Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

7. PeruspalvelubudjettitarkasteluPDF-versio

7.1. Kuntapolitiikka pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Pääministeri Kataisen hallituksen kuntapolitiikan tavoitteenaon turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut kokomaassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalleja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallistaitsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntatalouden kestävyydenja vakauden edistämiseksi uudistetaan kunta- ja palvelurakenteet,vahvistetaan kuntien tulopohjaa, parannetaan kunnallisen toiminnantuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoitetaan kuntien tehtävienlaajentamista.

Hallitus toteuttaa laajan kuntauudistuksen, jonka tavoitteenaon vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Luonnollisestatyössäkäyntialueesta muodostuva vahva peruskunta pystyy itsenäisestivastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativiasosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta pystyyhoitamaan myös tuloksellista elinkeinopolitiikkaa ja kehittämistyötäsekä vastaamaan tehokkaasti yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksestä.Kuntarakenneuudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa vastuu palvelujenjärjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas-ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntien kykyä selvitä tehtävistäänja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään.

7.2. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät vuoteen 2015

Kuluvan vuoden alkupuolella kansantalouden kasvu on jatkunutja näkymät loppuvuodelle olivat vielä alkukesästä hyvät. Viimeistenkuukausien aikana taloudellinen ilmapiiri on kuitenkin heikentynytja epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaaniin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Kasvunäkymiävarjostavat Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainvälisen taloudennäkymät. Pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvinaltis ulkoisille häiriöille. Vaikka kansainvälinen talous kehittyisikintyydyttävästi ja pahoilta ulkoisilta häiriöiltä vältyttäisiin, uhkaaSuomen talouskasvu jäädä lähivuosina aiempaan verrattuna vaatimattomaksi.

Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontaloudensopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Tulokehityksenheikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaanaedellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminenja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen.

Vuonna 2010 vuosikate parani

Vuoden 2010 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymienvuosikate ylsi 3,0 mrd. euroon, mikä oli 700 milj. euroa edellisvuottaenemmän. Vuosikate ylitti reilusti käyttöomaisuuden poistot. Toteutunutkehitys oli selvästi parempi kuin arvioitiin vielä syyskuussa 2010julkaistussa peruspalvelubudjettitarkastelussa. Vuosikate oli myösvajaat 300 milj. euroa korkeampi kuin helmikuussa 2011 julkaistuissavuoden 2010 tilinpäätösarvioissa. Toimintakate heikentyi vähemmänkuin tilinpäätösarvioissa arvioitiin. Toimintamenot kasvoivat 4 %.Ostojen nimellinen kasvu jatkui varsin nopeana, n. 7 prosentintasolla. Toimintakatteen heikkenemistä tasapainotti verorahoituksenkasvu: valtionosuudet kasvoivat 7½ % ja verotulot runsaat4 %. Ennakoitua myönteisemmän kehityksen taustalla olikinerityisesti kuntien verotulojen odotettua nopeampi kasvu.

Vuoden 2010 kuntatalouden tulos- ja rahoituslaskelmia tarkasteltaessaon otettava huomioon pääkaupunkiseudun kuntien vesilaitostoimintojensiirtyminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle.Vesilaitosten toimintojen luovutus (n. 950 milj. euroa)vaikuttaa olennaisesti tiettyihin tulos- ja rahoituslaskelman eriinja siten kuntatalouden kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen.Esimerkiksi kuntien tilikauden tulos muodostuu HSY-kirjausten vuoksi huomattavastitodellisuutta paremmaksi. Kuntatalouden todelliseen rahoitusasemaan,kuten vuosikatteeseen tai rahoitusjäämään, näillä järjestelyilläei kuitenkaan ole vaikutusta.

Vuosikatteen arvioidaan edelleen hieman paranevanv. 2011

Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4½ %,vaikkakin verotuloennustetta on alennettu suhteessa maaliskuun peruspalveluohjelmatarkasteluunsisältyvään arvioon. Verotuloarvioiden alentamisen taustalla onheinä- ja elokuussa tehdyt verovuosien 2010 ja 2011 jako-osuuksienoikaisut, jotka alentavat kuntien verotuloja 230 milj. eurolla suhteessaaikaisemmin arvioituun. Oikaisuissa valtion jako-osuutta korotettiinja kuntaryhmän osuutta alennettiin. Oikaisujen taustalla on vuoden2010 verotuksen valmistumisesta saadut tiedot, joiden mukaan pääomatuloveronmäärä v. 2010 kasvoi aiemmin arvioitua enemmän. Kunnallisverontuoton arvioidaan kasvavan runsaat 3½ % työllisyyden kehittyessäsuotuisasti. Veronkevennykset alentavat kunnallisveron tuottoa n. 130milj. eurolla. Kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan keskimäärin0,2 prosenttiyksiköllä, mikä puolestaan lisää kunnallisveron tuottoan. 180 milj. eurolla. Yhteisöverokertymät kasvoivat alkuvuonnanopeasti, mutta kesän aikana yritysten tulosnäkymät ovat hiemanheikentyneet. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kuitenkin kasvavan 15 %.Kiinteistöveroprosenttien korotukset jäivät edellisvuotta pienemmiksi,ja verotuotto kasvaa 3 %.

Valtionosuudet kasvavat 3½ % mm. indeksikorotustenja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Yhteensä verotulojenja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan n. 4 %.

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleenkasvavan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, ettäkunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseensekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekäyleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Kuntataloudenhinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän suhteellisen maltillisena,vaikka kuluttajahintojen nousu aiheuttaa menopaineita. Kunta-alanansiotason ennakoidaan nousevan n. 2½ % ja palkkasummann. 3 %. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvännoin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainettasosiaali- ja terveyspalvelumenoihin. Kuntien henkilöstön määrän oletetaanpysyvän vuoden 2010 tasolla, joten volyymin kasvu näkyy palvelujenostojen kasvuna. Edellä kuvatuilla oletuksilla kuntien toimintamenotkasvavat nimellisesti runsaat 4 %.

Jos kuntien toimintamenot kasvavat laskelmissa oletetulla tavalla,vuosikate paranee edelleen hieman tänä vuonna ja kattaisi selvästikäyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimattakuntien lainakanta kuitenkin kasvaa, kun nettoinvestointien ennakoidaan pysyvänkorkealla tasolla.

