Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2009
   Yleisperustelut
     1. Yhteenveto
     2. Lähivuosien talousnäkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
       5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
       5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat
       5.3. Määrärahat hallinnonaloittain
          5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
       5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
     6. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     7. Valtion resurssihallinto
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2009

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ilman valtionvelan vähentämistäehdotetaan 45 755 milj. euroa, joka on 4,8 % enemmänkuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousuja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden määrärahat kasvavatreaalisesti 1,1 %. Hallinnonalojen määrärahat kasvavatreaalisesti 1,1 % ja valtionvelan korkomenot 1,3 %.

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2007—20091)

TunnusPääluokkav.2007
tilinpäätös
milj. €
v.2008
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2009
esitys
milj. €

Muutos2008—2009
milj. €%
       
21.Eduskunta 106 122 12532
22.Tasavallan presidentti 10 10 13330
23.Valtioneuvostonkanslia 198 62 791829
24.Ulkoasiainministeriönhallinnonala 972 1 135 1 170353
25.Oikeusministeriönhallinnonala 731 748 795466
26.Sisäasiainministeriönhallinnonala 1 063 1 118 1 169515
27.Puolustusministeriönhallinnonala 2 203 2 419 2 77836015
28.Valtiovarainministeriönhallinnonala 6 335 6 870 7 3234537
29.Opetusministeriönhallinnonala 6 542 6 990 7 4985087
30.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 659 2 813 2 836231
31.Liikenne- javiestintäministeriön hallinnonala 1 895 2 130 2 109- 22- 1
32.Työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonala 2 176 2 435 2 322- 112- 5
33.Sosiaali- jaterveysministeriön hallinnonala12 77514 12914 8266975
35.Ympäristöministeriönhallinnonala 322 329 316- 13- 4
36.Valtionvelankorot 2 341 2 364 2 395311
 Yhteensä, pl.valtionvelan vähentäminen40 32743 67345 7552 0825
       
37.Valtionvelanvähentäminen 2 925 1 848 153-1 695-92
 Yhteensä43 25245 52245 9083871

1) Taulukossamäärärahat on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan taulukko-osanmukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkastaarvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen ja pitkäjänteisen menopolitiikan varmistamiseksihallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavakoko vaalikauden kattava menosääntö. Menosääntö asettaa enimmäismääränpääosalle, noin kolmelle neljännekselle, talousarviomenoista. Menosäännönja sen pohjalta vahvistetun valtiontalouden kehyksen ulkopuolellejäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisestimuuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, asumistuki, kansaneläkelaistajohtuvat siirrot Kansaneläkelaitokselle sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista.Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjenmuutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolellejäävät mm. valtion velan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoituksetsekä menot, joissa valtio toimii teknisenä suorituksen välittäjänä.

Toukokuun 2007 kehyspäätöksellä asetettu vaalikauden kehys toteuttaahallitusohjelman mukaisen 1,3 mrd. euron menolisäyksen vuoden 2011tasolla. Maaliskuun 2008 kehyspäätöksellä vaalikauden kehys tarkistettiinteknisesti vastaamaan talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksiasekä muutettiin vuoden 2009 hinta- ja kustannustasoon. Kehyspäätöksenmukainen menokehys vuodelle 2009 on 35 780 milj. euroa,josta ns. jakamattomaksi varaukseksi jätettiin 97 milj. euroa 300milj. euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Talousarvioesityksessä kehystä on tarkistettu teknisesti vastaamaantarkentuneita hintaennusteita sekä talousarvion rakennemuutoksiayhteensä n. 187 milj. eurolla. Kehyksen rakennemuutoksetja niiden vaikutus vuosien 2009—2011 kehystasoon on eriteltytarkemmin taulukossa 9.

Taulukko 9. Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

MomenttiAsia200920102011
25.40.01Rangaistustentäytäntöönpanon tulojen (12.25.40) nettouttaminen toimintamenomomentille.-7,3-7,3-7,3
30.50.31Määrärahansiirto kehyksen ulkopuoliselta hallinnonalan alv-momentilta (30.01.29)liittyen momentin 30.50.77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt yhdistämiseenko. momenttiin.0,90,90,9
31.20.01Katsastustoiminnanvalvontamaksun veroluonteiseksi muuttamisen lykkääntyminen vuoteen2010 (kehyspäätöksessä muutoksen oli oletettu tulevan voimaan 1.1.2009ja tulo huomioitu momentilla 11.19.07).-4,8  
32.20.20EU:lta saatavientulojen nettouttaminen, läpikulkuerä.3,03,03,0
32.20.40EU:lta saatavientulojen nettouttaminen, läpikulkuerä.4,04,04,0
33.10.28Kansaneläkelaitoksellemaksettavien muun sosiaaliturvarahaston etuuksien toimeenpanostaaiheutuvien kulujen siirto kehyksen ulkopuoliselta momentilta (33.40.60)kehykseen luettavalle momentille.72,772,772,7
 YHTEENSÄ68,573,373,3

Hinta- ja kustannusarvioiden tarkentumisesta johtuen kehystasoaon tarkistettu nettomääräisesti n. 118 milj. eurolla. Tarkistettumenokehys vuodelle 2009 on 35 967 milj. euroa.

Taulukko 10. Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset,milj. euroa

 200920102011
Tarkistusmäärärahaan ja kehystasoon   
   Lakisääteisestiindeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekämuut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu)63,661,661,6
   Sopimusperusteisestihintatarkistettavat menot (valtion palkat sekä sosiaaliturva-ja eläkemaksut, puolustusmenot)-11,6  
Tarkistuskehystasoon   
   Harkinnanvaraisetmenot66,166,666,5
YHTEENSÄ118,1128,2128,1

Jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan35 546 milj. euroa, mikä jättää 121 milj. euron jakamattomanvarauksen vuosittaisen 300 milj. euron lisäbudjettivarauksen lisäksi.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 10 209milj. euroa. Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen arvio on kasvanutnettomääräisesti 459 milj. euroa verrattuna 13.3.2008 kehyspäätökseen.Kasvusta 374 milj. euroa johtuu siitä, että valtio kompensoi kuntienverotulojen menetyksiä, jotka johtuvat ehdotetusta työn ja eläketulonverotuksen keventämisestä. Lisäksi kasvuun vaikuttaa yleisen korkotasonnousun aiheuttama valtionvelan korkomenoarvion kohoaminen 203 milj.eurolla sekä arvonlisäveromenojen kasvu 20 milj. eurolla. Kehystenulkopuolisia menoja laskevat hyvästä työllisyyskehityksestä johtuentyöttömyysturvamenoarvion lasku 57 milj. eurolla. Kansaneläkelaitoksentoimintakuluista kehyksen ulkopuoliselta momentilta (33.40.60) siirtyyn. 73 milj. euroa perustettavan uuden muun sosiaaliturvanrahaston toimintakuluiksi kehykseen luettavalle momentille 33.10.28.

Taulukko 11. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa

 2009
 esitys
  
Menosäännönmukaan 
Työttömyysturvamenot,asumistuki ja Kela-siirto3 826
Veronkevennystenkompensaatiot kunnille498
EU:lta saataviatuloja vastaavat menot1 132
Veikkausvoittovarojaja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavatmenot839
Osakkeidenmyyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavatmenot1
Korkomenot2 395
Finanssisijoitukset 292
Tekniset läpivirtauserät84
Arvonlisäveromäärärahat1 040
Matalapalkkatukisekä merityötulontuki104
Yhteensä10 209

5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma toteuttaa osaltaanniitä toimia, jotka ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnanrahoituspohjan turvaamiseksi väestön ikärakenteen muutoksen sekäglobalisaatiokehityksen johdosta. Ohjelman toimenpiteillä tähdätääntyön tuottavuuden kohottamiseen ja työvoimapanosten riittävyydenturvaamiseen.

