Talousarvioesitys 2011

01. Ministeriö ja hallinto

Selvitysosa:Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2011.

Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia

Valtioneuvostossa toteutetaan hallitusohjelman puolivälin arvioinnissa annetut linjaukset lainvalmistelun laadun varmistamiseksi. Parannetaan säädösvalmistelijoiden osaamista kehittämällä ohjeistusta, asiantuntija- ja tukipalveluja sekä järjestämällä koulutusta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen suorittamien selvitysten ja OECD:n Suomea koskevan maatutkinnan johdosta antamien suositusten pohjalta jatketaan pyrkimyksiä valtioneuvoston yhteisen säädöspoliittisen lähestymistavan ja säädösvalmistelua koskevien menettelytapojen kehittämiseksi.

Oikeusministeriön laintarkastuksen kattavuustavoite on, että vähintään 80 % lakiehdotuksista ja vähintään 70 % kaikista säädösehdotuksista tarkastetaan. Tarkastuksen joutuisuuden tavoite on 15 päivää.

Vahvistetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon ja edistetään kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Erityisesti heikommin osallistuvien ryhmien, muiden muassa nuorten ja maahanmuuttajien, tietoisuutta omista osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista lisätään. Valmistellaan valtiohallinnon ja eduskunnan yhteinen sähköinen osallistumisympäristö, jonka kautta kansalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hallinnon valmisteluun. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n puitteissa vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä muun muassa kartoittamalla järjestöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvät ongelmakohdat sekä kehittämällä malli järjestöjen avustuksiin liittyvien neuvonta- ja tukipalveluiden toteuttamiseen.

EU:ssa vaikutetaan erityisesti asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseen ja soveltamiseen sekä hankkeisiin, jotka liittyvät eurooppalaista hallintotapaa koskevaan säädökseen sekä perus- ja ihmisoikeuksien suojan kehittämiseen EU:n toiminnassa.

Oikeusturva

Oikeusministeriö käynnistää vuonna 2010 selvityksen, jossa tarkastellaan hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenteita ja niiden kehittämistarpeita. Muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen koskeva oikeudenkäymiskaaren muutos sisältää nykyisen seulontajärjestelmän korvaavan jatkokäsittelylupajärjestelmän. Muutoksenhakua koskeva lupajärjestelmä on soveltamisalaltaan rajoitettu. Riita-asiassa jatkokäsittelylupa tarvitaan, jos riidan rahamäärä on tiettyä määrää pienempi. Rikosasioissa jatkokäsittelyluvan tarve määräytyy tuomitun rangaistuksen perusteella. Jatkokäsittelylupajärjestelmällä pyritään luomaan hovioikeuksissa edellytykset sille, että voimavaroja voidaan kohdentaa nykyistä paremmin asioiden laadun vaatimalla tavalla. Uudistus tulee voimaan vuoden 2011 alusta lukien.

Toteutetaan ja käynnistetään oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteistyönä vuoden 2010 aikana laadittavan esitutkintaa, syyteharkintaa ja oikeudenkäyntien joutuisuuden parantamista koskevan kokonaissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä.

Aloitetaan oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevien säännösten ajanmukaistaminen.

Turvataan asiantuntemus immateriaalioikeusasioiden tuomioistuinkäsittelyssä valmistelemalla niiden keskittäminen markkinaoikeuteen vuoteen 2012 mennessä hallituksen 26.3.2009 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Periaatepäätöksessä on sitouduttu turvaamaan oikeusministeriölle riittävät resurssit keskittämisen toteuttamiseen. Tämä lisärahoitus on hankkeen toteuttamisen edellytys.

Seurataan velkajärjestelyjärjestelmien toimivuutta ja kehitetään niitä siten, että ne edistävät velallisten palaamista aiempaa helpommin ja nopeammin aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskuntaan. Jatketaan velkajärjestelylain ja konkurssilain tarkistusten valmistelua tavoitteena antaa esitykset vuonna 2011. Ulosoton erikoisperintä pyritään laajentamaan valtakunnalliseksi.

Lapsiystävällisen oikeudenkäynnin kokeilua varten on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on laatia selvitys asiantuntija-avustajan käytön kokeilemisesta lapsen huolto-oikeudenkäynneissä ja valmistella ehdotus mallin kokeilemisesta nykyisen lainsäädännön perusteella. Tätä ns. Follo-mallia koskeva kokeilu on tarkoitus toteuttaa asiantuntija-avusteisena sovitteluna tuomioistuinsovittelulain säännösten mukaan vuodesta 2011 lukien.