Kuntien vuosikate heikkenee v. 2012

Vuonna 2012 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vajaallaprosentilla. Tämä on seurausta sekä hallitusohjelman verolinjauksistaettä veropohjien kasvun hidastumisesta talouskasvun hidastuessa.Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisestiyhteensä 309 milj. eurolla. Nämä verotuottomenetykset kompensoidaankunnille täysimääräisesti. Yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaankorottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksikölläja loput kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöveronkorotettua jako-osuutta jatketaan vielä vuosina 2012 ja 2013, muttakorotus on puolet pienempi kuin vuosina 2009—2011. Korotuksenpieneneminen vähentää kuntien verokertymää n. 259 milj.eurolla vuoteen 2011 verrattuna.

Vuonna 2012 valtionosuuksia pienentävät hallitusohjelman mukainenperuspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm.oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ammattikorkeakoulutukseensekä vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksiakasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa), veromenetystenkompensaatiot (263 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadunkehittämiseen (10 milj. euroa), nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoonnuorisotyössä ja vapaassa sivistystyössä (14 milj. euroa) ja maahanmuuttajakorvauksiin(10 milj. euroa). Yhteensä valtionosuudet lisääntyvät mm. edellämainittujen valtion toimenpiteiden1) seurauksena 122 milj.eurolla. Indeksikorotus lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia341 milj. eurolla. Ikärakenteen ja väestön määrän muutos lisää nettomääräisestivaltionosuuksia 68 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan valtionosuudetkasvavat 368 milj. eurolla eli n. 4 % v. 2012.

Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Kustannustasonnousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaanpysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulojen kasvun hidastuessa.Kuntien vuosikate heikkenisi runsaalla 500 milj. eurolla mutta riittäisi edelleenselvästi kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaanv. 2012 pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa,mikä merkitsisi kuntien lainakannan kasvun jatkumista edelleen.

Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii menokuriaja tuottavuuden nostoa

Taulukossa 21 on hahmoteltu kuntatalouden tulojen ja menojenlaskennallista kehitystä vuoteen 2015 asti. Laskelmassa2) on otettu huomioon valtiovarainministeriönkeskipitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestäsekä valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen ja vuosien 2013—2015kehyspäätöksen mukaiset linjaukset koskien valtionosuuksia ja verotusta.

Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensäkeskimäärin 3,4 % vuosittain. Tuloveroperusteisiin tehdäänvuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivat tarkistukset,mikä alentaa kuntien verotuottoa vuosittain n. 100 milj.eurolla. Yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu vuoden 2013 jälkeen.Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2 ½ %vuosittain.

Laskelmassa toimintamenojen ennakoidaan kasvavan n. 4 %vuodessa. Henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2011 tasollaja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvuntoteutuvan palvelujen oston kautta.

Edellä kuvatulla kehityksellä kuntatalouden vuosikate riittäisikattamaan poistot vuosina 2012—2013, mutta ei enää vuosina2014—2015.

Investointien on laskelmassa arvioitu pysyvän korkealla tasollajohtuen tiedossa olevista investointipaineista. Edellä kuvatullakehityksellä vuosikate jäisi koko tarkasteluajanjaksolla selvästinettoinvestointeja alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössäsitä, että kuntatalouden velkaantuminen jatkuisi ja paine kunnallisveroprosenttienkorotuksiin kasvaisi. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavieninvestointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttääsitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissarajoissa. Korkotaso on ollut taantuman jälkeen poikkeuksellisenmatalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotasonnousu uhkaa lisätä kuntien korkomenoja. Lisäksi 2000-luvun alussaotetut lainat alkavat erääntyä, ja niiden takaisinmaksut vähentävätkuntien liikkumavaraa. Väestön ikääntymisestä kansantalouteen jakuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikäentisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistustenvälttämättömyyttä.

Taulukko 21. Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarviokuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa

Käyvin hinnoin 2010 2011 2012 2013 2014 2015
             
Tuloksenmuodostuminen            
1. Toimintakate -22,94 -23,89 -24,85 -25,85 -26,92 -28,04
2. Verotulot 18,35 19,16 19,28 19,90 20,38 21,11
3. Valtionosuudet,käyttötalous 7,43 7,71 8,06 8,47 8,93 9,45
4. Rahoitustuototja – kulut, netto 0,19 0,17 0,15 0,08 0,06 0,04
5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) 3,02 3,15 2,64 2,60 2,45 2,56
6. Poistot -2,13 -2,22 -2,32 -2,43 -2,54 -2,65
7. Satunnaiseterät, netto1) 1,06 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25
8. Tilikaudentulos1) 1,95 1,18 0,56 0,42 0,16 0,15
             
Rahoitus            
9. Vuosikate 3,02 3,15 2,64 2,60 2,45 2,56
10. Satunnaiseterät 1,06 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25
11. Tulorahoituksenkorjauserät1) -1,38 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45 -0,45
12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) 2,70 2,95 2,44 2,40 2,25 2,36
13. Käyttöomaisuusinvestoinnit1) -5,76 -4,40 -4,40 -4,40 -4,40 -4,40
14. Rahoitusosuudetja myyntitulot1) 2,67 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00
15. Investoinnit,netto (=13.+14.) -3,09 -3,40 -3,40 -3,40 -3,40 -3,40
             
16. Rahoitusjäämä(=12.+15.) -0,38 -0,45 -0,96 -1,00 -1,15 -1,04
             
17. Lainakanta2) 11,67 12,22 13,22 14,27 15,47 16,57
18. Kassavarat 4,75 4,71 4,65 4,60 4,55 4,51
19. Nettovelka(=17.-18.) 6,92 7,51 8,57 9,67 10,92 12,06

1) Näihin eriin sisältyy v. 2010osalta HSY:n perustamisesta johtuvat kirjaukset. HSY:n perustamisellaei ole vaikutusta kuntien rahoitusasemaan.

2) Lainakanta määräytyy laskelmissa rahoitusjäämänkehityksen mukaan. Esimerkiksi kunnallisverotuksen kiristyessä (muuttekijät ennallaan) rahoitusjäämä kohenee ja lainakannan kasvu pienenee.

Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin

Valtiovarainministeriön kuntaosaston laskennallisen ennakointimallinmukaan kuntien vuosikate paranee vuodesta 2010 vuoteen 2011 kokomaan tasolla ja v. 2012 vuosikate heikkenee hieman. Ennakointimallissaei ole mukana kuntayhtymiä.

Kuntien lainakannan arvioidaan tänä vuonna pienenevän 6 000—40 000asukkaan kuntakokoryhmissä ja kasvavan muissa kuntakokoryhmissä.Eniten lainakanta kasvaa yli 100 000 asukkaan kunnissa.Vuonna 2012 kuntien lainakannan kasvun arvioidaan pysähtyvän kokomaan tasolla ennakointimallin laskentaoletusten mukaan. Vain pienimmissäkunnissa lainakanta kasvaisi jonkin verran.

Vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli seitsemän. Vuonna 2011 näitä kuntia arvioidaan olevan28 ja v. 2012 n. 32. Vuosikatteen heikkous tainegatiivisuus on tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmillekunnille.

Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä 54 kunnassav. 2010. Vuonna 2011 näitä kuntia arvioidaan olevan n. 75ja v. 2012 n. 90.

Vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätösten mukaan erityisen vaikeassataloustilanteessa olevien kuntien arviointimenettelyyn tulee kaksikuntaa, Tarvasjoki ja Vihanti. Käydyssä viidessä menettelyssä onollut mukana yhteensä 25 eri kuntaa.

Taulukko 22. Manner-Suomen kuntien talouskehitys vuosina2010—2012, euroa/as kuntaryhmittäin1)

Asukasluku Vuosikate
2010
Vuosikate
2011
Vuosikate
2012
Lainakanta
2010
Lainakanta
2011
Lainakanta
2012
             
alle 2 000 527 359 494 1 939 1 964 1 992
2 000—6 000 407 316 348 1 612 1 625 1 659
6 001—10 000 414 375 396 1 857 1 844 1 838
10 001—20 000 341 358 409 1 961 1 945 1 929
20 001—40 000 434 476 530 1 928 1 909 1 891
40 001—100 000 386 385 259 2 113 2 114 2 095
yli 100 000 565 695 629 2 002 2 230 2 208
             
Koko maa 454 494 471 1 956 2 028 2 015

1) Vuosi2010 on kuntien tilinpidon mukainen eikä sisällä harkinnanvaraistavaltionosuuden korotusta. Toimintakatteen kasvu on peruspalveluohjelmanmukainen.


Kuvio 5. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämävuoden 2010 tilinpäätöksessä

Taulukko 21. Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarviokuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa 8. Tilikaudentulos Taulukko 22. Manner-Suomen kuntien talouskehitys vuosina2010—2012, euroa/as kuntaryhmittäin1) Kuvio 5. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämävuoden 2010 tilinpäätöksessä Taulukko 23. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina 2010—2015,mrd. euroa 33,8 35,2 36,6 38,1 39,6 41,3 10,8 11,3 11,7 12,2 12,7 13,3 -22,9 -23,9 -24,8 -25,9 -26,9 -28,0 39,8 39,9 41,4 43,0 44,6 46,3 Taulukko 24. Kuntien verotulot vuosina 2010—2015,milj. euroa Taulukko 25. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2010—2012 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2011—2012, % Taulukko 26. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntienja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot),milj. euroa, muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012 Taulukko 27. Indeksikorotukset v. 2012, milj. euroa Taulukko 28. Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksetkuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2012, milj. euroa Taulukko 29. Valtionosuuksien tasaukset 2010—2012,milj. euroa Taulukko 30. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen1) (VM) Taulukko 31. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseenja ammattikorkeakoulutukseen (OKM)

7.3. Kuntien menot

Menokehitys v. 2010

Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot (toimintamenot, rahoitusmenotja investoinnit yhteensä) lisääntyivät v. 2010 ennakollistentilinpäätöstietojen mukaan lähes 9 %. Bruttoinvestointejakorotti huomattavasti Helsingin seudun ympäristöpalvelujen perustamiseenliittyvät kirjaukset. Toimintamenojen kasvu pysyi edellisvuoden4 prosentin tasolla. Kuntien menokehitys hidastui selvästi v. 2009ja talouskehityksen paranemisesta huolimatta menokasvu pysyi suhteellisenmaltillisena myös v. 2010. Kuntien henkilöstömäärä kasvoihieman ja palasi vuoden 2008 tasolle. Nimellishintaiset ostot kasvoivat7 %. Korkotaso pysyi matalana, joten korkomenot eivät nousseetlainakannan kasvusta huolimatta. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnitpysyivät korkealla tasolla.

Toimintamenojen kehitys 2011—2015

Kuntien toimintamenojen odotetaan kasvavan n. 4 %vuosina 2011 ja 2012. Vuosina 2013—2015 toimintamenojenkasvuksi on tässä tarkastelussa oletettu n. 4 %vuodessa, mikä pohjautuu oletuksiin laskennallisen palvelutarpeenkehityksestä sekä peruspalvelujen hintakehityksestä. Kuntien toimintamenojenkeskipitkän aikavälin todellinen menokehitys riippuu mm. yleisestä talouskehityksestä,tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä, miten rakenteellisissauudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta.

Helmikuussa 2011 aikaansaadun palkkaratkaisun seurauksena kuntienansiotason arvioidaan nousevan n. 2,5 % v. 2011.Kuntien palkkasumman kasvuksi arvioidaan 3 % alkuvuodenkertymätietojen perusteella.

Vuonna 2012 kuntien ansiotason arvioidaan nousevan 3 %ja vuosina 2013—2015 n. 3½ % eli hiemanyleisen ansiotason arvioitua muutosta hitaammin. Kuntien henkilöstönmäärän oletetaan pysyvän vuodesta 2011 lähtien n. 461 000henkilön tasolla, joten kuntien palkkasumma kasvaisi näillä oletuksillaansiotasokehitystä seuraten keskimäärin n. 3½ %.

Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksu nousi 0,1 prosenttiyksikölläv. 2011, mutta vuosina 2012—2015 maksut pysyvätlikimain vuoden 2011 tasolla. Työnantajan KuEL-maksu pysyy Kevannäkemyksen mukaan lähivuodet 23,6 prosentissa. Työttömyysvakuutusmaksunousi v. 2011 0,2 prosenttiyksikköä mutta lähivuosina senennustetaan pysyvän vuoden 2011 tasollaan.

Nimellishintaisten ostojen arvioidaan kasvavan vajaat 7 %v. 2011. Ostojen hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena,ja myös volyymikehityksen arvioidaan hieman hidastuvan kireän taloustilanteenmyötä. Ostojen ennakoidaan kuitenkin jatkossakin kasvavan selvästitoimintamenojen kasvua nopeammin. Suurin paine kuntien toimintamenojenvolyymikasvuun tulee palvelujen ostoista.