Työvoimapanoksen vähenemistä pyritään ehkäisemään eri keinoin:

Työn tuottavuuden kohentamisen yhtenä lähtökohtana on tunnistaatyöelämän laadun vaikutus työorganisaatioiden innovaatiokykyyn jasen myötä tuottavuuteen. Työelämän laatua parantavat kehittämistoimetkootaan samaan päämäärään tähtääväksi kokonaisuudeksi. Yksi osaohjelmapohjaista kehittämistä ovat panostukset yritysten innovaatiokykyätukevaan johtamiseen ja liiketoimintaosaamiseen.

Yritystoiminnan edellytyksistä huolehditaan mm. tukemalla erihallinnonalojen toimia yrittäjyyshalukkuuden ja erityisesti yritystenkasvuhalukkuuden kohottamiseksi. Yritysten hallinnollista taakkaavähennetään. Tarkoituksena on laatia erityinen ohjelma toimenpiteistäyritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Myös maa- ja metsätalous-ja maaseutuyrittäjyyden kehittämistoimia sisältyy politiikkaohjelmantoteutussuunnitelmaan.

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on otettu huomioontyö- ja elinkeinoministeriön toimintamenojen mitoituksessa sekäohjelman toteutukseen osallistuvien ministeriöiden määrärahoissa.Politiikkaohjelmaa johtaa elinkeinoministeri, jota tässä tehtävässäavustaa työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitettu ohjelmajohtaja.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Hallituksen strategia-asiakirjan osana on hyväksytty Terveydenedistämisen politiikkaohjelman vaikuttavuustavoitteet sekä keskeisetstrategiset painotukset.

Tavoitteena on terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen,kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen,terveitä elämäntapavalintoja edistävien työ- ja elinolosuhteidenkehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminenja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen sekä järjestöjentoiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisestiosallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena. Terveyserojen kaventaminenon myös tärkeä tavoite.

Politiikkaohjelmassa korostetaan seuraavia osa-alueita: terveydenedistämisen taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä koskevantiedon välittämistä eri päätöksentekotasoille, terveyden edistämisenvastuiden ja velvoitteiden määrittelyä kunta- ja palvelurakenneuudistuksentoteutuksessa sekä uudistettavassa terveydenhuollon lainsäädännössä,parhaiden käytäntöjen ja toimintamallien tuotteistamista ja levittämistäsekä osaamisen vahvistamista.

Politiikkaohjelma pyrkii osaltaan vaikuttamaan positiivisestielatussuhteeseen ja työllisyysasteeseen. Vaikuttamalla keskeisiinkansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuollosta, sairauspoissaoloistaja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia kustannuksia.

Vuonna 2009 painopiste on kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohtoonsekä keskeisiin lautakuntiin vaikuttamisessa. Ennaltaehkäisyn, varhaisenpuuttumisen ja terveyden edistämisen toimintamallin omaksuminenedellyttää kuntien korkeimman johdon ja eri hallinnonalojen keskeistenvirkamiesten sitoutumista ja siksi tarvitaan koulutusta, työkokouksiasekä materiaalia.

Yksittäisiä, poikkihallinnollisia toimenpidekokonaisuuksia ovatmm. koululaisten ruokailutottumuksiin vaikuttaminen ja uusien kouluruokailusuositustenkäyttöönoton edistäminen, ennaltaehkäisyn lisääminen työterveydenhuollossa,toisen asteen ammattikoululaisten terveystottumusten parantaminen,päihdehuollon mini-intervention käytön laajentaminen sekä perus-että työterveyshuollossa ja liikkumisreseptin käytön laajentaminen.

Kohdennettua viestintää ja mm. ohjelman vuorovaikutteisten kampanjasivujenkehittämistä jatketaan. Uudella Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-ja kehittämislaitoksella, Työterveyslaitoksella, Terveyden edistämisenkeskuksella sekä keskeisillä kansanterveysjärjestöillä on tärkeä rooliterveyden edistämisen hankkeiden käytännön toteuttajina. Ohjelmantoteutuksessa toimitaan kiinteässä yhteistyössä PARAS-hankkeen jaSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma)toimeenpanijoiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on otettu huomioon sosiaali-ja terveysministeriön toimintamenojen mitoituksessa sekä ohjelmantoteutukseen osallistuvien ministeriöiden ja STM:n alaisten laitostenmäärärahoissa. Politiikkaohjelmaa johtaa peruspalveluministeri,jota tässä tehtävässä avustaa sosiaali- ja terveysministeriöön sijoitettuohjelmajohtaja.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmatoteutetaan hallitusohjelman, hallituksen strategia asiakirjan 2007ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2007—2011linjausten mukaisesti. Politiikkaohjelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen:lapsilähtöinen yhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe sekä syrjäytymisenehkäiseminen. Läpileikkaavina teemoina nostetaan jokaisessa osa-alueessaesiin sukupuolten tasa-arvo ja monikulttuurisuus.

Ohjelma vahvistaa lapsiystävällistä Suomea, jossa tuetaan lasten,nuorten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä,lisätään lasten ja nuorten osallistumista ja kuulemista sekä lastenoikeuksista tiedottamista.

Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekäperheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla.Korjaavien erityispalveluiden tarvetta pyritään vähentämään luomallalapsuus- ja nuoruusiässä perusta hyvälle terveydelle ja sosiaalisellehyvinvoinnille, perheiden hyvinvointi on keskeinen menestyksen tekijä.Politiikkaohjelmassa kehitetään myös lasten ja nuorten hyvinvoinninseurannan tietopohjaa sekä edistetään päätösten lapsivaikutusten arviointiaYK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. Vuoden2009 aikana toimenpiteissä korostuu tiedottaminen lasten oikeuksiensopimuksen sisällöistä, sen täyttäessä 20 vuotta, teemana lastenja nuorten osallisuuden vahvistaminen.

Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy ensisijaisesti perheissä.Vanhemmuuteen kasvaminen ja vanhemmuuden säilyminen toimivana ihmissuhteenaedellyttää yhteiskunnan tukitoimia, joista osa kohdentuu lapsi-vanhempisuhteenja osa vanhempien keskinäisen suhteen ylläpitoon. Isille ja äideilleon tehtävä mahdolliseksi sovittaa yhteen perheen ja lasten tarpeetsekä työelämän vaatimukset.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvien syrjäytymisuhkientorjumisessa sekä syntyneiden ongelmien ratkaisemisessa läpileikkaavanaperiaatteena tulee olla varhainen ongelmien tunnistaminen ja tuentarjoaminen. Varhainen tuki ja puuttuminen vähentävät oleellisestiyhteiskunnan kokonaiskustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossaalentunutta hyvinvointia pyritään palauttamaan korjaavilla toimenpiteillä.Se edellyttää poikkihallinnollista politiikkasuunnittelua ja -toimeenpanoakaikilla hallinnon tasoilla. Hallinnon näkökulma yhdistyy politiikkaohjelmassatiiviiseen vuorovaikutukseen ja toiminnalliseen kumppanuuteen kansalaisyhteiskunnankanssa.

Lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisen rinnalla keskeinenväline varhaiselle tuelle ja ongelmiin tarttumiselle on riittävästiresursoitu ja toimiva hyvinvointipalvelujen verkosto.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaon otettu huomioon opetusministeriön toimintamenojen mitoituksessasekä ohjelman toteutukseen osallistuvien ministeriöiden määrärahoissa.Ohjelman koordinoinnista vastaa kulttuuri- ja urheiluministeri,jota tässä tehtävässä avustaa opetusministeriöön sijoitettu ohjelmajohtaja.

