Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     1. Yhteenveto
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2012

8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikkaPDF-versio

8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan olevan v. 2012 n. 4,8 mrd. euroa ja menojen n. 4,5 mrd. euroa, joten rahastotalouden nettomääräinen ylijäämä on n. 0,3 mrd. euroa. Valtion eläkerahasto kuuluu kansantalouden tilinpidossa työeläkelaitosten sektoriin kun taas muut rahastot kuuluvat valtiontalouden sektorin. Talousarviotalouden ulkopuolisten rahastojen nettoylijäämä ilman Valtion eläkerahastoa on arviolta vajaa 0,2 mrd. euroa v. 2012.

Rahastoista ehdotetaan tuloutettavan valtion talousarvioon yhteensä n. 1,8 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi 41 milj. euroa v. 2012. Taulukossa 32 on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2010—2012.

Taulukko 32. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2010 2011** 2012**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 84 88 89
Sekalaiset tulot 829 796 680
Eläkemaksut 1 633 1 622 1 646
Korkotulot ja voiton tuloutukset 890 499 469
Siirrot talousarviosta 39 39 41
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 476 3 044 2 926
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 1 817 1 878 1 881
Tulot yhteensä 5 293 4 922 4 807
       
Kulutusmenot 385 181 256
Siirtomenot 825 943 817
Korkomenot 29 43 51
Siirrot talousarvioon 1 711 1 719 1 773
Muut menot 2 0 0
Menot pl. rahoitustaloustoimet 2 953 2 886 2 897
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 429 1 511 1 567
Menot yhteensä 4 382 4 398 4 464
       
Nettorahoitusylijäämä 911 525 343

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuosimaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 1,5 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2012 alussa n. 8,2 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 7,9 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 7,8 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,8 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,2 mrd. euroa. Korkotukilainojen takausvastuut kasvoivat merkittävästi vuosien 2009—2010 aikana johtuen heikossa taloussuhdanteessa poikkeuksellisen korkealla tasolla (1 670 milj. euroa) olleista korkotukivaltuuksista.

Vuonna 2012 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 610 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 025 milj. euroa ja vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 250 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten ja akordien valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 130,9 milj. euroa. Uusien korkotukilainojen omavastuukorko puolitetaan 3,4 prosentista 1,7 prosenttiin vuoden 2014 loppuun asti. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset sekä v. 2010 myönnetyt asuntojen suhdanneluonteiset korjausavustukset. Vuonna 2012 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 130 milj. euroa, mikä vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2012 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, mikä vastaa n. 11 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 1 263 milj. euroa v. 2012, mikä on hieman kuluvaa vuotta vähemmän. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon 383 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta 910 milj. euroa v. 2012.

Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli kesäkuussa 2011 markkina-arvoltaan n. 1 mrd. euroa edellisvuotta suurempi eli n. 13,9 mrd. euroa, mikä on 15,3 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain enintään 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 1 643 milj. euroa v. 2012.

Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kannattavuuden sekä maatilojen elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantaminen. Maatilojen investointeihin ja omistajanvaihdoksiin myönnetään rahoitustukea valtion talousarviosta lainojen korkotukena sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustuksina ja eräinä lainoina.

Vuonna 2012 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta n. 209 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2011 siirtyväksi arvioidut erät. Vuonna 2012 talousarviosta ei siirretä varoja rahastoon. Hallitusohjelman mukaisesti rahaston toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Rahaston käytettävissä olevista tuloista EU:n rahoitusosuutta on 28,6 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan myönnettävän n. 100 milj. eurolla.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, jonka käytössä on FiR-1 -tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on n. 1,9 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta alkuvuonna 2011 kerätyt maksut olivat yhteensä 5,2 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut 1,7 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2012 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2011 tasolla.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on ollut useita vuosia n. 50 milj. euroa vuodessa. Sähkön kulutuksen lasku taantumassa alensi huoltovarmuusmaksun tuottoa vv. 2009—2010, mutta vv. 2011 ja 2012 tuoton arvioidaan nousevan taas 49 milj. euroon. Rahaston tase on n. 1,3 mrd. euroa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen vähimmäistarpeet ja yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia kohteita ovat valtion varmuusvarastot ja erilaiset tekniset varajärjestelyt. Pandemiarokotteen hankintaan käytettiin 37 milj. euroa Huoltovarmuusrahaston varoja v. 2009. Rahastolle palautetaan vastaava määräraha valtion talousarviosta v. 2012. Toiminnan painopiste on siirtynyt varastoinnista yhteiskunnan kriittisten järjestelmien keskeytymättömyyden turvaamiseen. Huoltovarmuuskeskus osallistui v. 2011 150 milj. euron osuudella kantaverkkoyhtiön Fingrid Oyj:n osake-enemmistön hankintaan valtiolle. Osakehankinta rahoitettiin osaksi rahaston likvideillä varoilla ja osaksi lainoilla. Lainojen hoitokulut katetaan osakkeista saatavilla osinkotuotoilla.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiotakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty.

Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2010 lopussa n. 8,9 mrd. euroa, mikä on yli 1 mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2011 alussa n. 723 milj. euroa. Vuoden 2012 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään kohonnutta riskipositiota vastaavana.

Valtion vakuusrahasto

Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn pankkituen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuudenhoitoyhtiöiden alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2010 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 5,9 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoittamiseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseksi. Rahastoa hoitaa Viestintävirasto, joka perii televisiomaksut ja toimilupamaksut rahastolle.

Rahaston maksutulojen arvioidaan olevan n. 473 milj. euroa. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä rahaston määrärahojen käytöstä Yleisradio Oy:n toimintaan, Viestintävirastolle maksujen perintään, tarkastukseen ja valvontaan, sekä tekijänoikeuskorvauksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan maatalouden interventiotoimintaa sekä EU:n ruoka-apuohjelmaa. Interventiotoiminta on ollut vilkasta vuosina 2009—2011, mutta hiljenee taas vuodeksi 2012.

Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2012 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 0,78 milj. euroa lähinnä EU:n ruoka-avun menoja.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Vuoden 2011 palosuojelumaksukertymän arvioidaan olevan n. 9,2 milj. euroa, joka on hieman enemmän kuin v. 2010. Kertymän arvioidaan kasvavan 1—3 % vuosittain. Avustusten taso pidetään lähivuosina suurempana kuin arvioitu kertymä, mutta rahaston maksuvalmius säilyy erinomaisena aiempien vuosien ylijäämien johdosta. Vuosien 2011—2015 avustustaso on arviolta 9,5—10,0 milj. euroa.

Rahaston toiminta-ajatuksena on edistää turvallisuutta ja tukea pelastustoimen palvelukyvyn kehittämistä myöntämällä tarkoituksensa puitteissa ja osana pelastustoimen kokonaisrahoitusjärjestelmää harkinnanvaraisia avustuksia tulipalojen ehkäisemistä ja pelastustoimintaa edistävään toimintaan ja hankkeisiin. Keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3,7 milj. euroa v. 2012.

Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2010 rahastosta maksettiin korvauksia 10,6 milj. euroa ja korvauspaineet ovat selvässä kasvussa torjunta-alus- ja -kalustohankintojen vuoksi. Rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi öljysuojamaksua on korotettu 0,5 eurosta 1,5 euroon öljytonnilta vuosille 2010—2012, jolloin odotettavissa oleva tuotto on n. 21 milj. euroa vuodessa.

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus.

Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Kumottua vuoden 2002 liikelaitoslakia (1185/2002) sovelletaan Metsähallitukseen kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään.

Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Oheisiin taulukoihin on koottu ennusteet valtion kahdesta liikelaitoksesta. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2011 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille 13.05.01 200 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti Metsähallituksen tuloutusta lisätään 20 milj. euroa vuositasolla. Tuloutuksen korotus v. 2012 vuoden 2011 tuloksesta on 10 milj. euroa.

Taulukko 33. Valtion liikelaitostoiminta v. 2012

Liikelaitos (konserni) Liikevaihto Tilikauden tulos Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Investointimenot Henkilöstö keskim.
milj.€ muutos, % milj. € liikevaihdosta (%) (%) (%) milj. € lkm
                 
Senaatti-kiinteistöt 547 5,2 96 17,6 3,8 62,5 240 260
(konserni) 550 5,4 97 17,6 3,8 61,8 240 260
Metsähallitus 336,3 2,1 122 36 4,9 99,0 20 1 175
(konserni) 375,2 2,4 123 33 5,0 98,0 20 1 337
Yhteensä 883,3   218       260 1 435

Taulukko 34. Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2012 (milj. euroa)

Liikelaitos Senaatti-
kiinteistöt
Metsähallitus Yhteensä
       
Tuloutukset talousarvioon      
—takaisinmaksut 7,0 - 7,0
—korot 22,6 - 22,6
—voiton tuloutukset 90,0 110,0 200,0
—lainojen takaisinmaksut 108,5 - 108,5
Yhteensä 228,1 110,0 338,1
       
Erityistehtävien määrärahat - 35,6 35,6

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtio hoitaa yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti ja aktiivisesti. Valtioenemmistöisiä yhtiöitä ja valtion osakkuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden yleistavoitteena on kannattava toiminta samalla kun pyritään mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Hallitus on valmis jatkamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa omistus perustuu lähinnä sijoittajaintressiin. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa. Valtion omistajapolitiikassa ja erityisesti muutostilanteissa huomioidaan henkilöstön asema, pyritään hyvään ja esimerkilliseen johtamiseen sekä sidosryhmien luottamusta lisäävään vastuullisen toimintaan.