Talousarvioesitys 2011

90. Kuntien tukeminen

Selvitysosa:Vuoden 2010 alusta toteutetussa valtionosuusuudistuksessa edellisen valtionosuuslainsäädännön mukaiset sektorikohtaiset valtionosuudet (VM, OPM ja STM) keskitettiin valtionvarainministeriöön hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Yhdistetyissä valtionosuuksissa on otettu huomioitu yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kokonaisuudessaan sekä esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotukset), yleinen kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa.

Kuntien yleisellä peruspalvelujen rahoituksella (yleinen osa) ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella pyritään osaltaan siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen rahoituksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata.

Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

Keskeiset uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen muutoksilla toteutetaan hallitusohjelmaa. Hallitusohjelman mukainen korotus kohdistetaan mm. 1.9.2009 voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, 1.7.2009 voimaan tulleen neuvola-toimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräiseen toimeenpanoon terveydenhuoltolain toimeenpanoon, päihdeäitien hoidon järjestämiseen, lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamiseen sekä vankilan perheosaston toteuttamiseen.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60 (kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perus-oikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tietopalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan

2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen

3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja tukipalvelujen suunnittelua ja toteutusta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) linjausten mukaisesti valtion ja kuntien yhteisiä hankkeita tavoitteena tuottavuuden parantaminen julkisessa hallinnossa.

SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tavoitteena on myös valtion konserniohjauksen ja koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, Kela ja muu välillinen julkinen hallinto) tietojärjestelmien yhteen toimivuuden kehittäminen.

Määrärahasta palkattavat henkilöt toimivat projektipäälliköinä ja muuna projektihenkilöstönä projektin keston ajan. Henkilöstömäärän lisäys on 10 henkilötyövuotta vuoteen 2010 verrattuna. Henkilöstömäärän lisäystä vastaavasti kiristetään kunkin ministeriön tuottavuustavoitetta yhdellä henkilötyövuodella vuoden 2010 kolmannessa lisätalousarviossa todetun yhden henkilötyövuoden lisäksi, jolloin kunkin ministeriön tuottavuustavoitetta kiristetään SADe-ohjelman toteuttamiseen liittyen yhteensä kahdella henkilötyövuodella aiemmin päätetystä.

Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistetään kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita ja sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa (KuntaIT -toiminta). Hankkeista päätetään yhdessä kuntasektorin kanssa.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös Julkisen hallinnon suositusten (JHS) laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 038 354 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden ja -avustusten maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.

Selvitysosa:

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11. Valtionosuuksiin on tehty 1,7 prosentin kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2009/2010 asukasluku on 5 323 693.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosenttia nostetaan 34,08 prosentista 34,11 prosenttiin vuonna 2011. Valtionosuusprosentin nostaminen 0,03 prosenttiyksiköllä liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtion rahoitusosuus on 50 % ja tulkkauspalvelujen siirron toteuttamiseen kustannusneutraalisti. Määrärahan mitoituksessa on muutosten nettovaikutuksena otettu huomioon 3 374 000 euroa.

Hallitus esittää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamista siten, että vuoden 2011 veroperustemuutoksista johtuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille lisäämällä valtionosuuksia 120 000 000 eurolla vuodesta 2011 lähtien.

Lisäksi hallitus esittää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamista siten, että kunnille maksettavaa valtionosuutta vähennetään valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyen 10 000 000 eurolla vuosina 2011—2014.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Terveydenhuoltolaiksi. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 5 000 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lastensuojelulain (1983/683) muuttamisesta 1.1.2011 lukien siten, että lapsiperheiden kotipalvelun saantia tehostetaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 600 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta siten, että tuki sidotaan 1.3.2011 lukien kansaneläkkeisiin. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 97 000 euroa.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 114 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntajakolain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) ennen vuotta 2008 voimassa olleen kuntajakolain 40 §:n (167/2005) mukaiseen investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen

4) enintään 760 000 euroa kuntajakolain 16 §:n mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen sekä avustuksiin kunnille niistä kustannuksista, joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä

5) enintään 1 000 000 euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 67 §:n mukaisten yhteistoiminta-avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.