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä79,2 milj. euroa. Määrärahasta 36 milj. euroa on puoluetukea, josta18 milj. euroa on tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemisen määrärahansiirtoa liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 170milj. euroa, missä on lisäystä 35 milj. euroa vuoden 2008 talousarvioonverrattuna. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnonosuus 19 %, kriisinhallinnan 7 %, lähialueyhteistyön2 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 64 %, jamuiden menojen 9 %. Ulkoasiainministeriön toimintamenoihinehdotetaan 202 milj. euroa.

Kriisinhallinta

Sotilaalliseen kriisinhallintaan ehdotetaan yhteensä 113,6 milj.euroa, mikä on 6,8 milj. euroa enemmän kuin v. 2008. Kasvuaiheutuu Afganistanin kriisinhallintaoperaation menoista sekä muistalisäyksistä kriisinhallintatoimintaan. Ulkoasiainministeriön hallinnonalanosuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on58,9 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan54,7 milj. euroa kriisinhallintatoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin.

Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 18,3 milj. euroa. Sotilaallisissaja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattuahenkilöstöä v. 2009 yhteensä n. 1 150henkilötyövuotta.

Lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 18,5 milj. euroa.Lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri.Lähialueyhteistyötä ohjaavat v. 1992 solmittu Suomen jaVenäjän välinen lähialueyhteistyösopimus sekä valtioneuvoston v. 2004vahvistama strategia. Toimintaa suunnataan aiempaa enemmän taloudellisenyhteistyön edistämiseen.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön talousarvioehdotuksessaesitetään yhteensä 916 milj. euroa, joka vastaa n. 0,46 %BKTL:sta. Ulkoasiainministeriön pääluokan lukuun 30. Kansainvälinenkehitysyhteistyö esitetään yhteensä 746 milj. euroa. Talousarvioesityksessäehdotetaan myönnettäväksi kehitysyhteistyöhön budjettivuoden määrärahojenlisäksi myös 581,3 milj. euron sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvatmenot ajoittuvat vuoden 2009 jälkeisille vuosille.

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääomaa korotetaan15 milj. eurolla.

Oikeusministeriön hallinnonala(pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 795milj. euroa, joka on 46 milj. euroa (6 %) enemmän kuinvuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa. Ilman vuosittain paljon vaihteleviavaalimenoja hallinnonalan määrärahojen lisäys vuoteen 2008 on 36milj. euroa (5 %). Määrärahalisäyksestä 13,6 milj. euroajohtuu holhoustoimen edunvalvontapalveluiden siirrosta kunniltavaltion oikeusaputoimistoihin. Määrärahatasoa pienentää 7,3 milj.eurolla rangaistusten täytäntöönpanon kaikkien tulojen nettouttaminen.

Määrärahoista 34 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle jasen yhteydessä toimiville virastoille, 328 milj. euroa tuomioistuimille,oikeusapuun ja holhoustoimen edunvalvontapalveluihin, 219 milj.euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 93 milj. euroa ulosottotoimeen,40 milj. euroa syyttäjäntoimeen, 43 milj. euroa arvonlisäveromenoihin,16 milj. euroa vaalimenoihin ja 22 milj. euroa muihin menoihin.Oikeushallinnon palvelukeskuksen ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksennettobudjetoitu toiminta rahoitetaan palvelumaksuilla.

Oikeusministeriön hallinnonalalla jatketaan perustuslain mahdolliseenmuuttamiseen tähtäävää parlamentaarista valmistelutyötä, parannetaaneduskuntavaalijärjestelmän suhteellisuutta ja lisätään vaali- japuoluerahoituksen läpinäkyvyyttä. Toteutetaan hallituksen lainsäädäntösuunnitelmaa.Valmistellaan käräjäoikeusverkoston uudistaminen 27 maakunnallisenja muutaman niitä tukevan sivukanslian varaan sekä kiinteistöjenkirjaamisasioiden siirto käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokselle.Nämä rakenteelliset uudistukset toteutetaan v. 2010.

Oikeusturva sekä maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Oikeusturvan osalta tavoitteena on lyhentää tuomioistuintenkäsittelyaikoja, vähentää yli vuoden vireillä olleiden asioidenmäärää sekä supistaa alueellisia käsittelyaikaeroja. Tavoitteenaon myös lyhentää asioiden kokonaiskestoa tehostamalla seurantaakäsittelyn kaikissa vaiheissa esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn.Tuomioistuinten toimintaedellytysten turvaamiseksi esitetään 2 milj.euron tasokorjausta ja 1,3 milj. euron kertaluonteista lisäystäruuhkien purkamiseen. Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen arvioidaanedellyttävän 480—540 henkilötyövuoden työpanosta oikeusaputoimistoissa.Ulosotossa tavoitteena on velkojen tehokas perintä ja ulosottovelallistenselviytymisen edistäminen.

Rikollisuuden vastustaminen

Kriminaalipolitiikassa painotetaan erityisesti naisiin ja lapsiinkohdistuvan väkivallan vähentämistä. Tehostamalla poliisin ja syyttäjänesitutkintayhteistyötä sekä syyttäjien ja tuomioistuinten yhteistyötäpyritään lyhentämään erityisesti vaativien rikosasioiden käsittelynkokonaiskestoa.

Uusintarikollisuutta pyritään vähentämään siten, että ensi kertaavankilassa olleista viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaanpalaisi enintään 32 % v. 2011 (35 %,v. 2007).

Vankien terveydenhuolto, muu perushuolto ja vankien toiminnotjärjestetään kustannustehokkaasti ja siten, että rangaistusta suorittavanedellytykset rikoksettomaan elämäntapaan paranevat. Rangaistustentäytäntöönpanoon esitetään 1,5 milj. euron tasokorotusta ja 1,9milj. euron lisäystä vuokramenoihin.

Sisäasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 1 169 milj. euroa, mikä on 51 milj. euroa enemmänkuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäyksetkohdistuvat poliisitoimeen, rajavartiolaitokseen sekä pakolaistenja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallintatehtäviin esitetään ministeriön toimintamenomomentille200 000 euroa.

Poliisitoimi

Poliisilaitosten määrä vähenee vuoden 2009 alusta lukien. Poliisilaitostenmääräksi on päätetty 24 kpl. Poliisin henkilöstötarpeestatehdään pitemmän aikavälin suunnitelma, joka mahdollistaa poliisintoiminnan vakiinnuttamisen.

Poliisitoimen menoihin esitetään 663 milj. euroa, mikä on 25milj. euroa enemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa.Lisäykset syntyvät pääosin poliisin toiminnan tason ja poliisimiestenlukumäärän ylläpitoon esitettävästä 15 milj. eurosta. Lisäksi teleyrityksillemaksettaviin korvauksiin teletunnistetietojen tallentamisesta aiheutuviinmenoihin esitetään 1 milj. euroa ja kahden panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvonhankkimiseen 550 000 euroa. Vähennyksinä merkittävin kokonaisuuson hallinnonalan tietotekniikkakeskuksen perustamisesta syntyväthallinnonalan sisäiset määrärahasiirrot, yhteensä 3,7 milj. euroa.

