Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2011

90. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksetPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvosto on antanut arpajaislain (1047/2001) nojalla Raha-automaattiyhdistykselle rahapeliluvan yksinoikeudella raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, kasinopelien toimeenpanemiseen sekä pelikasinotoimintaan. Rahapelilupaan perustuvalla toiminnalla Raha-automaattiyhdistys hankkii varoja oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Varat jaetaan harkinnanvaraisina avustuksina hakemusten perusteella.

Raha-automaattiyhdistys käsittelee avustushakemukset, laatii avustusten jakoehdotuksen ja hallinnoi avustusten maksatusta ja käytön valvontaa raha-automaattiavustuksista säädetyn lain (1056/2001) ja eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista säädetyn valtioneuvoston asetuksen (1170/2001) mukaisesti. Avustukset myöntää Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen ehdotuksen pohjalta valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin vuonna 2010 avustuksia 278,2 milj. euroa yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kun lisäksi arpajaislain 22 §:n 2 momentin nojalla osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 65,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 34,1 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen sekä 3,5 milj. euroa eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen, oli Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 381,0 milj. euroa. Vuoden 2009 tuotosta jätettiin jakamatta 4,7 milj. euroa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2011 yhteensä 374,3 milj. euroa. Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 277,3 milj. euroa momentilta 33.90.50. Tähän Raha-automaattiyhdistys on varautunut sisällyttämään vuoteen 2009 asti momentilta 33.70.50 maksetun terveyden edistämisen määrärahan niin sanotun järjestöjen osuuden. Lisäksi osoitetaan Valtiokonttorin käyttöön yhteensä 97 milj. euroa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, rintamaveteraanien kuntoutukseen ja eräiden Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen. Vastaava tulo 374 300 000 euroa on merkitty momentille 12.33.90. Vuoden 2010 tuottoa jäisi myöhemmin käytettäväksi 10,0 milj. euroa. Arpajaisveron korotuksella 8,25 prosentista 10 prosenttiin saatava rahoitusosuus kohdennetaan lääkärihelikopteritoimintaan, mikä on vastaavasti huomioitu kriisiauttamisen vuoden 2011 avustussuunnitelmassa.

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 277 305 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 17 §:n 2 momentissa ja 22 §:n 1 ja 3 momentissa mainittuihin tarkoituksiin.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti sopinut Raha-automaattiyhdistyksen kanssa seuraavista tulostavoitteista avustustoiminnalle vuodelle 2011:

Avustustoiminnalla on kolme päälinjaa; avustuksia suunnataan 1) hyvinvoinnin edistämiseen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen, 2) terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3) ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttamiseen.

Avustuksilla tuetaan järjestötyötä, joka edistää kansalaisten ja perheiden omaehtoista suoriutumista ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Näin vahvistetaan kansalaisten yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja sekä tuetaan ihmisiä elämänmuutoksissa. Toimintaedellytysten turvaamisella edistetään järjestöjen asiantuntijuuden kehittymistä sekä uusien innovatiivisten toimintamallien kokeilua, omaksumista sekä levittämistä.

Terveyden edistäminen ja kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien ehkäisy on yksi painoalue. Tärkeätä on riskien varhainen tunnistaminen ja riskeihin vaikuttaminen.

Kansanterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyssä korostuu ongelmien syntymekanismeihin vaikuttaminen sekä yhteistyön merkitys niin järjestöjen kesken kuin järjestöjen ja alan muiden toimijoiden kesken.

Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttamiseksi avustuksia suunnataan kansalaisten omaehtoista suoriutumista edistävään toimintaan. Kohderyhminä ovat eniten apua tarvitsevat ja ne ryhmät, joita erilaiset tukitoimet ja palvelujärjestelmät eivät tavoita. Toimintamalleja kehitetään moniongelmaisten yksilöiden ja perheiden tarpeisiin. Järjestölähtöinen auttamistyö toteutuu ostopalvelujärjestelmien ulkopuolella. Palveluiden kehittämishankkeissa korostetaan yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kesken kehittämistulosten juurtumisen parantamiseksi.