Kuntien maksamat avustukset pysyvät keskipitkällä aikavälillävakaana. Vuonna 2012 toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajientukea ehdotetaan korotettavaksi. Toisaalta perusturvan korottaminenja asumistuen tulorajojen korotus pienentävät toimeentulotukimenoja.Kuntien toimeentulotukimenojen nettomääräisen lisäyksen arvioidaanolevan 44 milj. euroa ja vastaavasti toimeentulotukimenojen säästönarvioidaan olevan n. 22 milj. euroa. Toimeentulotukimenotpienenevät vähitellen työllisyyden parantuessa. Riskinä on, ettätoimeentulotukimenot pysyvät taantuman jälkeen useita vuosia korkeallatasolla, mikäli työttömyysjaksot pitkittyvät ja ansiosidonnaisettulot vähenevät.

Kuntien toimintatuottojen oletetaan laskelmassa kehittyvän toimintamenojenkasvua vastaavasti n. 4 % vuodessa.

Korkomenot

Kuntien korkomenot nousevat v. 2011 lainakannan kasvunja korkotason nousun myötä. Lainakannan huomattavasta kasvusta huolimattakorkomenot ovat pysyneet viime vuodet matalalla tasolla johtuenmatalasta korkotasosta. Vuosina 2012—2015 korkomenojenoletetaan kasvavan niin korkotason nousun kuin lainakannan kasvunmyötä.

Investoinnit

Kuntien ja kuntayhtymien investointien oletetaan pysyvän lähivuodetvuoden 2011 tasolla 4,4 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat suuretjohtuen niin peruskorjauksista, kasvukeskusten uudisinvestoinneistakuin meneillään olevasta rakenneuudistuksesta. Arvioitu investointitasojohtaa ennakoidulla tulo- ja toimintamenokehityksellä kuntien velkaantumisenjatkumiseen.

Taulukko 23. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina 2010—2015,mrd. euroa

Käyvin hinnoin 2010 2011 2012 2013 2014 2015
             
1.Toimintamenot 33,8 35,2 36,6 38,1 39,6 41,3
Palkkausmenot 19,5 20,1 20,7 21,4 22,1 22,9
Palkat 15,0 15,5 15,9 16,5 17,0 17,6
Muut henkilömenot 4,5 4,6 4,7 4,9 5,1 5,3
Ostot 11,7 12,4 13,2 14,0 14,9 15,8
Avustukset 2,0 2,0 2,1 2,1 2,1 2,0
Muut toimintamenot 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6
2.Toimintatulot 10,8 11,3 11,7 12,2 12,7 13,3
             
3.Toimintakate -22,9 -23,9 -24,8 -25,9 -26,9 -28,0
4. Korkomenot,brutto 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,6
5. Investoinnit,brutto 5,81) 4,4 4,4 4,4 4,4 4,4
6.Menot yhteensä (1+4+5+6) 39,8 39,9 41,4 43,0 44,6 46,3
             
7. Bruttokansantuote,mrd. euroa 180,3 191,5 200,2 208,5 216,9 224,7
8. Kokonaismenot,% BKT:sta 22,1 20,8 20,7 20,6 20,6 20,6
9. Kokonaistulot,% BKT:sta 22,1 20,7 20,3 20,3 20,1 20,2
10. Toimintatulot,% toimintamenoista 32,1 32,1 32,1 32,1 32,1 32,1
Kunta-alanhenkilöstön määrä, 1000 henkilöä 460,9 460,9 460,9 460,9 460,9 460,9

1) Näihin eriin sisältyy v. 2010 osalta HSY:nperustamisesta johtuvat kirjaukset. HSY:n perustamisella ei olevaikutuksta kuntien rahoitusasemaan.

7.4. Kuntien verotulot

Myönteinen talouskehitys on tärkeää kuntien verotulojen kehityksenkannalta. Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutus kuntien verotuloihinoli ennakoitua vähäisempi, mitä edesauttoivat valtion päätökset,erityisesti kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus. Verotulotkasvoivat yhteisöveroa lukuun ottamatta myös kriisivuonna 2009.Talouskasvu ja demografinen kehitys määrittävät suurelta osin kuntataloudenverotulojen kehityksen, mutta myös veroperustemuutoksilla on keskeinenmerkitys. Verotulojen kehitystä kuvaavassa taulukossa 24 on oletuksena,että kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2011tasolla. Jos palkkasumma kasvaisi prosenttiyksikön hitaammin tainopeammin kuin on ennustettu, kunnallisveron tuotto muuttuisi vastaavasti170 milj. eurolla. Myös voimakkaasti vaihtelevien pääomatulojenkehitys vaikuttaa välillisesti kuntien verokertymään, vaikka kunnateivät olekaan pääomatuloveron veronsaajia. Veronsaajaryhmien jako-osuuksienmuutoksiin vaikuttaa yksittäisistä tekijöistä eniten pääomatulojenkehittyminen ennustetusta poikkeavasti.

Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,4 prosentilla v. 2011.Verotuloja kertyy arviolta 19,2 mrd. euroa. Ansiotuloverojen osuuskuntien verotuloista on yli 85 %. Työllisten määrän arvioidaankasvavan puoli prosenttia ja palkkasumman vajaa neljä prosenttiav. 2012. Verotulojen kasvun ennakoidaan kuitenkin hidastuvanlähinnä veroperustemuutosten takia. Työllisyyden edistämiseksi japienituloisten taloudellisen aseman parantamiseksi työtulovähennystäja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Näiden korotustenarvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä n. 250milj. eurolla v. 2012. Toisaalta asuntolainakorkojen vähennysoikeudenrajaaminen sekä kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisverontuottoa noin sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitusohjelmanmukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotasonja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävätarkistus pienentää kunnallisveron tuottoa n. 90 milj.eurolla. Hallitusohjelman mukaan veromuutoksista kuntien tuloihinaiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kompensaatiotaei voida kuitenkaan toteuttaa verojärjestelmän sisällä ensivaiheessa,koska se edellyttäisi ansiotuloverotuksen perusteisiin niin suuriamuutoksia, ettei niitä pystytä toteuttamaan vuoden 2012 alusta.