Rajavartiolaitos

Rajaturvallisuustilanne ylläpidetään hyvällä tasolla erityisestiitärajalla. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen tehokas toimintakykyturvataan. Valmiuksia merellisten suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojenennaltaehkäisyyn sekä torjuntaan kehitetään. Rikostorjunnassa keskitytäänerityisesti laittoman maahantulon järjestämisen ja ihmiskaupan torjuntaan.Ydintoimintoihin ja kasvaviin toimialoihin tarpeelliset voimavaratirrotetaan sisäisin toimenpitein. Hallinto- ja tukitoiminnot pidetäänkeveinä. Laaja-alaista viranomaisyhteistyötä edistetään etenkinneliportaiseen rajaturvallisuusjärjestelmään ja merellisiin tehtäviinliittyen. EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseenja rajastrategian toimeenpanoon osallistutaan aktiivisesti. Kevyidenhelikoptereiden ja partioveneiden uusiminen on käynnistynyt ja niihinkäytetään budjettirahoitusta n. 8,7 milj. euroa ja ulkorajarahastostasaatavaa tukiosuutta 3,8 milj. euroa.

Pelastustoimi ja hätäkeskuslaitos

Pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden vastuuviranomaistenkanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa ja tehostaaneuvonta- ja valistustyötä sekä pyrkii lisäämään automaattisillasammutuslaitteistoilla suojattujen hoiva- ja huoltolaitosten määrää.Tavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja japalokuolemia. Pelastuslaitoksen onnettomuuspaikalle saapuvan ensimmäisenyksikön toimintavalmiusaikaa kiireellisissä tehtävissä parannetaanja erheellisten paloilmoitusten määrä pyritään kääntämään laskuun.Pelastustoimi laatii uhka-arvion valtakunnallista koordinaatiotaedellyttäviä erityistilanteita varten. Pelastustoimessa v. 2007käynnistetty hanke pelastushenkilöstön toiminta- ja palvelukyvynturvaamiseksi saatetaan loppuun.

Vuoden 2009 aikana jatketaan osana pelastuslain tarkistamistaonnettomuuksien ehkäisyä ja väestönsuojien rakentamista koskeviensekä muiden muutostarpeiden säädösvalmistelutyötä. Tavoitteena onsaada uudistettu pelastuslaki voimaan vuoden 2011 alusta.

Pelastustoimen menoihin esitetään 2,0 milj. euron lisäystä,mistä 0,9 milj. euroa käytetään pelastajakoulutuksen aloituspaikkamääränlisäämiseen ja 1,1 milj. euroa Suomen kansainvälisen pelastustoimenvoimavarojen turvaamiseen.

Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan tuottaaturvallisuutta sekä edistää terveyttä ja toimintakykyä välittämälläkiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Hätäpuheluun vastaamisaikaaparannetaan ja hätäkeskustoiminnan ja tietojärjestelmien uudistaminenaloitetaan. Tavoitteena on, että hätäkeskukset voivat verkottuaniin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa.

Maahanmuutto

Hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittääaktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, jokaottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajienmoninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Viranomaistoiminnan avoimuuttalisätään ja ennakoitavuutta parannetaan. Vuonna 2009 otetaan käyttöönkaikkien maahanmuuttoviranomaisten yhteinen sähköinen asiainkäsittelyjärjestelmä(UMA). Myös biometriset oleskelulupakortit otetaan käyttöön. Työvoimanmaahanmuuttoa kehitetään ja edistetään. Kotouttamisen vaikuttavuuttaparannetaan. Pakolaisista kunnille maksettavat korvaukset ja alaikäistenturvapaikanhakijoiden määrä ovat kasvaneet. Tämän vuoksi pakolaistenja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetaan lisämäärärahaa8,2 milj. euroa.

Puolustusministeriön hallinnonala(pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja2 778 milj. euroa, mikä on 360 milj. euroa enemmän kuinvuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa. Nyt esitettävistä ja aiemminmyönnetyistä valtuuksista aiheutuu vuodelle 2009 yhteensä 782,4milj. euron meno ja talousarviovuoden jälkeisille vuosille 2 209,4milj. euron määrärahasitoumus. Suurimmat määrärahalisäykset kohdistuvatjulkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen, puolustusmateriaalihankintoihinja puolustusvoimien toimintamenoihin. Vuoden 2009 talousarvioesityksen määrärahoillaylläpidetään vuoden 2008 toiminnan tasoa.

Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen

Valtioneuvosto on valtioneuvoston kanslian esittelystä 13.12.2007asettanut hallinnon verkkoturvallisuutta edistävän hankkeen, jonkatehtävänä on suunnitella turvallinen tietoliikenneverkko ja verkkopalveluterityisesti turvallisuusviranomaisille ja myös hallinnolle yleisesti. Tarkoitukseenosoitetaan 197 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroilla ylläpidetään jakehitetään puolustusvoimien suorituskykyä valtakunnan sotilaalliseenpuolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen ja kansainväliseensotilaalliseen kriisinhallintaan.

Puolustusvoimien voimavarat keskitetään toiminnan ydintehtävienhoitamiseen, mitä tuetaan erilaisilla kumppanuusjärjestelyillä.Vuoden 2009 alusta maavoimien materiaalin kunnossapito siirtyy strategisellakumppanuussopimuksella Millog Oy:lle. Muilta osin v. 2009vakiinnutetaan puolustusvoimien uudistettua hallintorakennetta.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja 1 517milj. euroa, mikä on n. 67 milj. euroa enemmän kuin vuoden2008 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin valtionvirkaehtosopimuksesta ja työnantajan palkkapoliittisista kehittämistoimenpiteistäsekä ennakollisesta kustannustason tarkistuksesta. Lisäksi määrärahatasoanostaa uusien säädösten mukainen varusmiesten kuljettajakoulutusja maavoimien materiaalin kunnossapitopalveluiden uudelleenjärjestelyidenaiheuttamat lisäeläkekustannukset.

Ikäluokasta koulutetaan kaikki varusmiespalvelukseen terveydentilansapuolesta sopivat miehet, yhteensä 6 500 000 palveluvuorokautta.Reserviläisiä koulutetaan kertausharjoituksissa 125 000palveluvuorokautta.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 713,9milj. euroa, mikä on 90,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessatalousarviossa. Lisäys muodostuu pääosin aikaisemmin myönnettyjentilausvaltuuksien menojen ajoitusmuutoksista, ennakollisesta kustannustasontarkistuksesta ja Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyntehostaminen -tilausvaltuuden vuoden 2009 maksuosuudesta.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnankalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 54,7 milj. euroa,mikä on 6,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa.Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle sisältyy suomalaisten kriisinhallintajoukkojenylläpitomenoja 58,9 milj. euroa. Sotilaallisen kriisinhallinnanmäärärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksienja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot,joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan v. 2009.

Valtiovarainministeriön hallinnonala(pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 7 323 milj. euroa, missä on lisäystä 453 milj.euroa vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Valtion eläkemenot

Hallinnonalan menoista noin puolet on eläkkeitä ja korvauksia.Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 3 746milj. euroa, missä on lisäystä 258 milj. euroa vuoden 2008 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 771milj. euroa, missä on kasvua 170 milj. euroa vuoden 2008 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. EU-maksujen talousarvioehdotus on laadittuolettaen, että uusi omien varojen päätös (2007/436/EY) astuu takautuvasti voimaanvuoden 2009 alusta lukien, mistä johtuen maksut nousevat vuosien2007—2008 osalta 100 milj. euroa ja vuoden 2009 osalta50 milj. euroa. Suomen maksuosuutta nostaa paitsi uusi omien varojenpäätös, myös Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen korkeataso.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioituyhteensä 241 milj. euroksi. Määrärahat kasvavat vuoden 2008 varsinaiseentalousarvioon verrattuna 4 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksukasvaa 2 milj. euroa valtion tulojen kasvua vastaavasti. Arpajaisveron tuottoaarvioidaan palautettavan Ahvenanmaan maakunnalle 2 milj. euroa enemmänkuin v. 2008. Arvio perustuu oletukseen, että pelitoiminnansuosio jatkaa edelleen kasvuaan.