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla tuettujen ja toisaalta kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen välistä rajanvetoa tarkennetaan niiden epäsuotuisten vaikutusten välttämiseksi, joita rahoitus- ja koordinaatiovastuiden hämärtyminen aiheuttaa palvelujärjestelmien toimivuudelle. Elinkeinotoimintaan verrattavaan korvausta vastaan tapahtuvaan palvelutoimintaan ei avustuksia myönnetä kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi.

Avustustoiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmiä kehitetään sekä avustusten kilpailuvaikutusten hallitsemiseksi että avustettujen toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi ja toteamiseksi. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla tuetun kehittämistoiminnan laatua ja vaikuttavuutta edistetään kehittämällä avustustoiminnan käytäntöjä ja tehostamalla innovaatiohakuisen kehittämistoiminnan ohjaus- ja arviointipanosta. Järjestöjen ja kuntien välistä yhteistoimintaa ja työnjakoa edistetään erityisesti palveluihin liittyvässä kehittämistoiminnassa. Yhteiskunnallisesti merkittävien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi valmistellaan kehittämistoiminnan ohjelmakokonaisuuksia. Huomiota kiinnitetään myös jo olemassa olevien toimivien käytäntöjen vahvistamiseen ja levittämiseen. Avustusten suuntaamisessa varaudutaan osallistumaan hallitusohjelman pohjalta valmisteltaviin avustusjärjestelmän rahoitettaviksi soveltuviin kehittämisohjelmiin.

Kansalaisjärjestötoiminnan turvaaminen

Kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan ensisijainen tehtävä. Avustuksilla turvataan järjestöjen edunvalvonnan, kehittämistoiminnan, asiantuntijoiden ja muun vaikuttamistoiminnan sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan perusedellytykset. Alueellista ja paikallista yhteistoimintaa edistetään sekä järjestöjen kesken että järjestöjen ja kuntien välillä.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Avustuksilla tuetaan kansalaisten ja perheiden terveyttä ja toimintakykyä edistäviä toimintoja ja hankkeita. Avustuksia kohdennetaan sekä hyvinvointia edistäviin toimintoihin että terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen havaittuihin riskitekijöihin. Keskeisiä kokonaisuuksia terveyden edistämisen ohella ovat ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja perheiden toimintakyvyn turvaaminen elämän äkillisissä muutostilanteissa.

Syrjäytymisen vähentäminen

Syrjäytymistä vähennetään sekä syrjäytymisvaarassa olevien suoriutumismahdollisuuksia edistämällä ja syrjäytymisriskien varhaisiin oireisiin puuttumalla että kehittämällä avun ja tuen muotoja sellaiseksi, että ne parantavat syrjään joutuneiden mahdollisuuksia palata normaaliin elämään. Kohderyhmiä ovat soveltuvilta osin erityisesti heikoimmassa asemassa olevat perheet, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät kansalaiset, moniongelmaiset sekä sairauden, vammaisuuden tai pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena toimintakykyään menettäneet.

Toimivat palvelut

Avustuksilla tuetaan erityisryhmille tarkoitettujen ja helposti saavutettavien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Koska perusvastuu palveluiden järjestämisestä on kunnilla, palvelumallien juurtumisen tehostamiseksi edistetään järjestöjen ja kuntien tiivistä yhteistyötä kehittämistoiminnassa.

Avustusmäärärahan käyttö vuosina 2009—2011 (milj. euroa)
  2009 2010 2011
       
Kansalaisjärjestötoiminta 144,9 134,2 141,0
Erityisryhmien asuminen 50,9 47,7 45,3
Toimintakyvyn edistäminen 39,2 33,0 34,0
Kriisiauttaminen 29,9 28,3 17,0
Kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 20,6 17,8 18,0
Päivä- ja työtoiminta 11,2 9,3 12,0
Kansansairauksien ehkäisy 5,8 7,9 10,0
Yhteensä 302,5 278,2 277,3

Avustusmäärärahan käyttö avustuslajeittain vuosina 2009—2011 (milj. euroa)
  2009 2010 2011
       
Yleisavustukset 65,1 64,4 57,0
Kohdennetut toiminta-avustukset 126,2 120,1 121,0
Investointiavustukset 40,5 34,4 34,3
Projektiavustukset 70,7 59,3 65,0
Yhteensä 302,5 278,2 277,3


2011 talousarvio 277 305 000
2010 talousarvio 278 200 000
2009 tilinpäätös 302 500 000