Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
       08. Valmisteverot
       10. Muut verot
     15. Lainat

Talousarvioesitys 2011

11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:

Veropolitiikan linja

Veropolitiikan keskeiset tavoitteet ovat

  • työllisyyden edistäminen työn verotusta keventämällä
  • työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantaminen
  • verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen
  • yrittäjyyden, osaamisen, kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen
  • ympäristönäkökohtien painottaminen ja
  • harmaan talouden torjuminen.

Työn verotusta on kevennetty merkittävästi ja verotusta kehitetty työvoiman liikkuvuutta edistäen. Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on korotettu pienituloisille kohdentuvaa perusvähennystä sekä alennettu elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroja on korotettu.

Talouskriisi on muuttanut veropolitiikan toimintaympäristöä

Syksyllä 2008 alkanut talouskriisi on kaventanut veropolitiikan liikkumavaraa huomattavasti. Vuoden 2009 verotuksessa painotettiin elvyttäviä toimenpiteitä mm. kohdentamalla lähes koko hallitusohjelman tuloverokevennysvara vuodelle 2009. Elvyttäminen jatkuu vuonna 2010, mutta samalla kiinnitetään huomioita verokertymien turvaamiseen. Vuonna 2010 arvonlisäveron kaikkia verokantoja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä heinäkuun alusta lukien, ja vielä jäljellä oleva hallitusohjelman mukainen työn verokevennysvara jätettiin käyttämättä.

Vuonna 2011 hallituksen veropolitiikan painopiste on verotulojen ja julkisen talouden tasapainon turvaamisessa sekä talouskasvun tukemisessa.

Energiaverotus muuttuu ympäristöperusteiseksi ja verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen

Energiaveroja esitetään korotettavan 750 milj. eurolla vuoden 2011 alusta lukien. Korotuksella kompensoidaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Korotus toteutetaan korottamalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien polttoaineiden osalta.

Osana polttoaineverotuksen rakennemuutosta korotetaan vuoden 2012 alusta lukien dieselpolttoaineen veroa noin 8 sentillä litralta ja samalla alennetaan henkilöautoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa. Dieselpolttoaineen veron korotus lisää verotuottoa noin 130 milj. eurolla ja ajoneuvoveron muutos alentaa verotuottoa vuositasolla noin 40 milj. eurolla.

Vuoden 2011 alussa otetaan käyttöön uusi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero, joka korvaa nykyisen virvoitusjuomaveron ja jonka tavoitteena on lisätä valtion verotuloja.

Ajoneuvovero muuttuu ympäristöperusteiseksi 1.3.2011. Ajoneuvoveron perusvero muuttuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi.

Työn veroperusteita lieventämällä kompensoidaan ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen nousun verotusta kiristävää vaikutusta. Eläketulon verotusta kevennetään siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla.

Verotulojen kehitys vuonna 2011

Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 7,5 % vuonna 2011 eli 2,5 mrd. eurolla vuodelle 2010 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Veroperustemuutokset lisäävät verotuottoa nettomääräisesti 0,9 mrd. euroa, ja loppuosa tulojen kasvusta selittyy veropohjien kasvulla.

Kansainvälisen talouden elpyminen ja kotimaisten toimijoiden myönteiset odotukset luovat edellytykset talouskasvun nopeutumiselle vuonna 2011. Nämä tekijät yhdessä työllisyystilanteen tuntuvan paranemisen kanssa vahvistavat myös veropohjien kasvua. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa.

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2011 ja vuositasolla (milj. euroa)
  muutos vuonna 2011 vuositaso
     
Ansio- ja pääomatuloverot    
— ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun kompensoiva verokevennys -281 -306
— eläketulon verokevennys -17 -19
Arvonlisävero    
— kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7.2010 alkaen 472 692
— ravintoloiden ruokamyynnin arvonlisäveron alentaminen 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010 alkaen -172 -258
— käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto 50 100
— työvaltaisten palvelualojen alv-kokeilun jatkaminen -81 -81
Vakuutusmaksuvero    
— veroprosentin korottaminen 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7.2010 alkaen 18 27
Energiaverot    
— energiaverojen korottaminen työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen kompensoimiseksi 750 750
— dieselpolttoaineen veron korottaminen 1.1.2012 alkaen - 130
Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero    
— veropohjan laajentaminen virvoitusjuomista makeisiin ja jäätelöön ja veron korottaminen 100 120
Ajoneuvovero    
— henkilöautojen käyttövoimaveron alentaminen 1.1.2012 alkaen -21 -42
— pakettiautojen CO2-perusteisen ajoneuvoveron käyttöönotto 1.3.2011 alkaen 60 60
Arpajaisvero    
— arpajaisveroprosentin korottaminen 10 prosenttiin 16 16
Jätevero    
— jäteveron veropohjan laajentaminen ja veron korottaminen 50 70
Yhteensä 944 1 259
— josta verotuottoa lisäävät 1 435 1 884
— josta verotuottoa vähentävät -491 -625

Viime vuosina välillisten verojen osuus valtion verotuloista on kasvanut ja kehityksen arvioidaan jatkuvan vuonna 2011. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen suhteellinen osuus aleni selväsi vuonna 2009, jolloin etenkin yhteisö- ja pääomatuloverojen tuotto aleni voimakkaasti talouskriisin seurauksena. Vaikka verotulojen arvioidaan kasvavan selvästi vuonna 2011, tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen osuus pysyy alhaisempana kuin ennen vuotta 2009. Vaikka etenkin yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan tuntuvasti vuonna 2011, sen ei kuitenkaan arvioida palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle. Välillisten verojen osuutta kasvattavat myös arvonlisäveron ja energiaverojen korotukset.