Hallinnon kehittämisen määrärahat

Aluehallinnon uudistuksen edellyttämien tietojärjestelmä- jamuiden tarvittavien muutosten valmisteluun alue- ja paikallishallinnontukitoimiin ehdotetaan 0,55 milj. euron määrärahalisäystä sisäisenäsiirtona. Vuoden 2009 alusta aloittavan IT-palvelukeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan6 milj. euron määrärahaa, josta 5 milj. euroa toteutetaan hallinnonaloiltatehtävillä resurssisiirroilla.

Kunnat

Kunnille maksettavien avustusten osuus pääluokan määrärahoistaon 4,5 %. Kuntien yleiseen valtionosuuteen ehdotetaan 160milj. euroa, johon sisältyy 3,9 %:n kustannustason tarkistus.

Kuntien yhdistymisavustuksiin, kuntajakoon sekä kuntien yhteistoiminnantukemiseen ehdotetaan 142 milj. euroa, missä on kasvua 98 milj. euroavuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahassaon varauduttu 32 kuntaliitokseen v. 2009. Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiinehdotetaan 15 milj. euroa, mikä on 10 milj. euroa vähemmän kuinvuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa.

Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen

Työnantajien tietyin ehdoin saamaan matalapalkkatukeen ehdotetaan100 milj. euroa. Energiaverotukeen ehdotetaan 165 milj. euroa, mikäon 76 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa.Tuotantopanosten hintojen noususta aiheutunutta maatalouden kannattavuudenheikentymistä lievennetään muuttamalla maatilojen sähköveron yhdenmukaiseksiteollisuuden sähköverotuksen kanssa. Lisäksi maataloudessa käytettävänpolttoöljyn valmisteveron palautusta korotetaan. Yhteensä nämä toimetvähentävät maatilojen kustannuksia vuositasolla n. 10 milj. euroa.Energiaverotuen määrärahaa nostavat vuoden 2008 alusta voimaan tulleestaenergiaverotuksen verottomuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvatverottomasta käytöstä johtuvat palautukset. Nettomääräisesti muutoksellaei ole vaikutusta, sillä energiaverojen tuotto on palautusten määränverran suurempi.

Opetusministeriön hallinnonala(pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä7 498 milj. euroa, missä on lisäystä 508 milj. euroa vuoden2008 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavatmäärärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudetja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen,ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseensivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeenja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menoista pääosan rahoittavatvaltio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimenja nuorisotyön menoista 45 % rahoitetaan veikkauksen jaraha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoistaja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjenosuus on n. 15 % kokonaisrahoituksesta. Yliopistojentoimintamenoista n. 12 % katetaan maksullisenpalvelutoiminnan tuloilla. Yliopistojen toimintamenojen perusrahoitusmääräytyy tutkintomäärätavoitteiden ja -toteumien perusteella. Yliopistolaitoksentoimintamenorahoitus kasvaa yhteensä 65 milj. eurolla, mistä 20milj. euroa on lisätty yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksija 13,9 milj. euroa Aalto-yliopiston toimintamenoihin. Aalto-yliopistonperuspääomaan sijoitetaan 200 milj. euroa. Lisäksi julkisoikeudellisiksilaitoksiksi vuoden 2010 alusta muutettavien muiden yliopistojenmaksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi suunnataan 50 milj.euroa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaan myöntämisvaltuuteenehdotetaan lisäystä 12,9 milj. euroa.

Opintotuki

Puolison tulojen huomioonottamisesta luovutaan asumislisää myönnettäessä.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujensekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisenvaltionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärienperusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinja -avustuksiin ehdotetaan 3 797 milj. euroa, jossa onlisäystä 166 milj. euroa vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioonverrattuna.

Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallistasäästöä n. 22 miljoonaa euroa. Se esitetään kohdennettavaksikoulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koonpienentäminen.

Osana työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmienratkaisemisen tukemista esitetään ammatillisen peruskoulutuksenlaajentamista keskimäärin 3 000 opiskelijalla ja ammatillisenlisäkoulutuksen laajentamista n. 400 opiskelijalla. Ammatillisenkoulutuksen opiskelijamäärät kasvavat myös siksi, että valtion ammatilliseterityisoppilaitokset siirretään vuoden 2009 alusta osaksi yksityisiäerityisopetuksen järjestäjiä. Siirtoprosessin yhteydessä voidaanammatillisen peruskoulutuksen kokonaismäärää lisätä 1 195opiskelijalla aiemman kehyksen rajoissa. Lisärahoitusta kohdennetaanmyös peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja maahanmuuttajataustaistenopettajien pätevöittämiskoulutukseen sekä nuorten syrjäytymisenehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Perustamishankkeidenvaltionosuuksiin ehdotetaan 56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5milj. euroa kirjastohankkeille.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Arpajaislain mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelientuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteenja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisenrahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislainmukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoasekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksiaja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtiontalousarvioon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 431 milj. euroa.Tieteen menoista 25 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaistentuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnanja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet)kokonaismäärästä 55 % myönnetään veikkausvoittovaroista.Taiteen osuudesta ehdotetaan käytettäväksi jakosuhdelain mukaisestikirjastojen valtionosuuksien kattamiseen n. 13 milj. euroa,jolla katetaan 11 % kirjastojen valtionosuuksista. Voittovaroistakäytetään jakosuhdelain mukaisesti 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksenedistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 %tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Myöslain mukaan vapaasti kohdennettava 10 % voittovaroistaehdotetaan käytettäväksi em. tarkoituksiin jakosuhdelain mukaisessasuhteessa.

Maa- ja metsätalousministeriönhallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 2 836 milj. euroa, missä on lisäystä 23 milj.euroa vuoden 2008 talousarvioon verrattuna.

Taulukko 12. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa

 2009Muutos
 TAE2008/2009
   
Hallinto jamuut110,87,7
Maaseudunkehittäminen116,7-4,8
Maatalous2 235,25,3
Elintarvikkeidenturvallisuus ja laatu 46,62,2
Kala-, riista-ja porotalous59,7-0,3
Vesitalous29,0-0,6
Metsätalous172,88,8
Kiinteistö-ja paikkatietoinfrastruktuuri65,45,2
Yhteensä2 836,523,5

Merkittävimmät määrärahalisäykset aiheutuvat mm. valtion virka-ja työehtosopimuksesta, korkotukilainojen korkotuen kasvusta, siirrostaMaatilatalouden kehittämisrahastoon, sokerituotannon erityistoimenpiteistä,tietojärjestelmien kehittämisestä ja Maaseutuviraston toimintamenoista.Lisäyksiä aiheutuu myös valtionavusta metsäkeskuksille ja tuestapuuntuotannon turvaamiseen. Merkittävin määrärahan vähennys aiheutuuEU-osarahoitteisen hanketoiminnan ohjelmakauden vaihtumisesta.

Vuoden 2009 talousarvioesityksessä tulot EU:lta ovat 893,6 milj.euroa, mikä on 75,1 milj. euroa vähemmän vuoden 2008 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu vuoden 2008 poikkeuksellisenkorkeasta tasosta, joka sisältää ohjelmakauden 2007—2013ennakkoja.