Hyvä talouskehitys on kasvattanut myös kuntien yhteisöverontuottoa vuosina 2010—2011. Yhteisöveron osuus kuntien verotuloistaon n. 8 %. Tänä vuonna kuntien yhteisöverokertymän arvioidaankasvavan 15 prosentilla viime vuodesta, vaikkakin odotukset yritystentuloskasvusta ovat hieman heikentyneet kesän aikana. Yhteisöveronvahvaa kehitystä ylläpitää se, että kuntien osuutta veron tuotostanostettiin määräaikaisesti vuosille 2009—2011 kymmenelläprosenttiyksiköllä elvytystoimenpiteenä. Hallitusohjelman mukaisestikuntien korotettua osuutta yhteisöveron tuotosta jatketaan edelleenvuosille 2012—2013 mutta puolet pienempänä, viidellä prosenttiyksiköllä.Korotus kasvattaa kuntien yhteisöverokertymää 260 milj. eurolla.Vuoden 2012 alusta yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä25 prosenttiin. Verokannan alentaminen vähentää staattisesti arvioidenyhteisöveron tuottoa 208 milj. eurolla vuositasolla, josta kuntienosuus on 46 milj. euroa. Verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetyskuitenkin kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavalla määrälläkuntien osuutta yhteisöveron tuotosta.

Kiinteistövero on kuntatalouden ja yksittäisten kuntien verotuloistavakain ja ennustettavin kehitykseltään. Kunnat päättävät itse kiinteistöveroprosenteistaanlaissa määrättyjen vaihteluvälien puitteissa. Muutoksia kiinteistöveroprosenttienala- ja ylärajoihin tehtiin viimeksi 2010, mikä nosti veron tuottoareilulla 20 prosentilla. Vuonna 2011 kiinteistöveron tuotto kasvaakolmella ja 2012 vajaalla kahdella prosentilla. Vuoden 2012 alustakiinteistövero irrotetaan kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksientasausjärjestelmästä.

Kehyskaudella 2013—2015 kuntien verotulojen ennustetaankehittyvän taulukossa 24 esitetyn mukaisesti. Verotulojen kasvunennustetaan hidastuvan lähinnä talouskasvun hidastumisen seurauksena.Vaikka työllisyyden arvioidaan kasvavan ja työttömyyden vähenevän,hidastuu myönteinen kehitys tarkastelujakson loppupuolella.

Taulukko 24. Kuntien verotulot vuosina 2010—2015,milj. euroa

  2010 2011 2012 2013 2014 2015
             
Kunnallisvero 15 768 16 330 16 560 17 160 17 770 18 410
Yhteisövero 1 407 1 620 1 490 1 490 1 330 1 380
Kiinteistövero 1 175 1 210 1 230 1 250 1 280 1 315
Verotulotyht. 18 350 19 160 19 280 19 900 20 280 21 105
Verotulot,% BKT:sta 10,2 10,0 9,6 9,5 9,4 9,4
             
Muutos,%            
Kunnallisvero 2,1 3,6 1,4 3,6 3,6 3,6
Yhteisövero 17,5 15,1 -8,0 0,0 -10,7 3,8
Kiinteistövero 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7
Verotulotyht. 4,2 4,4 0,6 3,2 2,4 3,6
             
Kunnallisveroprosentti,keskimäär. 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17
Yhteisöveroprosentti 26 26 25 25 25 25
Kuntienosuus yhteisöverosta, % 31,99 31,99 27,87 27,87 22,87 22,87

7.5. Kuntien valtionavut kehyskaudella 2013—2015

Kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavutkasvavat nimellisesti kehyskaudella 2013—2015 nettomääräisestin. 1,4 mrd. eurolla vuoden 2012 10,5 mrd. eurosta. Hallitusohjelmaansisältyvä tilapäinen 631 milj. euron valtionosuuksien vähennys toteutetaan täysimääräisestivuodesta 2012 lukien. Valtiontalouden kehyksissä valtionosuudetlasketaan kehysvuosille vuoden 2012 kustannustasossa, joten valtionosuuksienmuutokseen sisältyy vain vuoden 2012 indeksikorotus, ja muuten muutoson reaalista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla hallitusohjelmaansisältyvät peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat menosäästöttoteutetaan pääosin vuosina 2013—2015. Vapaaseen sivistystyöhönkohdistuva 11,5 milj. euron säästö sekä museoiden, teattereidenja orkesterien valtionosuuksiin kohdistuva 10 milj. euron säästötoteutetaan kuitenkin jo vuodesta 2012 alkaen. Oppilaitosten perustamishankkeisiinkohdistuvasta 20 milj. euron säästöstä 6 milj. euroa toteutetaan jo v. 2012. Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euronsäästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano aloitetaan v. 2012.Kehyskaudella 2013—2015 yhteiskuntatakuun toimeenpanoonkohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuositasolla30 milj. euroa. Lisäksi kuntien työllistämistukeen kohdistuu n. 4milj. euron lisäys.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskaudenkestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyydenjälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnilleyhteisvastuullisesti. Kehyskaudella 2013–2015 kokeiluun osoitetaanyhteensä 20 milj. euron vuosittainen rahoitus.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tulee vuoden 2015 tasollahallitusohjelman mukainen 145 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujenkehittämiseen. Määrärahaa kohdennetaan vuodesta 2013 lähtien asteittainmm. vanhuspalvelujen, vammaispalvelujen, perhehoidon, lastensuojelun,oppilashuollon, lapsiperheiden kotipalvelujen sekä palvelurakenteenkehittämiseen ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Valtionosuudenlisäyksestä kohdistetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen vanhuspalveluidenja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen 132 milj. euroasekä opiskeluhuollon kehittämiseen 13 milj. euroa.

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu,hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstäopetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen yhteistyötäsosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään.

Kehyskaudella kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan valtionosuuksistaerityisesti liikuntaan ja nuorisotyöhön kohdistettavat valtionosuudet,n. 27 milj. euroa vuodessa, maksetaan veikkausvoittovaroistanuoriso- ja liikuntalakien (72/2006 ja 1054/1998) mukaisesti. Lisäksi näistämaksetaan myös avustusta kuntien liikuntapaikkarakentamiseen lähes29 milj. euroa vuodessa. Nuorisolain mukaista nuorten työpajatoimintaaja etsivää nuorisotyötä avustetaan opetus- ja kulttuuriministeriönavustuksin v. 2012 yhteensä yli 22 milj. eurolla. Teattereiden,orkestereiden ja museoiden valtionosuuksista veikkausvoittovarojaon 56,2 milj. euroa vuositasolla teatteri- ja orkesteri- sekä museolakien(730/1992 ja 729/1992) mukaisesti. Lisäksi museoita tuetaan veikkausvoittovaroistamyönnettävin valtionavustuksin yli 5 milj. eurolla. Myös kuntien jaalueiden kulttuurin kehittämishankkeisiin myönnetään avustuksiaveikkausvoittovaroista.

7.6. Kuntien valtionavut v. 2012

Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia.Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvunja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksivaltionavut muuttuvat päätösperusteisesti lainsäädännön muutostenja budjettipäätösten perusteella (valtion toimenpiteet).

