Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

01. Puolustuspolitiikka ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa:

PUOLUSTUSMINISTERIÖ

Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnan päämääränä on uskottava puolustuskyky, jolla tarkoitetaan puolustuspolitiikalla, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisella ja sotilaallisella maanpuolustuksella kehitettävää ja ylläpidettävää valmiutta ja kykyä vastata hallinnonalan tehtäviin kaikissa turvallisuustilanteissa. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisella viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen välisellä yhteistyöllä ja kahden ja monenvälisellä kansainvälisellä yhteistyöllä saavutettavista puolustusjärjestelmän suorituskykyä tukevista voimavaroista ja resursseista.

Vaikuttavuustavoitteet

Tavoite 2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
       
Puolustuspolitiikka      
Puolustuspolitiikan valmistelu      
Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. 4 4 4
Hallinnonalan ohjaus      
Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. 3,9 4 4
Kansallinen puolustus      
Puolustusministeriö ylläpitää operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuvaa. 3 3 3
Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. 4 4 4
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen      
Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. 4 4 4
Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan      
Osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. 4 4 4

Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1—5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen.

PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut.

Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan ja poikkeusolojen aikana.

Vaikuttavuustavoitteet

Tavoite Mittari 2009
toteutuma
2010
tavoite
2011
tavoite
         
Sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen        
Rakennuslaitoksen suorituskykyä sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa on lisätty. Valmiuden taso sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa 1,5 2,0 2,5
  Valmiuden laatutaso annettujen tehtävien osalta 3,0 3,5 3,5
Yhteiskunnan tukeminen        
Rakennuslaitoksen suorituskykyä tukea puolustusvoimia virka-avun antamisessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on lisätty. Valmiuden taso yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta 2,0 2,0 2,0
Kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallintakyky        
Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla on ylläpidetty osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin ja työryhmiin. Yhdyskunta- ja ympäristöalan kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön taso 4,0 4,0 4,0
Rakennuslaitoksen kykyä tukea puolustusvoimien toimintaa sotilaallisessa kriisinhallinnassa on lisätty määrittämällä rakennuslaitoksen tehtävät ja yhteistyön toimintamalli sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Suorituskyky sotilaallisen kriisinhallinnan tukemisessa 3,0 3,0 3,0

Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1—5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen.

01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 17 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston maksuosuuksien maksamiseen

2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) puolustusministeriön perusparannettavasta päärakennuksesta tehdyn puolustusministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen urakkarajaliitteen mukaisten käyttäjän hankintojen ja muiden käyttöönottoon liittyvien hankintojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus 2009
toteutuma
2010
ennakoitu
2011
arvio
       
Taloudellisuus      
Menot tulosalueittain (1 000 euroa)      
Puolustuspolitiikka 12 252 15 017 13 557
Suomen sotilaallinen puolustaminen 1 479 1 859 1 822
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen 927 1 244 1 160
Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 585 536 961
Yhteensä 15 243 18 656 17 500
       
Tuottavuus      
Henkilötyövuodet tulosalueittain      
Puolustuspolitiikka 111 113 103
Suomen sotilaallinen puolustaminen 13 12 15
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen 7 7 9
Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 5 4 8
Yhteensä 136 136 135
       
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Työtyytyväisyys (1—5) 3,48 3,5 3,5
— naiset 3,36    
— miehet 3,61    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 112
Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 39
Siirto momentille 27.10.01 -714
Siirto momentilta 28.20.06 88
Uudelleenkohdentaminen -700
Tasokorotus 19
Yhteensä -1 156


2011 talousarvio 17 500 000
2010 III lisätalousarvio 76 000
2010 talousarvio 18 656 000
2009 tilinpäätös 15 076 000

21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen samoin kuin tuottavuushankkeiden toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä kertyneitä säästöjä 75 prosenttisesti vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuuden paranemista.


2011 talousarvio 635 000

29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 326 099 000 euroa.


2011 talousarvio 326 099 000
2010 I lisätalousarvio 1 265 000
2010 talousarvio 309 820 000
2009 tilinpäätös 252 951 624