Hallinto ja muut

Politiikkasektorin menojen muutos aiheutuu lähinnä Maaseutuvirastonalueellistamisesta ja tietojärjestelmistä. Työvoima- ja elinkeinokeskukset,joiden toimintamäärärahat on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu-ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviäaluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukien myöntämisen edellytyksenäolevat valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Alueelliset ympäristökeskukset,joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle,hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviäaluetasolla. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahat on budjetoituvaltiovarainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen,eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvättehtävät. Metsäkeskukset hoitavat aluetasolla metsätalouden edistämistäja valvontaa koskevia tehtäviä.

Maaseudun kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällätavalla. Ohjelmakautta 2007—2013 varten laadittua kansallistamaaseudun kehittämisstrategiaa toteutetaan Manner-Suomen maaseudunkehittämisohjelmassa maaseudun kehittämisen ja maatalouden politiikkasektoreidenvarojen avulla. Maaseudun kehittämisen politiikkasektorilta rahoitettavat toimenpiteetvaikuttavat maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen,muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnanvahvistamiseen. Harvaan asutun ja ydinmaaseudun tasapainoista kehitystäsuhteessa koko maan kehitykseen tuetaan ohjelman rahoituksellisillapainotuksilla. Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuus säilyyedellisvuoden tasolla (133 milj. euroa), mutta ohjelmakauden 2000—2006 aikanatehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksatusten päättymisestä johtuenmäärärahan tarve pienenee n. 4 milj. eurolla.

Maaseudun tulevaisuuteen vaikutetaan myös kansallisin varoinmaaseutuneuvonnan ja valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeidenavulla. Vuonna 2009 annetaan eduskunnalle maaseutupoliittinen selontekoja toteutetaan viidettä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa sekä valtioneuvostonmaaseutupoliittista erityisohjelmaa.

Maatalous

Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa jakotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineentuottaminen ja suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen, maataloudenkannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksenvähentäminen. Myös maatalousperäistä bioenergiantuotantoa pyritäänlisäämään. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikanja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin.Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoin edistetään ympäristöntilan parantamista ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöäml. bioenergiatuotannon kehittäminen.

Maksettavien viljelijätukien kokonaismäärä säilyy suunnilleenvuoden 2008 tasolla. Talousarvioesityksessä ei ole otettu huomioonEU:n suorien tukien järjestelmän (EU-tulotuet) uudistuksen (ns.terveystarkastus) vaikutuksia. Komissiolle on toimitettu Suomenesitys pohjoisen tuen järjestelmän muuttamisesta. Tavoitteena on,että uusittua järjestelmää voitaisiin soveltaa vuoden 2009 alustalukien. EU-markkinatukien tarve supistuu 15 milj. euroa (30 %)kohonneiden markkinahintojen johdosta.

Maatalouden korkotukilainoja myönnetään enintään 300 milj. euroa.Vuonna 2009 jatketaan myös hallitusohjelman mukaisen suomalaisenruoan edistämisohjelman toteuttamista.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Toiminnan tavoitteena on ihmisten, eläinten ja kasvien terveydensekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminensekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Turvallisuusriskien hallinnassapainottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien leviämisenestäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen.

Kala-, riista- ja porotalous

Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinenhyödyntäminen. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys riistavahinkolaiksi,minkä johdosta talousarviossa on lisäyksenä huomioitu 0,45 milj.euron määräraha suurpetojen porotaloudelle aiheuttamien poikkeuksellistensuurten vahinkojen korvaamista varten.

Vesitalous

Tavoitteena on parantaa varautumista sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihinsekä erityistilanteisiin vesihuollossa. Jatketaan EU:n tulvadirektiivintoimeenpanoa. Vesihuollon tukea suunnataan edelleen haja-asutusalueidenviemäriverkostojen laajentamiseen.

Metsätalous

Tavoitteena on lisätä kotimaisen puun hakkuita ja puun energiakäyttöä,parantaa metsien puuntuotannollista tilaa, turvata metsien monimuotoisuuttasekä säilyttää metsätalouden kannattavuus korkealla tasolla.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisestivaltioneuvoston maaliskuussa 2008 hyväksymää Kansallinen metsäohjelma2015:a (KMO) ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuudentoimintaohjelmaa (METSO). Kansallisen metsäohjelman keskeisen tavoitteenmukaisesti vuosittaisia hakkuumääriä on tarkoitus nostaa pysyvästi10—15 milj. kuutiometrillä, mikä turvaa teollisuuden puuhuoltoapuuntuotannon kestävyyttä vaarantamatta. Hakkuiden merkittäväksilisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla välittöminätoimenpiteinä tehostetaan metsänomistajien neuvontaa sekä kehitetäänja uudistetaan metsävaratiedon keruuta ja käyttöä, joiden rahoitustalisätään 2 milj. eurolla v. 2009.

Puun saatavuuden parantamiseksi, hyvän metsänhoidon edistämiseksisekä metsätilojen koon kasvattamiseksi toteutetaan puun myyntitulonmääräaikainen osittainen verovapaus, ensiharvennushakkuista saatavienpuun myyntitulojen määräaikainen verovapaus sekä metsävähennyksenuudistaminen. Puun myyjille vuosina 2008—2011 suunnatutveronhuojennukset edesauttavat ja nopeuttavat teollisuuden kotimaisenpuun saantia ja näin osaltaan antavat mahdollisuuksia ja joustoatoimialan rakenteellisiin sopeutuksiin.

Vuoden 2009 alusta voimaan tulevalla kestävän metsätaloudenrahoituslailla pyritään lisäämään metsänhoito- ja perusparannustöidensuoritemääriä sekä parantamaan kuljetusolosuhteita metsien puuntuotannollisentilan parantamiseksi ja puuston kasvun lisäämiseksi. Tätä vartentalousarvioesitykseen on varattu 65,8 milj. euroa. Metsäkeskuksiaja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota varaudutaan avustamaan47,5 milj. eurolla.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

Valmistellaan tarvittavat lainsäädännölliset muutokset sekäsaatetaan loppuun tietojärjestelmien kehittämistyöt kirjaamistehtäviensiirtämiseksi vuoden 2010 alussa oikeusministeriön hallinnonalaltamaanmittauslaitokselle. Jatketaan paikkatietojen yhteiskäytön jakansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä INSPIRE-direktiivin(2007/2/EY) soveltamisen mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriönhallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaanmäärärahoja yhteensä 2 109 milj. euroa, mikä on lähinnäkertaluonteisista vuodelle 2008 kohdistuneista määrärahalisäyksistä johtuen22 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa.Määrärahasta liikenneverkoille ehdotetaan osoitettavaksi 1 488milj. euroa, liikenteen turvallisuudelle ja valvonnalle 24 milj.euroa, liikenteen tukemiselle ja ostopalveluille 201 milj. euroa,viestintäpalveluille ja -verkoille sekä viestinnän tukemiselle 9milj. euroa ja tutkimukseen 41 milj. euroa. Lähinnä puuhuollon turvaamiseenvuosille 2008—2012 osoitetusta 165 milj. euron rahoituksestavuoden 2009 talousarvioesitykseen sisältyy 30 milj. euroa. Hallintoonja toimialan yhteisiin menoihin ehdotetaan käytettäväksi 346 milj.euroa, mihin sisältyvät hallinnonalan arvonlisäverot.