Kuntien valtionavut ovat v. 2012 yhteensä 10,463 mrd.euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,479mrd. euroa ja muihin valtionapuihin 0,983 mrd. euroa. Valtionavutlisääntyvät vuodelle 2011 budjetoituun verrattuna yhteensä 368 milj.euroa v. 2012.

Taulukko 25. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2010—2012 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2011—2012, %

  2010
budjetoitu1)
2011
budjetoitu1)
2012
esitys
2011—2012,
%
         
Valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen        
   VM 7 797 8 074 8 433 4
   OKM 979 1 004 1 046 4
siitä kunnat -374 -418 -435 4
   siitäkuntayhtymät 1 353 1 422 1 481 4
Laskennallisetvaltionosuudet yhteensä 8 776 9 078 9 479 4
         
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut        
   SM,pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset 86 102 112 10
   VM,kuntien yhdistymisavustukset 114 115 44 -62
   OKM,harkinnanvaraiset avustukset 107 138 134 -3
   OKM,liikuntatoimi ja nuorisotyö 27 27 27 0
   OKM,perustamishankkeet 62 58 61 5
TEM, työllistämistukikunnille 36 41 63 54
   STM,erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) 40 40 35 -13
   STM,lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) 104 109 109 0
   STM,perustamis- ja kehittämishankkeet 27 25 18 -30
   STM,perustoimeentulotuki 344 342 357 4
   STM,kuntouttava työtoiminta 17 20 23 15
Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavutyhteensä 964 1 017 983 -4
         
Peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä 9 740 10 095 10 463 4

1) Talousarvio ja lisätalousarviot

Kuntien rahoitusosuus valtionosuusjärjestelmän piirissä olevienperuspalvelujen järjestämiseen kasvaa v. 2012 yli 2 mrd.eurolla sekä rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseenyli 93 milj. eurolla.

Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen vuodesta 2011 vuoteen 2012

Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muidennormien muutoksiin sekä harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin.

Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja48 milj. euroa v. 2012. Talousarvioesitykseen sisältyvienvaltion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutostenkokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen2011 verrattuna nettomääräisesti 448 milj. euroa.

Vuonna 2012 valtionosuuksissa otetaan huomioon lakisääteinenvaltion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Kuntien peruspalvelujenvaltionosuudet lisääntyvät 374 milj. euroa valtiovarainministeriönhallinnonalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yksikköhintojentarkistuksen valtionosuuksia lisäävä vaikutus on yhteensä 38 milj.euroa, josta kuntien arvioitu osuus on 28 milj. euroa. Valtionosuuksialisää myös kuntien peruspalvelujen valtionosuuden kustannustenjaontarkistuksen vaikutus opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksenvaltionosuuksiin, 14 milj. euroa. Kustannustenjaon tarkistuksenkokonaisvaikutus on 426 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymienosuus on yhteensä 412 milj. euroa.

Hallitusohjelmaan perustuen peruspalvelujen valtionosuuksiintehdään 631 milj. euron vähennys alentamalla tilapäisesti valtionosuusprosenttia.Tämä pienentää valtionosuusprosenttia 2,69 prosenttiyksiköllä ottaentoisaalta huomioon perhehoitolainsäädännön uudistamiseen liittyvä0,01 prosenttiyksikön lisäys. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttion 31,42 v. 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalanvaltionosuusprosentti lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksenja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on 41,89.

Veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetyksenkompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta vuodelle 2012 on 263milj. euroa.

Kiinteistövero poistetaan verotuloihin perustuvasta valtionosuuksientasauksesta v. 2012. Tasauksen muutosta vastaava summa(5,1 milj. euroa) vähennetään kustannusneutraalisti peruspalvelujenvaltionosuuksista. Tasauksen muutos vaihtelee kuntakohtaisesti varsinsuuresti. Suurin lisäys on 640 euroa ja menetys 114 euroa asukastakohti. Tulot vähenevät yli 50 euroa/asukas yhteensä sadassa kunnassa.Vastaava tulojen lisäys kohdistuu 37 kuntaan.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään palauttamallayhdistymisavustuksen kattosäännön (200 milj. euron ylitys) aiheuttamavähennys 45 milj. euroa sekä Julkisen IT-palvelukeskuksen rahoitukseenvarattu 1,25 milj. euron määräraha. Lisäksi menosäästöihin liittyvänä tarkistuksenatietojärjestelmähankkeiden rahoitukseen lisätään 1 milj. euroa.

Eduskunta on hyväksynyt esityksen laiksi perhehoitajalain jaomaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Perhehoitolainsäädäntöäuudistetaan tavoitteena sijaishuollon painopisteen siirtäminen perhehoitoon.Lainmuutoksella perhehoitajan palkkiota korotetaan, ennakkovalmennussäädetään pakolliseksi sekä perhehoitajalle turvataan riittävä tukihoidon aikana. Lainmuutokset tulivat voimaan 1.8.2011, kuitenkinpalkkioiden korotusten, ennakkovalmennuksen ja tuen osalta 1.1.2012.Näiden muutosten arvioidaan lisäävän kuntien menoja 16,7 milj. euroa, jostavaltionosuus on 8,35 milj. euroa. Lisäksi eduskunta hyväksyi esityksenlaiksi lastensuojelulain 50 §:n muuttamisesta. Lainmuutostulee voimaan 1.1.2012. Perhehoitoon sijoittamisen laitoshoidonsijasta arvioidaan vähentävän kuntien menoja 24,95 milj. euroa,josta valtionosuus on 7,84 milj. euroa.

Toteutuneisiin kuntien yhdistymisiin osoitetaan avustuksina44,19 milj. euroa. Vuonna 2012 ei toteudu uusia kuntien yhdistymisiäja määräraha pienenee n. 70 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna.Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen ehdotetaan20 milj. euroa, mikä on samalla tasolla kuin edellisenä vuotena.

Toimeentulotuen perusosaa korotetaan vuoden 2012 alusta lukien6 % ja lisäksi yksinhuoltajan toimeentulotukea korotetaan10 %. Yhteensä näiden korotusten arvioidaan lisäävän toimeentulotukimenoja88 milj. euroa vuositasolla, josta valtio korvaa kunnille puoleteli 44 milj. euroa. Toisaalta hallitusohjelman mukainen perusturvankorotus ja asumistuen tulorajojen korotus alentaa perustoimeentulotuenmenoja.

Hallitusohjelman mukaisesti vähennetään valtionavustusta kuntiensosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 4,5 milj. euroa. Valtionrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseenvähennetään 5 milj. euroa menosäästön johdosta.

Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinja avustuksiin ehdotetaan 2 694 milj. euroa.

Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen (Osaava-ohjelma) kohdennetaan2 milj. euroa lisärahoitusta. Osaava-ohjelmaa rahoitetaan yhteensä10 milj. eurolla.

Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnansekä taiteen perusopetuksen laatua parannetaan. Toimenpiteinä ovatmm. perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, kerhotoiminnan vakiinnuttaminenja opiskeluhuollon vahvistaminen. Kehittämistoimiin kohdennetaanv. 2012 lisärahoitusta yhteensä 10 milj. euroa.

Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaaehdotetaan vähennettäväksi n. 600 opiskelijalla ja oppilaitosmuotoisenammatillisen lisäkoulutuksen 350 opiskelijalla aiemmin päätettyjenmääräaikaisten lisäysten päättyessä.

Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5,3 milj. euroa kirjastohankkeille,mikä on 6 milj. euroa edellisvuotta vähemmän.

Veikkausvoittovaroista avustuksia kuntien kulttuuritoiminnanedistämiseen lisätään tarkoituksena tukea kulttuuripalvelujen saatavuuttakuntien ja kuntalaisten välisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutetaan kohdentamalla yhteensä14 milj. euron rahoitus nuorisotyöhön ja vapaaseen sivistystyöhön.Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutetaan myös työllistämistuella.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikaiseen kokeiluunosoitetaan yhteensä 5 milj. euroa vuodelle 2012.

Taulukko 26. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntienja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot),milj. euroa, muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012

  menot tulot netto
       
1. Toiminnanmuutokset ja budjettipäätökset      
Kustannustenjaontarkistus:      
— VM   374 374
— OKM   38 38
VM, valtionosuusleikkaus(HO)   -631 -631
VM, yhdistymisavustuksenkattosäännön mukaisen vähennyksen palautus   45 45
VM, tietojärjestelmähankkeidenrahoituksen tarkistaminen   1 1
OKM, koulutuksenlaadun kehittäminen (HO) 10 10 0
OKM, perustamishankkeet(HO) -6 -6 0
OKM, vapaansivistystyön menosäästö (HO) -6 -6 0
OKM, valtionrahoituksessatoteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa (HO) -4 -2 2
OKM, teattereidenja orkesterien menosäästö (HO) -2 -2 0
OKM, museoidenmenosäästö (HO) -3 -3 0
OKM, nuortenyhteiskuntatakuun toimeenpano vapaan sivistystyön oppilaitoksissa(HO) 1 1 0
OKM, nuortenyhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta nuorisotyössä(HO) 10 10 0
OKM, opintojennopeuttamisen toimenpiteet yleissivistävässä koulutuksessa -5 -5 0
OKM, vapaansivistystyön toiminnan laajuuden ja valtionavustusten muutos -1 -1 0
OKM, ammatillisenlisäkoulutuksen toiminnan laajuuden muutos -2 -1 0
OKM, oppisopimuskoulutuksentoiminnan laajuuden muutos -2 -2 0
OKM, ammattikorkeakoulujentoiminnan laajuuden muutos -5 -2 3
OKM, nuorisotyöntoiminnan laajuuden muutos -4 -4 0
SM, maahanmuuttajienkorvaukset 10 10 0
STM, kehittämishankkeet -5 -5 0
STM, EVO-tutkimus(HO) -5 -5 0
STM, perustoimeentulotuki(HO) 88 44 -44
STM, perustoimeentulotuki(perusturvan korotuksen ja asumistuen tulorajojen korotuksen johdostaperustoimeentulotuen menot alenevat, HO) -44 -22 22
TEM, työllistämistukikunnille 10 10 0
TEM, työllistämistukikunnille: nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta,josta 5 milj. euroa kohdistuu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisenmääräaikaiseen kokeiluun (HO) 12 12 0
Yhteensä 48 -141 -189
       
2. Verotuksenja maksujen muutokset      
Veroperustemuutokset/ valtionosuuskompensaatio (mm. ansiotuloveroperusteiden inflaatiotarkistus-90m€, työtulovähennyksen korotus -75m€, perusvähennyksen korotus-177m€, asuntolainojen korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksenmuutos 101m€, pääomaverokannan korotuksen vaikutus alijäämähyvityksenkautta -20m€; valtionosuuskompensaatio 263m€)     0
Lisäksi yhteisöverokannanalentaminen kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuden kautta(staattisesti arvioitu verokannan alentamisen vuositasovaikutuskunnille 46m€)      
Kuntien yhteisöveronjako-osuuden määräaikaisen 10 prosenttiyksikön korotuksen päättyminen   -519 -519
Kuntien yhteisöveronjako-osuuden korotuksen jatkaminen 5 prosenttiyksiköllä v. 2012—2013   260 260
Yhteensä   -259 -259
       
Valtiontoimenpiteiden vaikutukset yhteensä 48 -400 -448

(HO: Hallitusohjelman lisäykset ja säästöt ml. 100 milj. riihessäkohdennettavaksi sovittu säästö).

Indeksikorotukset

Vuonna 2012 valtionosuuksiin tehdään 3,7 prosentin indeksikorotus,johon sisältyy lisäyksenä 0,6 prosenttiyksikköä vuoden 2010 tasonkorjausta. Indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia363 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 341 milj.euroa.

Taulukko 27. Indeksikorotukset v. 2012, milj. euroa

  tulot
   
Yhteensä 363
— jostakunnat ja kuntayhtymät 341

Väestön ja ikärakenteen muutokset

Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen, väestönmäärän ja muiden laskentatekijöiden muutos. Sosiaali- ja terveydenhuollonlaskennalliset kustannukset lisääntyvät laskentatekijöiden muutoksenvuoksi n. 238 milj. euroa v. 2012. Valtionosuudetlisääntyvät niistä johtuen n. 81 milj. euroa.

Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee.Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka alkaapienentyä, mutta korkea-asteelle siirtyvien määrä ei muutu olennaisesti.Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikillakoulutusasteilla. Myös aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Yhteensä valtionosuudet lisääntyvät näiden tekijöiden takian. 68 milj. eurolla v. 2012.

Taulukko 28. Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksetkuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2012, milj. euroa

  Laskennalliset kustannukset Valtionosuudet
     
Esi- ja perusopetus -41 -14
Sosiaali- ja terveydenhuolto 238 81
Yhteensä 197 68

Valtionosuuksien tasaukset

Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetäänkuntakohtaisesti valtionosuuden tasauksella, joka perustuu kunnanlaskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2012 tasaus perustuuverovuoden 2010 tietoihin.