Valmistellaan rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisen voimaantuloa.

Jatketaan hallintolainkäyttöjärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Tavoitteena on kehittää hallintolainkäytön sääntelyä niin, että asiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin ja edullisemmin.

Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. Siviiliasioissa tavoitteena ovat selkeät ja samalla yleisiä oikeusperiaatteita vastaavat ratkaisut oikeussuhteisiin sovellettavasta laista kansainvälisiä liittymiä sisältävissä tapauksissa.

Kriminaalipolitiikka

Edistetään tietoon pohjautuvaa väkivallan ja rikollisuuden ehkäisyä osana kuntien laaja-alaista turvallisuussuunnittelua sekä tuetaan mm. vakavan väkivallan riskin arviointiin tähtääviä pilottihankkeita. Toteutetaan niitä ehkäisytoimia, jotka on valittu painopisteiksi vuoden 2008 lopussa päättyneen väkivallan vähentämisohjelman arvioinnin perusteella. Rikoksentorjunnassa prioriteetteina ovat nuorison tekemän ja nuorisoon kohdistuvan sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen.

Parannetaan rikosten uhrien asemaa sitä selvittävän tutkimuksen pohjalta ja ehkäistään uusiutuvaa uhriksi joutumista. Tavoitteena on, että uhrien, erityisesti lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien, tarpeet otetaan tukitoimissa ja oikeusprosessissa entistä paremmin huomioon.

Rangaistusten täytäntöönpanossa siirretään toiminnan painopistettä laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja hallitun vapauttamisen parantamiseksi kehitetään sähköisen valvonnan käyttöä eri seuraamusten täytäntöönpanon tukena.

Täytäntöönpanossa hyödynnetään yhteiskunnan palvelutarjontaa sekä rakennetaan rangaistustaan suorittavien yhteiskuntaan integroivia jatkumoita. Erityistä huomiota kiinnitetään väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämiseen tähtäävien toimintaohjelmien toteuttamiseen. Hallitun vapauttamisen parantamiseksi perustetaan vapauttamisyksiköitä.

Rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi parannetaan poliisin, syyttäjän ja tuomareiden yhteistyötä.

Valmistellaan esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistuksen voimaantuloa, jolla selkeytetään sääntelyä ja menettelyjä sekä otetaan tasapainoisesti huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja esitutkinnan tehokkuus.

Pannaan täytäntöön hyväksytyt EU-säädökset ja osallistutaan aktiivisesti vireillä olevaan valmistelutyöhön. Tavoitteena on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen edistäminen, joka parantaa oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.

Arjen oikeussuhteet

Perheoikeuden alalla annetaan hallituksen esitys uudeksi adoptiolaiksi ja ryhdytään valmistelemaan isyyslainsäädännön kokonaisuudistusta.

Arvioidaan osakeyhtiölain ja osuuskuntalain muutostarpeet liittyen varojen jaon edellytyksiä koskevaan sääntelyyn (esimerkiksi maksukykytestin selventäminen). Jatketaan säätiölain kokonaisuudistuksen valmistelua.

Ryhdytään valmistelemaan vahingonkorvauslain julkisyhteisön korvausvastuuta koskevan sääntelyn uudistamista.

Rakenteiden uudistaminen ja henkilöstömuutosten tuki

Hallinnonalalla on viime vuosina toteutettu merkittäviä, muun muassa hallinnollisten tehtävien kokoamiseen, virastojen toimintakyvyn ja toimialojen johtamisedellytysten parantamiseen sekä resurssien käytön tehostamiseen tähtääviä rakennemuutoksia. Vuonna 2010 toteutettiin rakenneuudistus käräjäoikeuksissa, uudistettiin ulosoton keskushallinto, muodostettiin kriminaalihuollosta ja vankeinhoidosta yksi yhtenäinen organisaatio sekä siirrettiin Oikeushallinnon palvelukeskus osaksi valtionhallinnon yhteistä palvelukeskusta.

Rakennemuutoksille asetettujen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää lähivuosina kaikilla toimialoilla määrätietoista toimipaikkaverkoston kehittämistä sekä henkilöstömuutosten toteuttamista hallinnonalan perustehtäviä ja tuottavuuden kehittämistä tukevalla tavalla. Muutosten toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja työyhteisöjen toimivuuden parantamiseen. Rakennemuutoksia tukemaan on asetettu erityinen henkilöstömuutosten tukiryhmä, joka ohjaa, seuraa ja arvioi muutosten valmistelua ja toimeenpanoa. Henkilöstömuutosten tukityön tavoitteena on pitää tasapainossa muuttuvan työelämän asettamat tavoitteet, henkilöstöpoliittiset vaatimukset ja tuottavuustavoitteiden asettamat velvoitteet.