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2007—2011 (milj. euroa)
  2007
tilinpäätös
2008
tilinpäätös
2009
tilinpäätös
2010
budjetoitu1)
2011
esitys
           
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 15 074 15 081 10 328 11 232 11 698
Liikevaihtoon perustuvat verot 14 148 14 704 14 001 14 114 14 967
Valmisteverot 4 653 4 963 5 092 5 157 6 011
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 844 2 465 2 113 2 223 2 520
Yhteensä 36 719 37 213 31 534 32 726 35 196

1) Talousarvio ja lisätalousarviot

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Kansantaloudessa maksetut verot ja sotumaksut suhteessa kokonaistuotantoon sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
  2007 2008 2009 2010 2011
           
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 43,1 42,9 42,4 43,6
Valtio 21,7 21,4 19,6 19,5 20,5
Kunnat 9,2 9,5 10,3 10,0 10,0
Soturahastot 12,0 12,2 13,0 12,9 13,1
           
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 43,1 42,9 42,4 43,6
Välittömät verot 17,5 17,5 16,3 15,9 16,3
Tuotannon ja tuonnin verot 13,0 13,0 13,4 13,4 14,0
Sosiaalivakuutusmaksut 12,0 12,2 13,0 12,9 13,1

Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen verotukiselvityksen mukaan vuonna 2009 tuloverotuksen ja välillisen verotuksen verotukien määrä oli yhteensä 13,5 mrd. euroa, josta valtion osuus oli noin 8,5 mrd. euroa. Eniten tukea kohdentui asumiseen ja ympäristöön, noin 3,9 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 1,9 mrd. euroa). Sosiaaliturvan verotuki oli noin 4 mrd. euroa, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli 0,8 mrd. euroa ja liikenteen noin 0,5 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen.

Parhaillaan käynnissä olevassa valtiovarainministeriön asettamassa verotukihankkeessa on vuoden 2009 lainsäädännöstä tunnistettu 208 verotukea. Aiemmin raportoitujen henkilöiden tuloverotuksen, elinkeinoverotuksen, maatalous- ja metsäverotuksen sekä arvonlisäverotuksen lisäksi tarkasteluun tulivat myös varainsiirtoverotus, kiinteistöverotus, perintö- ja lahjaverotus, valmisteverotus ja sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi aiemmin raportoituja verolajeja täydennettiin uusilla verotuilla. Kaikkien verotukien euromääräistä suuruutta ei tässä vaiheessa ole vielä pystytty arvioimaan.

Merkittävimmät verotuet on esitetty kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa. Lisäksi on esitetty arvio verotuen yhteismäärästä, jos kyseinen tieto on olemassa. Verotuen määrää koskeva arvio on esitetty verolajista riippuen joko vuoden 2009 tai 2011 tasossa. Tavoitteena on, että vuoden 2012 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä käytössä ovat uuden verotukiselvityksen mukaiset, nykyistä kattavammat laskelmat verotukien määrästä.

Osaston tuloarviot vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 10 327 893 10 520 000 11 698 000 1 178 000 11
01. Ansio- ja pääomatuloverot 7 188 101 7 089 000 7 325 000 236 000 3
02. Yhteisövero 2 207 021 2 706 000 3 709 000 1 003 000 37
03. Korkotulojen lähdevero 493 233 325 000 240 000 - 85 000 - 26
04. Perintö- ja lahjavero 439 539 400 000 424 000 24 000 6
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 14 001 275 13 341 000 14 967 000 1 626 000 12
01. Arvonlisävero 13 315 891 12 613 000 14 191 000 1 578 000 13
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 557 355 594 000 638 000 44 000 7
03. Apteekkimaksut 128 030 134 000 138 000 4 000 3
08. Valmisteverot 5 091 638 5 157 000 6 011 000 854 000 17
01. Tupakkavero 688 947 682 000 704 000 22 000 3
04. Alkoholijuomavero 1 206 523 1 273 000 1 290 000 17 000 1
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 35 454 35 000 135 000 100 000 286
07. Energiaverot 3 148 801 3 155 000 3 870 000 715 000 23
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 11 912 12 000 12 000
10. Muut verot 2 010 248 2 108 200 2 409 000 300 800 14
03. Autovero 686 899 850 000 949 000 99 000 12
05. Varainsiirtovero 484 183 400 000 480 000 80 000 20
06. Arpajaisvero 139 411 138 200 154 000 15 800 11
07. Ajoneuvovero 654 405 668 000 726 000 58 000 9
08. Jätevero 45 350 52 000 100 000 48 000 92
19. Muut veronluonteiset tulot 102 485 113 499 111 074 - 2 425 - 2
02. Lästimaksut 786 800 800
03. Ratavero 16 999 20 899 20 800 - 99 - 0
04. Eräät viestinnän maksut 5 187 5 100 5 598 498 10
05. Lentoliikenteen valvontamaksu 6 678 6 400 7 800 1 400 22
06. Väylämaksut 66 469 72 700 68 476 - 4 224 - 6
08. Öljyjätemaksu 3 549 4 600 4 600
09. Muut verotulot 2 817 3 000 3 000
  Yhteensä 31 533 539 31 239 699 35 196 074 3 956 375 13