Talousarvioesitys 2011
92. EU ja kansainväliset järjestöt
Selvitysosa:EU:n vuoden 2011 talousarvioesityksen laadintaa vaikeuttaa edelleen talouskehityksen epävarmuus. EU:n talous on kääntymässä varovaiseen nousuun, mutta kansallisten budjettien vakautustoimet tulevat heijastumaan myös EU:n talousarvioon. Komission talousarvioesityksen maksumäärärahojen taso on 1,05 % EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.
Vastaava tulo on merkitty momentille 12.28.93.
Määrärahan arvioitu jakautuminen hallinnonaloittain | |
---|---|
Hallinnonala | € |
21. Eduskunta | - |
22. Tasavallan Presidentti | 119 900 |
23. Valtioneuvosto | 213 400 |
24. Ulkoasiainministeriö | 578 000 |
25. Oikeusministeriö | 187 000 |
26. Sisäasianministeriö | 277 200 |
27. Puolustusministeriö | 27 600 |
28. Valtiovarainministeriö | 264 000 |
29. Opetus- ja kulttuuriministeriö | 90 000 |
30. Maa- ja metsätalousministeriö | 327 900 |
31. Liikenne- ja viestintäministeriö | 110 800 |
32. Työ- ja elinkeinoministeriö | 352 000 |
33. Sosiaali- ja terveysministeriö | 86 800 |
35. Ympäristöministeriö | 165 400 |
Yhteensä | 2 800 000 |
2011 talousarvio | 2 800 000 |
2010 talousarvio | 2 400 000 |
2009 tilinpäätös | 2 550 000 |
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen katsotaan saavan Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana.
Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin 7 500 000 euroa, mikä vastaa pankin vuonna 2009 henkilökuntansa palkoista pidättämien verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden Kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden Investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.
2011 talousarvio | 7 500 000 |
2010 talousarvio | 7 000 000 |
2009 tilinpäätös | 6 478 211 |
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 170 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2009 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.
2011 talousarvio | 170 000 |
2010 talousarvio | 170 000 |
2009 tilinpäätös | — |
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) peruspääoman korotuksesta aiheutuvan vuoden 2011 Suomen osuuden 3,46 milj. euron suuruisen ensimmäisen erän maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin.
Valtuus
1) Vuonna 2011 saadaan sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2011—2015 yhteensä 16,7 milj. euroa.
2) Vuonna 2011 saadaan sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen vuosina 2011—2015 yhteensä 265,5 milj. euron arvosta.
Selvitysosa:Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) pääomakorotuksen johdosta saadaan kohdan 1) ja kohdan 2) valtuuksilla merkitä uusia osakkeita ja sitoutua takuupääoman korotukseen Suomelle tulevan osuuden verran.
Pankin kokonaispääoma muodostuu sisäänmaksetuista pääomapanoksista ja takuupääomasta. Sisäänmaksetun pääoman osuus on noin 6 % takuupääoman kattaessa loput 94 % pankin koko pääomasta. Takuupääoma on rahoitettava jäsenmaiden toimesta vain, jos pankin omien velvoitteiden täyttäminen sitä vaatii. Suomen osuus pankin sisäänmaksetusta pääomasta nousisi korotuksen myötä 50,7 milj. eurosta 67 milj. euroon ja takuupääomasta 265,5 milj. eurolla nykyisestä noin 789,3 milj. eurosta yhteensä noin 1 054,7 milj. euroon. Korotuksen jälkeen Suomen osuus IBRD:n koko peruspääomasta nousee noin 1 121,7 milj. euroon, joka on noin 0,50 % IBRD:n noin 224 479 milj. euron kokonaispääomasta.
Momentin vasta-arvot on laskettu valuuttakurssilla EUR/USD=1,23. Määrärahaa voidaan käyttää myös arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin, koska Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyy arvonsäilytysvelvoite suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
Vuoden 2011 sitoumukset | 3 460 | 3 460 | 3 460 | 3 460 | 2 850 | 16 700 |
2011 talousarvio | 3 460 000 |
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 770 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen
2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista niihin säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksessä (2007/436/EY).
EU:n omat varat sisältävät
1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerimaksuja
2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvan maksut (ALV-maksu ja BKTL-maksu).
Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon.
ALV-maksun ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin neuvoston asetuksiin (EY)
1) N:o 1150/2000: asetus EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta
2) N:o 1553/1989: asetus arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä
3) N:o 2223/1996: asetus markkinahintaisen bruttokansantulon muodostamisesta.
Määräraha perustuu EU:n neuvoston esitykseen vuoden 2011 talousarvioksi.
Määrärahan arvioitu käyttö | € |
---|---|
Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut | 242 000 000 |
Bruttokansantuloon perustuvat maksut | 1 454 000 000 |
Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän | |
maksuhelpotuksen rahoitus | 74 000 000 |
Yhteensä | 1 770 000 000 |
2011 talousarvio | 1 770 000 000 |
2010 talousarvio | 1 800 000 000 |
2009 tilinpäätös | 1 647 902 623 |