetaan v. 2012 ja tähän tarkoitukseenehdotetaan 55 milj. euroa.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskaudenkestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyydenjälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnilleyhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudetkartoitetaan ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Talousarvioehdotuksessaosoitetaan tähän tarkoitukseen 5 milj. euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömienosallistumista palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihinlisätään kohdistaen tähän 20 milj. euron lisämääräraha.

Perusturvan parantaminen

Perusturvan varassa olevien aseman kohentamiseksi työttömänperuspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä asumistuen tulorajoja esitetäänkorotettavaksi 1.1.2012 lukien sadalla eurolla kuukaudessa, mikäsisältää indeksikorotuksen. Toimeentulotuessa perusosaa esitetäänkorotettavaksi 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotukeakorotetaan 1.1.2012 lukien. Perusturvan korotuksista koituu valtiollelisäkustannuksia v. 2012 n. 248 milj. euroa.

Perusopetuksen laadun parantaminen

Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnansekä taiteen perusopetuksen laadun parantamiseen ehdotetaan 10 milj.euron lisämäärärahaa.

Työllisyyttä ja kasvua edistävät toimet

Hallitus jatkaa talousrikollisuuden viidennen torjuntaohjelmantoimeenpanoa ja aloittaa välittömästi kuudennen toimenpideohjelmanvalmistelun. Harmaan talouden torjunta vaati laaja-alaista yhteistyötä.Harmaan talouden torjuntaan panostetaan yhteensä 20 milj. euronlisämäärärahalla, joka kohdistetaan oikeus-, sisäasiain-, valtiovarain-,työ- ja elinkeino- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille.

Finnveran riskinottomahdollisuuksia lisätään.

Vihreän talouden edistämiseen kohdennetaan 8,5 milj. euron lisämääräraha.Tutkimusinfrastruktuurin parantamista tuetaan 8,5 milj. euron lisärahoituksella.

Perusväylänpidossa raideliikenne asetetaan etusijalle hallitusohjelmanmukaisesti ja siihen kohdistetaan 20 milj. euron lisärahoitus.

Ympäristön ja luonnon suojelua edistävät toimet

Hallitus tehostaa suojelutoimia Itämeren tilan parantamiseksisekä kansallisesti että yhteistyössä muiden Itämerivaltioiden kanssa.Itämeren suojelutoimien kansallista rahoituspohjaa ehdotetaan vahvistettavaksitalousarvioesityksessä 1 milj. euron määrärahalisäyksellä v. 2012.

Metsähallituksen luontopalveluiden alueiden hoidon ja virkistyskäytönvoimavaroja ehdotetaan vahvistettavaksi 1 milj. eurolla, ja ympäristöministeriönohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviinehdotetaan rahoitusta kaikkiaan 26,9 milj. euroa.

Lisäksi luonnonsuojelualueiden hankintaan ehdotetaan 15 milj.euron lisämäärärahaa.

Kuntatalous

Kuntatalouden kehitys v. 2010 oli ennakoitua myönteisempi,mikä johtui lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta.Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4½ %.Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan runsaat 3½ %työllisyyden kehittyessä suotuisasti. Valtionosuudet kasvavat 3½ %mm. indeksikorotusten ja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena.Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan vuoden2010 tapaan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, ettäkunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseensekä varautumaan hidastuvaan tulokehitykseen ja yleisen taloustilanteenepävarmuuksiin. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimatta kuntienlainakanta kuitenkin kasvaa, sillä nettoinvestointien ennakoidaanpysyvän korkealla tasolla.

Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan kiristyvän. Kuntien verotulojenarvioidaan kasvavan vain vajaalla prosentilla johtuen sekä hallitusohjelmanverolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Yhteisöveronjako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotus päättyy v. 2011,mutta korotusta jatketaan puolet pienempänä vielä vuosina 2012 ja2013.

Kuntien vuoden 2012 valtionavut ovat yhteensä 10,463 mrd. euroa,josta laskennalliset valtionosuudet ovat 9,479 mrd. euroa. Valtionavutkasvavat 368 milj. eurolla vuodesta 2011, eli n. 4 %.Valtionosuuksia alentavat hallitusohjelman mukainen peruspalvelujenvaltionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin,ammattikorkeakoulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön sekä kulttuuriinkohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaontarkistus (412 milj. euroa), veromenetysten kompensaatiot (263 milj.euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, nuortenyhteiskuntatakuun toimeenpanoon, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin.Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia341 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos 68 milj.eurolla.

Kuntien menopaineet ovat suuret, ja investointien on arvioitupysyvän korkealla tasolla myös v. 2012. Kuntien vuosikatteenarvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi,mikä tarkoittaisi käytännössä kuntatalouden velkaantumisen jatkumistaja painetta kunnallisveroprosenttien korotuksiin. Kuntataloudenvakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminenilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojenkasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Menokasvun hillitsemiseksion myös toteutettava tuottavuutta parantavia uudistuksia.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen,mikä katetaan ottamalla lisävelkaa. Valtion talousarvion ulkopuolinenrahastotalous on v. 2012 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen (ml.Valtion eläkerahasto). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontaloudenalijäämän arvioidaan olevan v. 2012 n. 3½ %suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino,milj. euroa

 2010
tilinpäätös
2011
budjetoitu1)
2012
esitys
Muutos,%
2011—2012
     
Budjettitalous    
Tulot39 05143 09545 2635,0
Menot49 88051 32552 3532,0
Varsinainen ali/ylijäämä-10 829-8 230-7 090 
Velanhallinnanmenot (-)234-100-50 
Nettorahoitusjäämä-10 595-8 330-7 140 
     
Rahastotalous    
Tulot 5 2934 9224 807-2,3
Menot4 3824 3984 4641,5
Nettorahoitusjäämä911525343 
     
Budjetti-ja rahastotalous yhteensä2)    
Tulot41 84645 51447 5114,4
Menot51 76453 22054 2592,0
Nettorahoitusjäämä-9 684-7 806-6 798 

1) Ml. kolmas lisätalousarvioesitys ilman kumulatiivisenylijäämän käyttöä.

2) Budjettitaloudenja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteenkeskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Vuoden 2012 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan)arvioidaan olevan n. 89 mrd. euroa, mikä on n. 44½ %suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen arvioidaan kasvavanvajaalla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2011. Valtionvelankorkomenoiksi arvioidaan 2,2 mrd. euroa, eli runsaat 0,2 mrd. euroaenemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Korkomenojennousuun vaikuttaa viime vuosina voimakkaasti kasvanut valtionvelan määrä.


Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessaBKT:een