Taulukko 29. Valtionosuuksien tasaukset 2010—2012,milj. euroa

  2010 2011 2012
       
Tasauslisät 785 803 773
Tasausvähennykset -807 -820 -797
Erotus /netto -22 -17 -24

Hallitusohjelmaan perustuen kiinteistövero siirretään verotulontasauksen ulkopuolelle vuoden 2012 alusta lukien. Verotuloihin perustuvienvaltionosuuksien tasauslisien määrä on n. 773 milj. euroa,jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 30 milj. euroa. Tasauslisääsaa 256 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 64 kunnalle,määrältään n. 797 milj. euroa.

Taulukko 30. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen1) (VM)

  2010
budjetoitu
2011
budjetoitu
2012
esitys
       
Asukasluku 5 298 858 5 323 693 5 347 269
Laskennallisetkustannukset, 1 000 euroa 20 749 749 21 281 480 23 391 059
Rahoitusosuusarvio,1 000 euroa 13 678 260 14 022 341 16 041 593
Rahoitusosuusarvio,euroa/asukas 2 581,60 2 633,95 2 999,96

1) Sisältää myös rahoitusosuuden opetus- jakulttuuriministeriön pääluokasta rahoitettavasta perusopetuksesta.

Taulukko 31. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseenja ammattikorkeakoulutukseen (OKM)

  2010
budjetoitu
2011
budjetoitu
2012
esitys
       
Asukasluku 5 298 858 5 323 693 5 347 269
Laskennallisetkustannukset, 1 000 euroa 3 208 324 3 277 034 3 437 675
Rahoitusosuusarvio,1 000 euroa 1 864 357 1 904 284 1 997 633
Rahoitusosuusarvio,euroa/asukas 351,84 357,70 373,58

7.7. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksutulot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä perittävien maksujenosuus palvelujen kokonaisrahoituksesta on pienentynyt 2000-luvulla.Asiakasmaksujen osuus kuntasektorin sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannustenrahoituksesta oli 1 431 milj. euroa eli 7,7 %v. 2009. Vuonna 2000 vastaava osuus oli 9,1 %ja v. 2003 se oli 8,3 %.

Asiakasmaksu-uudistus tuli voimaan 1.8.2008. Uudistetussa järjestelmässämaksuihin tehdään kahden vuoden välein indeksitarkistukset. Seuraavatindeksitarkistukset julkaistaan marraskuussa 2011 ja ne tulevatvoimaan 1.1.2012. Lasten päivähoidossa indeksitarkistukset tulorajoihinja asiakasmaksuihin tulevat kuitenkin voimaan 1.8.2012.

7.8. Kuntien valtionosuusjärjestelmä

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta valtaosa, n. 90 %muodostuu esi- ja perusopetuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon,yleisten kirjastojen, kuntien yleisen kulttuuritoimen sekä taiteenperusopetuksen laskennallisen perusteen ja kunnan omarahoitusosuudenerotuksesta. Kunnan itse rahoitettava osuus on kaikissa kunnissaasukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuussisältää yleisen osan, verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen, erityisenharvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueenkunnan lisäosat, valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäyksetsekä valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksen. Kunnan peruspalvelujenvaltionosuutta hallinnoi valtiovarainministeriö. Osana kunnan peruspalvelujenvaltionosuutta voidaan myöntää harkinnanvaraista valtionosuudenkorotusta vaikeassa taloustilanteessa oleville kunnille. Korotuksenkokonaismäärä päätetään vuosittain.

Toisen asteen koulutuksen rahoituksesta (nk. ylläpitäjäjärjestelmä)sekä perusopetuksen oppilaskohtaisesti myönnettävästä rahoituksestavastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Ylläpitäjäjärjestelmän seurauksenakunnat rahoittavat kunnan asukaskohtaisella rahoitusosuudella myösyksityisten sekä kuntayhtymien järjestämää toimintaa. Ylläpitäjäjärjestelmäänsisältyy perusopetuksen jälkeinen koulutus, lukiokoulutus, ammatillinenkoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja ammattikorkeakoulut. Myösliikunta- ja nuorisotoimi sekä museot, teatterit ja orkesterit,opetustuntikohtaisesti rahoitettava taiteen perusopetus sekä aamu-ja iltapäivätoiminnan rahoitus kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriönbudjettiin ja hallintoon. Valtionavustukset, kuten kehittämisavustukset,sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriönbudjetteihin ja hallintoon.

Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausjärjestelmän kauttakuntien verotulot ovat yhteydessä valtionosuusjärjestelmään. Tasauksessakunnalle myönnettyä valtionosuutta lisätään (tasauslisä) tai vähennetään(tasausvähennys) kunnan omaan laskennalliseen verotuloon perustuen.Kunta on oikeutettu tasauslisään, jos kunnan laskennallinen verotuloasukasta kohden alittaa 91,86 % (tasausraja) maan keskimääräisestälaskennallisesta asukaskohtaisesta verotulosta. Tasauslisällä jokaisellekunnalle taataan vähintään tasausrajan mukainen verotulo asukastakohden. Kunnan valtionosuuteen tehdään tasausvähennys, jos kunnanlaskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan. Tasausvähennyson 37 % kunnan tasausrajan ylittävästä verotulosta. Tasauslisienmäärä on v. 2012 n. 773 milj. euroa ja tasausvähennystenmäärä n. 797 milj. euroa. Jos kunnille yhteensä maksettavattasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävättasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotustavastaava määrä. Jos puolestaan tasausvähennykset ovat suuremmatkuin tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen tätä erotustavastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissaasukasta kohti yhtä suuri.

Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaavaltion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2012 kunnanperuspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 31,42. Näinollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 68,58 %.Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisenkoulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89 ja kuntien osuus vastaavasti58,11. Valtionosuusjärjestelmään perustuva valtionrahoitus on kunnilleyleiskatteellista korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka kohdentamisestakunnan sisällä päättää kunta itse.

Valtiovarainministeriö tekee päätökset kunnan peruspalvelujenvaltionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksestasekä kotikuntakorvauksen perusosista. Valtionosuutta kuntien peruspalvelujenjärjestämiseen myönnetään v. 2012 yhteensä 8,433 mrd. euroa. Opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus on 2,694 mrd. euroa.Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaustensekä opetus- ja kulttuuriministeriön opetus- ja kulttuuritoimenrahoituslain mukaisten valtionosuuksien ja muun rahoituksen maksatustapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta