Talousarvioesitys 2012
2.3. Julkisen talouden näkymät
Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v. 2009 yli12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessakokonaistuotantoon. Julkinen talous kääntyi vajaa 3 % alijäämäiseksi,mikä jatkui myös v. 2010. Finanssipolitiikka oli talouskasvuatukevaa. Suotuisa suhdannetilanne, välillisen verotuksen kiristäminenja elvytystoimenpiteiden päättyminen ovat kohentaneet julkisen taloudenrahoitusasemaa v. 2011 niin, että julkisyhteisöjen alijäämä pieneneetuntuvasti.
Talouskasvun jatkuminen sekä hallituksen sopeutustoimet parantavatjulkiyhteisöjen rahoitusasemaa edelleen v. 2012. Rahoitusasemanarvioidaan olevan vajaa 1 % alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon.Suomen julkisen talouden olisi kuitenkin oltava reilusti ylijäämäinen,jotta se olisi kestävällä pohjalla. Lisäksi riskinä on, että epävakaakansainvälinen taloustilanne ja Euroopan velkakriisi heikentävättalouskasvua ja siten myös julkisyhteisöjen rahoitusasemaa.
Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon oli v. 2008alimmillaan sitten 1990-luvun alun. Vuonna 2009 velkasuhde kohosi10 prosenttiyksikköä ja velkaantuneisuus on edelleen kohoamassa.Ensi vuonna julkinen velka on 100 mrd. euroa. Vaikka velkasuhdeon kasvussa, se pysyy lähivuosina EU:n perustamissopimuksessa määritellyn60 prosentin viiterajan alapuolella.
Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen, %
Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan
| 2007 | 2008 | 2009 | 2010* | 2011** | 2012** | |
| suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia | ||||||
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 42,8 | 42,8 | 42,5 | 42,1 | 42,8 | 42,9 |
| Julkisyhteisöjenmenot | 47,4 | 49,3 | 55,9 | 55,3 | 54,2 | 54,1 |
| Julkisyhteisöjennettoluotonanto | 5,3 | 4,2 | -2,7 | -2,8 | -1,1 | -0,8 |
| Valtionhallinto | 1,0 | 0,5 | -4,8 | -5,5 | -3,8 | -3,3 |
| Paikallishallinto | -0,2 | -0,4 | -0,6 | -0,3 | -0,2 | -0,4 |
| Työeläkelaitokset | 4,2 | 4,1 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 3,0 |
| Muutsosiaaliturvarahastot | 0,3 | 0,1 | -0,3 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Perusjäämä | 4,7 | 3,3 | -3,3 | -3,0 | -1,6 | -1,5 |
| Julkisyhteisöjenvelka (EMU) | 35,2 | 33,9 | 43,3 | 48,3 | 48,7 | 50,3 |
| Valtionvelka | 31,2 | 29,3 | 37,1 | 41,7 | 42,6 | 44,4 |
Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta.Suhdanteet välittyvät kuitenkin viiveellä ja niinpä hyvästä talouskasvustahuolimatta valtion verotulot kasvoivat v. 2010 vain pariprosenttia. Tänä vuonna niiden arvioidaan lisääntyvän peräti 12 %mm. talouskasvun ja veronkorotusten johdosta. Suhdannevaihtelutnäkyvät yleensä voimakkaimmin yhteisö-, pääomatulo- ja autoverotuotoissa.
Valtiontalous on syvästi alijäämäinen vuosina 2009—2011,vaikka alijäämä pieneneekin v. 2011. Hallituksen sopeutustoimetkohentavat valtion rahoitusasemaa vuodesta 2012 alkaen. Ne eivätkuitenkaan riitä tasapainottamaan rahoitusasemaa, koska väestönikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua yhäenemmän lähivuosina. Ensi vuonna alijäämä on 3½ % BKT:staja valtionvelka 44½ % BKT:sta.
Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Kuntatalous selvisi koetusta taantumasta pelättyä pienemminvaurioin. Paikallishallinto on lähellä tasapainoa v. 2011,kun verotulot ja valtionosuudet kasvavat ja samalla kuntien menojen kasvunarvioidaan olevan palvelujen ostoja lukuun ottamatta suhteellisenmaltillista.
Hallitusohjelmassa esitetyt kuntien valtionosuuksiin kohdistuvatsäästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta v. 2012.Verotulot kasvavat vain vajaalla prosentilla veroperustemuutostenja talouskasvun hidastumisen myötä, mutta valtionosuudet kasvavatn. 4½ % mm. kustannustenjaon tarkistuksen, indeksikorotuksenja verokompensaatioiden myötä. Menokehityksen oletetaan pysyvänmaltillisena kuntatalouden kiristymisen myötä. Kuntatalouden alijäämäkasvaa hieman ja on n. -0,4 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan
Sosiaaliturvarahastot ovat kokonaisuudessaan selvästi ylijäämäisiä.Ylijäämä kertyy yksinomaan työeläkerahastoihin, joilla varaudutaanväestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenojen kasvuun. Muut sosiaaliturvarahastotovat lähellä tasapainoa. Viime vuosien syvä taantuma heikensi sosiaaliturvarahastojentilaa, mutta lähivuosien näkymät ovat hieman valoisammat.
Palkkasumman kasvu ja sosiaalivakuutusmaksujen odotettavissaolevat korotukset v. 2012 pitävät sosiaaliturvarahastojenylijäämän n. 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.Kuluvaa vuotta selvästi korkeampi indeksikorotus kasvattaa työeläkemenojaensi vuonna. Työttömyysaste alenee, mikä vahvistaa muiden sosiaaliturvarahastojentaloutta.