Talousarvioesitys 2011
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 743 755 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien salassa pidettävistä hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien salassa pidettäviin hankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 620 746 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, enintään 59 700 000 euroa vuonna 2011 myönnettävän Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2011 -tilausvaltuuden menojen maksamiseen, enintään 23 000 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään 40 309 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Valtuudet
1) Vuonna 2011 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2011—2014 enintään 153 303 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2011 -tilausvaltuus, PVKEH 2011).
PVKEH 2011-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukainen suoritus voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2011 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2011 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Vuonna 2010 hyväksytyn Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) -tilausvaltuuden osalta saa vuonna 2011 purkaa aiemmin tehtyjä sopimuksia sekä sitoa uudelleen tilausvaltuuden varoja sitoumuksista maksamatta olevaa määrärahaa vastaavasti.
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:
| Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015— | Yhteensä vuodesta 2011 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) | 18 573 | 23 251 | 23 250 | 3 287 | 68 361 | |
| Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) | 5 972 | 5 500 | 2 000 | 13 472 | ||
| Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) | 10 000 | 27 000 | 5 000 | 42 000 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2006) | 108 600 | 15 200 | 123 800 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) | 83 916 | 13 434 | 97 350 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2008) | 9 180 | 9 040 | 11 210 | 5 227 | 34 657 | |
| Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen (PKILPU 2008) | 35 000 | 20 000 | 55 000 | |||
| Strateginen ilmakuljetuskyky (SAC) | 1 920 | 1 920 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) | 177 511 | 230 099 | 221 040 | 176 671 | 43 665 | 848 986 |
| — josta Ilmapuolustuksen kehittäminen | 10 000 | 8 750 | 102 343 | 121 093 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2010) | 143 524 | 119 565 | 111 602 | 374 691 | ||
| Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) | 26 550 | 23 120 | 1 400 | 51 070 | ||
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 620 746 | 486 209 | 375 502 | 185 185 | 43 665 | 1 711 307 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2011) | 59 700 | 68 336 | 23 267 | 2 000 | 153 303 | |
| Valtuudet yhteensä | 680 446 | 554 545 | 398 769 | 187 185 | 43 665 | 1 864 610 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin ja niillä tavoiteltaviin suorituskykyihin:
| Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite |
| Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma |
|---|
| Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. |
| — Korvataan puolustushaarojen itsenäiset järjestelmät ja sovellukset yhteisellä johtamisjärjestelmällä. |
| — Luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita sekä kehitetään ITVJ-tiedonsiirtoverkkoa. |
| — Uudistetaan tietohallintoa ja tietoteknistä integraatiota sekä lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja. |
| — Laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä parantamalla toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta. |
| — Otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita sekä keskitetään ja siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön. |
| — Jatketaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen tieto- ja tilannekuvavaihto (EU ja Nato). Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. |
| Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma |
| Tuotetaan yhteisoperaatioiden johtamiseen ennakkovaroituskyky, analysoitu tiedustelutilannekuva ja lyhytviiveinen valvonta- ja maalitilannekuva. |
| — Käynnistetään valvontajärjestelmän uusiminen ja varustetaan Rajavartiolaitoksen yksiköitä. |
| — Toteutetaan yhteisen maalitilannekuvan luova MST-hanke sekä hanke, jolla ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuva tiedustelu- ja valvontakyky operatiivistaktiselle tasolle. |
| — Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analysointikykyä. |
| Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelma |
| Rakennetaan ja ylläpidetään operatiivisia suorituskykyjä, joilla vaikutetaan oman tai hyökkääjän toiminnan kannalta merkittäviin operaatioihin, avaintoimintoihin tai rakenteisiin. |
| — Päivitetään keskeiset asejärjestelmät ja käynnistetään vaikuttamisen järjestelmätutkimus. |
| — Parannetaan vaikuttamiskykyä ottamalla käyttöön raskas raketinheitinjärjestelmä ja kehitetään erikoisjääkäripataljoonaa. |
| — Käynnistetään Hornet-torjuntahävittäjien ilmasta - maahan -kyvyn luominen järjestelmäpäivityksellä. |
| Logistiikan kehittämisohjelma |
| Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla mahdollistetaan puolustusvoimien muiden suorituskykyjen toimeenpano, ylläpito ja käyttö sekä suorituskyvyn palauttaminen. |
| — Kehitetään logistiikan johtamisjärjestelmää ja käynnistetään huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen. |
| — Integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi. |
| — Yhdenmukaistetaan materiaalihankkeiden toteuttamista puolustushaaroissa. Kehitetään strategista kumppanuutta lisäämällä poikkeusolojen huoltovarmuutta ja edistämällä toiminnan taloudellisuutta. |
| — Jatketaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukaisen varastointijärjestelmän kehittämistä. |
| — Kehitetään kuljetuskykyä käynnistämällä helikopteripataljoonan muodostaminen ja hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita sekä uusitaan yhteyskoneet. |
| Maapuolustuksen kehittämisohjelma |
| Kehitetään operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman suorituskykyä sekä ylläpidetään alueellisten joukkojen suorituskykyä. |
| — Jatketaan operatiivisten joukkojen varustamista (johtaminen, tulivoima, suoja ja liikkuvuus) ja luodaan edellytykset alueellisten joukkojen kehittämiselle. |
| — Kehitetään valmiusprikaatien tulivoimaa (kotimaiset ampumatarvikehankinnat ja valmiusprikaatien materiaalin täydentäminen). |
| — Kehitetään suojelukykyä ja uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistusta. |
| — Aloitetaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankinnat. |
| — Luovutaan ajanmukaisen suorituskykynsä menettävästä materiaalista. |
| Meripuolustuksen kehittämisohjelma |
| Kehitetään meriyhteyksien turvaamisen suorituskykyä. |
| — Parannetaan kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen. |
| — Otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset. Painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvissa rannikkojoukoissa. Ylläpidetään pintatorjuntakyky nykytasolla. Parannetaan kykyä muiden viranomaisten tukemiseen. |
| — Luovutaan vanhenevista miinanraivaajista sekä osasta kiinteää rannikkotykistöä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. |
| Ilmapuolustuksen kehittämisohjelma |
| Tavoitteena ilmatorjunnan kehittäminen sekä Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ylläpitäminen. |
| — Kehitetään pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan suorituskykyä ja jatketaan Hornet F18 -kaluston elinjaksopäivityksiä. |
| — Modernisoidaan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä sekä kehitetään valmiusprikaatien ilmatorjuntaa. |
| — Aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen. |
| — Parannetaan Hornet-torjuntahävittäjien taistelukykyä ja tukeutumisedellytyksiä. |
Valtuuksien esittämistapaa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muita hallinnonaloja siten, että valtuuksista valtiolle aiheutuvia vuotuisia menoja ei enää eritellä momentin päätösosassa. Myös aiemmissa talousarvioissa ja lisätalousarvioissa hyväksyttyjen valtuuksien osalta siirrytään tähän käytäntöön. Arviot menojen vuotuisesta jakaumasta ilmenevät selvitysosan valtuustaulukosta.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2011 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2011—2014 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
PVKEH 2011 -tilausvaltuuteen sisältyvät suurimmat hankkeet
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan yhteisten tietopalveluiden ja -järjestelmien rakentamista (PVSAP) sekä kehitetään elektronisen suojauksen-, maapuolustuksen johtamisen- ja tiedonsiirron- järjestelmiä sekä sovelluksia tukemaan sotilaallisen suorituskyvyn rakentamista ja ylläpitoa sekä henkilöstöresurssien hallintaa.
Puolustusvoimien vaikuttamisen kehittämisohjelmassa päivitetään raskaan raketinheitinjärjestelmän ammunnanhallintajärjestelmä ja hankitaan tarvittavia ampumatarvikkeita kustannustehokkaan kunnossapitojärjestelmän säilyttämiseksi sekä järjestelmän elinjakson pidentämiseksi. Lisäksi kehitetään puolustusvoimien erikoisjoukkojen kykyä osallistua puolustusvoimien yhteisoperaatioiden kaukovaikuttamiseen ja tiedustelujärjestelmän tukemiseen.
Logistiikan kehittämisohjelmassa kehitetään NH90-helikopterien omasuojaa vastaamaan mm. kansainvälisten kriisinhallintatehtävien vaatimuksia.
Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan panssarimiinojen modernisointi hankkimalla uusia järjestelmiä ja välineitä korvaamaan jalkaväkimiinojen poistumista. Lisäksi hankitaan maapuolustuksen kohdearkkitehtuurin sovelluksia, kehitetään alueellista tykistöä ja kehitetään operatiivisten joukkojen pimeätoimintakykyä hankkimalla mm. pimeätähtäimiä ja pimeänäkölaseja.
KKITO-hanke
PVKEH 2009 -tilausvaltuuteen sisältyvän keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus (KKITO) -hankkeen uudistaminen johtuu siitä, että hankkeeseen sisältyviä ohjushankintoja, ohjusyksiköiden järjestelmämateriaalihankintoja, ohjelmistopäivityksiä ja modifiointeja koskevia sopimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna 2010.
Teollinen yhteistyö
Ulkomaisten puolustusmateriaalihankintojen osalta vastaostojen yleinen alaraja on 10 000 000 euroa. Mikäli erityiset syyt sitä puoltavat, puolustusministeriö voi kompensaatiotoimikuntaa kuultuaan päättää, että alarajan ylittävissä hankinnoissa ei käytetä vastaostoehtoa.
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
|---|---|
| Vuoden 2009 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus | -3 877 |
| Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) | 10 361 |
| Siirto momentille 27.10.01 | -37 683 |
| Maksatusten siirrot vuodelta 2010 | 80 217 |
| Tasokorotus | 1 678 |
| Muu muutos yhteensä | -5 000 |
| Yhteensä | 45 696 |
| 2011 talousarvio | 743 755 000 |
| 2010 III lisätalousarvio | -121 334 000 |
| 2010 talousarvio | 698 059 000 |
| 2009 tilinpäätös | 709 171 000 |