Hallinnonalan tietohallinnon ja toimitila-asioiden johtamista tehostetaan.

Väestön ikääntymisestä johtuen voimakkaassa kasvussa olevien yleisten edunvalvontatehtävien osalta tavoitteena on vuonna 2010 valmistuvien ehdotusten pohjalta lisätä ostopalvelujen osuutta sekä kannustaa edunvalvontavaltuutuksien käyttöön.

Yhä tärkeämpi kriminaalipolitiikan, oikeusturvan ja lainsäädännön sekä demokratian ja kansalaisvaikuttamisen johdonmukaisen kehittämisen edellytys on kattava tutkimustoiminta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtion pienin sektoritutkimuslaitos ja ministeriön käytössä olevat tutkimusresurssit ovat vähäiset. Tavoitteena on lähivuosina parantaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja ministeriön edellytyksiä tuottaa nykyistä kattavammin tutkimustietoa oikeuselämästä.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriön tasa-arvosuunnitelman mukaisena tavoitteena on, että eri työtehtäviin valitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa. Rekrytointiin liittyvää dokumentointia ja tilastointia kehitetään edelleen siten, että tietoja hakijoista saadaan myös sukupuolittain eriteltynä.

Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys ministeriön ja luvun muiden virastojen osalta on yhdeksän henkilötyövuotta vuonna 2011.

01. Oikeusministeriön toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 504 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

02. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 euroa.

Selvitysosa:Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toiminta rahoitetaan kokonaan palvelumaksuilla. Palveluiden tuottaminen perustuu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti palvelusopimuksiin, joissa palvelut on kuvattu, tuotteistettu ja hinnoiteltu. Tavoitteena on tuottaa tietotekniset palvelut tehokkaasti ja saada kustannusetuja hankintojen laajuudella.

03. Eräiden virastojen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 279 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää oikeusrekisterikeskuksen, onnettomuustutkintakeskuksen, tietosuojalautakunnan ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimintamenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 § 1 momentin 1 kohdassa (125/2009) säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus on oikeushallinnon valtakunnallinen sakkojen, valtiolle tulevien korvausten ja maksujen täytäntöönpanija sekä oikeushallinnon keskeisten rekisterien pitäjä. Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteen mukaan perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Vuonna 2010 annetaan hallituksen esitys oikeushallinnon tietojärjestelmistä, jonka mukaan oikeusrekisterikeskuksesta tulee valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjä. Lisäksi vuonna 2010 annetaan hallituksen esitys laeiksi eläintenpitokieltorekisteristä sekä rikoslain 17 luvun, eläinsuojelulain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Eläintenpitokieltorekisterin perustamiskustannukset ovat 70 000 euroa.

Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tietosuojalautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista asiat, jotka henkilötietolain (523/1999) mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seurata henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita.

Tietosuojavaltuutetun toimistoantaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 §:n 1 momentin 1 kohdassa (125/2009) tarkoitetuista valvontatehtävistä ei ole kertynyt kevääseen 2010 mennessä maksutuloja ja niiden määrää vuonna 2011 ei voida luotettavasti arvioida. Valvontatehtävien hoitoon hankitun asiantuntemuksen säilyttäminen edellyttää, että siitä aiheutuvat 200 000 euron menot rahoitetaan bruttobudjetoinnilla, jolloin valvonnasta perittävät maksutulot tuloutetaan momentille 12.25.99.

Oikeusrekisterikeskuksen tietotekniikkaympäristön turvaamiseen on myönnetty vuosina 2008—2010 yhteensä 1 100 000 euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista ja vuodelle 2011 hankkeelle ehdotetaan 400 000 euroa.

04. Tutkimus ja kehittäminen(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 854 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua, lainvalmistelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita.

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituuttituottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 860 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen.

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 119 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 51 000 000 euroa.

50. Avustukset(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 521 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä ja maakuntien liitoille avustuksiin alueensa vesi- ja maanomistusoikeuksien selvittämiseen

4) avustuksiin oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

5) avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin edellyttäen, että asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin, eikä asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.

Selvitysosa:

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.