Hallinnonalan virastojen ja laitosten maksullisen toiminnanja muiden tulojen määräksi arvioidaan n. 185 milj. euroa.Veronluonteisten maksujen tulokertymäksi arvioidaan n. 107milj. euroa. Käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen määräksi arvioidaan2 293 milj. euroa. Keskeneräisten ja uusien väylähankkeidenvaltuuspäätöksistä aiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina1 629 milj. euron määrärahasitoumukset.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 34,0 milj.euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla.Määräraharahoituksen osuus on 6,8 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalleosoitetaan sanomalehdistön tukemiseen 0,5 milj. euroa. YleisradioOy:n julkisen palvelun tehtävään kuuluvan Suomesta ulkomaille suunnattujentelevisio- ja radiopalvelujen järjestämiseen osoitetaan 2,0 milj.euron määräraha. Televisio- ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuillarahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa n. 420 milj. eurolla.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan toteuttaminen perustuu hallituksen eduskunnalleantamaan liikennepoliittiseen selontekoon, jossa on esitetty liikennepolitiikanlinjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen2020.

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällälainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palvelujaturvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmänluomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujenostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeetkoko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Liikennepolitiikkaa toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö,turvallisuus- ja valvontavirastot, Ajoneuvohallintokeskus, Rautatievirastoja Ilmailuhallinto sekä väylävirastot Tiehallinto, Ratahallintokeskusja Merenkulkulaitos. Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös tukemallamuita kuin valtion omistamia liikenneverkkoja sekä ostamalla jatukemalla liikenteen palveluja.

Liikenne- ja viestintäministeriön menoiksi arvioidaan 20,1 milj.euroa.

Tiehallinnossa perustienpidossa etusijalle asetetaan tiestönjokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminenja liikenneturvallisuus. Perustienpitoon osoitetaan 510,6 milj.euroa ja tieverkon kehittämisinvestointeihin ehdotetaan 246,4 milj.euroa. Itäliikenteen aiheuttamien akuuttien tiestön turvallisuusongelmienhoitamiseen käytetään perustienpidon rahoitusta 4,9 milj. euroa.Uusina hankkeina aloitetaan v. 2009 Lusi—Mikkeli-tien parantaminen, kunnanaikaistamisrahoituksella Kehä III:n parannuksen 1. vaihe sekä aikaistamisrahoituksella Kilpilahdenuuden tieyhteyden rakentaminen.

Ratahallintokeskus keskittyy perusradanpidossa koko rataverkonpitämiseen liikennöitävässä kunnossa. Perusradanpidossa priorisoidaanjunaliikenteen turvallisuutta, täsmällisyyttä sekä vilkasliikenteisenverkon osia. Perusradanpidon menoiksi arvioidaan 355,8 milj. euroa.Ratamaksun ja muiden tulojen johdosta talousarviosta rahoitettavaperusradanpidon nettomäärärahatarve on 303,1 milj. euroa. Rataverkonkehittämishankkeisiin ehdotetaan 163 milj. euroa. Uusina hankkeinaaloitetaan Kehäradan toteuttaminen ja kuntien aikaistamisrahoituksellaSeinäjoki—Vaasa-radan sähköistäminen.

Merenkulkulaitoksen kokonaismääräraha on 119,4 milj. euroa,missä on lisäystä 4,4 milj. euroa. Merenkulkulaitoksen toimintamenoiksiarvioidaan 35 milj. euroa ja vesiväylänpidon menoiksi 62 milj. euroa.Väylämaksutuloiksi arvioidaan 75,4 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalletalousarvioesitykseen liittyvän esityksen väylämaksulain (1122/2005)muuttamisesta siten, että maksuja alennetaan 1,6 %. Meriväylästöäkehitetään aloittamalla Pietarsaaren meriväylän tuloväylän syventämishanke.

Ajoneuvohallintokeskuksen menoiksi arvioidaan 84,5 milj. euroa,josta 72,4 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja ajoneuvoverotustehtävät12,1 milj. euron määrärahalla. Rautatieviraston menoiksi arvioidaan4,5 milj. euroa, josta 4,3 milj. euroa rahoitetaan määrärahalla.Ilmailuhallinnon menoiksi arvioidaan 11,8 milj. euroa, josta 4,2milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 7,6 milj. euroa määrärahalla.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 23 milj. euroa. Muidenkuin Ilmailulaitoksen vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteenpiirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 3 milj. euroa.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä200,5 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseenosoitetaan 100,2 milj. euroa. Meriliikenteessä käytettävien alustenkilpailukyvyn parantamiseksi rajoitetusti verovelvollisia koskevanlähdeveron ja työnantajan maksaman sosiaaliturvamaksun palauttaminenulotetaan koskemaan myös ulkomaan meriliikenteen matkustaja-aluksia.Lisäksi tuki laajennetaan koskemaan kokonaisliikennettä. Tuen laajentaminenmerkitsee 0,55 milj. euron lisäystä vuonna 2009. Nämä toimenpiteet ovatosa suomalaisen kauppalaivaston kilpailukyvyn parantamiseksi tehtäviätoimenpiteitä, joihin sisältyvät myös tonnistoverolain uudistussekä miehistönvaihdon kustannusten korvaamisen laajentaminen. Lisäksiehdotetaan joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 60,2milj. euroa, junien kaukoliikenteen ostoihin 31,4 milj. euroa sekäsaariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen7,9 milj. euroa.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 55,8 milj. euroa,josta 15,1 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 40,7 milj. euroamäärärahalla.

Työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja2 322 milj. euroa, jossa on vähennystä 112 milj. euroavuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon nähden, mikä johtuu pääosinrakennerahastojärjestelmän uudistuksesta ja määrärahasiirroista.

Innovaatiopolitiikka

Innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyäja uudistumista. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävätteknologisten innovaatioiden ohella uusien liiketoimintamallienja palvelukonseptien sekä työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä.Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritystenkansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on,että Suomi tarjoaa yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön,johon myös ulkomaiset yritykset ovat halukkaita sijoittamaan tutkimus-ja kehittämistoimintojaan.

Hallinnonalan menoista 736 milj. euroa kohdistuu innovaatiopolitiikkaan.Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoituson yhteensä n. 529 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden2008 tasoon yhteensä 36 milj. euroa. Tekesin valtuuksien ja määrärahojenmitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8,3 milj. euroa työelämäohjelmien(Tykes) rahoituksen siirrosta Tekesille ja vähennyksenä yhteensä11 milj. euroa siirtona eri momenteille käytettäväksi pk-yritysteninnovaatiotoiminnan valmisteluhankkeisiin, keksintötoiminnan rahoitukseenja kertaluonteiseen innovaatiotoiminnan arviointiin. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen(VTT) määrärahoiksi ehdotetaan reilua 85 milj. euroa, jossa on kasvualähes 5 milj. euroa vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan ensisijainen painopisteon työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen, koska työvoimansaatavuusongelmat alkavat muodostua yritysten kasvun esteeksi. Politiikkalohkossakeskeistä on myös uuden yrittäjyyden lisääminen ja yritysten toimintaympäristönedellytysten parantaminen. Määrärahoiksi ehdotetaan 844 milj. euroa.Työllisyys- ja yrityspolitiikkaa toteutetaan myös osalla Alueidenkehittäminen ja rakennerahastopolitiikka -lukuun sisältyvistä määrärahoista.Eräitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä sekä työvoimakoulutukseenosallistuvien opintososiaaliset edut rahoitetaan myös sosiaali-ja terveysministeriön pääluokasta.

Työvoimapolitiikkaa uudistetaan hallitusohjelman mukaisestitavoitteena parantaa työnhakijain ja työpaikkojen kohtaantoa, edistääuusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttäja osaltaan estää syrjäytymistä. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaanyritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseenja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Ammatillisen työvoimakoulutuksenja palkkatuetun työn sekä muiden työvoimapoliittisten toimenpiteidenvaikuttavuutta parannetaan oleellisesti pitäen selkeästi tavoitteenahenkilön työllistymistä. Työvoimakoulutuksessa on keskimäärin 23 400henkilöä, ja työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 35 600henkilöä. Määrärahat laskevat vuoden 2008 talousarvion 554 milj.eurosta 477 milj. euroon v. 2009, mikä on seurausta työttömyydenalenemisesta sekä määrärahasiirroista opetusministeriön hallinnonalalletyöllistymistä aktiivisesti edistäviin tarpeisiin. Työllisyysperusteisteninvestointien myöntämisvaltuus laskee 13 milj. euroon vuoden 2008talousarvion runsaasta 18 milj. eurosta.

Yrityspolitiikalla vahvistetaan yrittäjyyden edellytyksiä japarannetaan yritysten toimintaympäristöä. Erityisesti vahvistetaanpk-yritysten teknologiaperustaa, liiketoimintaosaamista ja tuottavuuttasekä parannetaan kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Yrityspolitiikallakehitetään uutta yritystoimintaa ja vastataan alueellisiin rakennemuutoshaasteisiin.Naisyrittäjyyden edistämiseksi naisyrittäjiä kannustetaan yritystoimintansakasvattamiseen sekä tuetaan nuorten naisten ja maahanmuuttajanaistenyrittäjyyttä. Lisäksi monipuolistetaan naisten perustamien yritystentoimialarakennetta.

Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 243 milj.euroa, josta arvioidaan aiheutuvan menoja 9,5 milj. euroa. Luottotappiokorvauksiayhtiölle arvioidaan maksettavan 19,6 milj. euroa. Yritysten investointi-ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuuksiin ehdotetaan yhteensä44 milj. euroa, josta 12 milj. euroa varataan käytettäväksi taloudenrakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamienhäiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämänpolitiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan 25,2 milj. euroa. Tällälohkolla hallitus toimeenpanee valtioneuvoston kuluttajapoliittistaohjelmaa vuosille 2008—2011. Ohjelmalla tähdätään mm. kestävänkuluttamisen edistämiseen, heikoimpien kuluttajien aseman vahvistamiseensekä kuluttajahallinnon uudistamiseen.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksiehdotetaan yhteensä n. 512 milj. euroa, josta n. 32milj. euroa on maakunnan kehittämisrahaa, n. 48 milj. euroaKainuun kehittämisrahaa ja n. 433 milj. euroa Euroopanrakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon määrärahaa. Määrärahat alenevatn. 83 milj. eurolla vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioonnähden.

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan runsaat 63 milj.euroa, jossa on lisäystä 17,9 milj. euroa vuoden 2008 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisestivähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessävuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Hallitusvalmistelee hallitusohjelman mukaisesti ilmasto- ja energiapoliittisenstrategian siten, että nämä velvoitteet voidaan Suomen osalta täyttää.Strategiassa esitetään keinot, joilla samaan aikaan turvataan energiansäästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuudenkohentaminen ja päästöjen vähentäminen.

Sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja14,8 mrd. euroa, missä on lisäystä 697 milj. euroa vuoden 2008 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisena tavoitteenaon edistää terveyttä ja toimintakykyä, lisätä työelämän vetovoimaa,vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, varmistaa toimivat palvelutja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelman painotuksenaon perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajatja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin.Työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisestiansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtiovastaa perusturvasta kokonaan kansaneläkkeitä, toimeentulotukeaja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio takaa kansaneläkevakuutus-ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavatsosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta,joiden rahoittamiseen valtio osallistuu. Sosiaali- ja terveysministeriönpääluokan osuus sosiaalimenoista on lähes neljännes.

Lapsiperheet

Lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi 10 eurolla kalenterikuukaudessa3. lapsesta alkaen 1.1.2009 lukien. Lapsilisä nousee 3. lapsen osalta141 euroon/kk, 4. lapsen osalta 161,50 euroon/kk ja 5. lapsestaeteenpäin 182 euroon/kk. Uudistuksen kustannusvaikutus on 17,0 milj. euroavuodessa.

Lasten kotihoidon tuen hoitorahaa ehdotetaan korotettavaksi20 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea 22,67 eurollakuukaudessa. Korotusten jälkeen alle 3-vuotiaan lapsen hoitorahaon 314,28 euroa ja yksityisen hoidon tuki 160,00 euroa kuukaudessa.Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuttanostetaan 6,7 milj. euroa uudistuksen vuoksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain ja sitä koskevanhallituksen esityksen mukaisesti elatustuen toimeenpanoon liittyvättehtävät siirretään kunnilta Kansaneläkelaitokselle 1.4.2009 lukien.Valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään elatusturvalaissasäädetyt tehtävät, ei kuitenkaan toimenpiteitä elatusvelvollisuudenvahvistamiseksi. Kansaneläkelaitokselle siirtyvät siten mm. elatustuenmyöntämistä ja maksamista sekä elatusavun perintää koskevat tehtävät.

Kansaneläkelaitoksen rahastot

Kansaneläkelaitoksen rahoitusta selkeytetään. Muut kuin sairausvakuutus-ja kuntoutusetuudet erotetaan sairausvakuutusrahastosta uudeksimuun sosiaaliturvan rahastoksi ja Kansaneläkelaitoksen toimintakulutkohdennetaan nykyistä tarkemmin eri etuusrahastoille.

Kansaneläkerahasto

Kansaneläkevakuutuksen rahoitusta koskevia säädöksiä selkeytetäänsiten, että valtio rahoittaa kansaneläkkeistä, lapsikorotuksistaja toimintakuluista perusrahoitusosuutena 53 %. Jäljelle jääväosuus rahoitetaan työnantajan kansaneläkemaksulla, kansaneläkerahastontuotoilla ja valtion lisärahoitusosuudella. Valtio rahoittaa edelleenkokonaan perhe-eläkkeet sekä rahastosta maksettavat vammaisetuudetja eläkkeensaajan asumistuet. Kansaneläkerahaston vähimmäismääräksisäädetään 5 % kansaneläkevakuutuksen kokonaiskuluista.Vähimmäismäärän saavuttaminen turvataan valtion lisärahoitusosuudella.

Valtionosuus kansaneläkemenoista v. 2009 on 1 344milj. euroa ja valtion rahoittamista perhe-eläkkeistä, eläkkeensaajanasumistuista sekä vammaisetuuksista yhteensä n. 844 milj.euroa. Kansaneläkerahaston 5 prosentin vähimmäismääränsaavuttaminen edellyttää valtion lisärahoitusosuutta arviolta 59,5milj. euroa. Kansaneläkerahaston vähimmäistason laskutavan muutos alentaavaltion menoja kertaluonteisesti n. 12 milj. euroa.

Sairausvakuutusrahasto

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekäyrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamallavähimmäispäivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjientyöterveyshuollosta ja osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajienja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoitukseen v. 2009 on 2 005milj. euroa ja valtion osuus 127 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihinmaksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuviensairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kansaneläkelaitoksentoimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi palkansaajat,yrittäjät sekä etuudensaajat, yhteensä 1 100 milj. euronosuudella ja valtio yhteensä 1 116 milj. euron osuudella.Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sairausvakuutusrahaston liikkumavaraa väljennetään siten, ettärahaston rahoitusomaisuuden määrä sairausvakuutuksen kuluista voivaihdella 8—12 prosentin rajoissa. Muutoksella pyritääntasaamaan maksuprosenttien vaihtelut etuuskuluissa tai maksupohjassatapahtuvien vähäisten muutosten takia.

Muun sosiaaliturvan rahasto

Kansaneläkelaitoksen rahoituksen selkeyttämiseksi perustetaanuusi muun sosiaaliturvan rahasto. Muun sosiaaliturvan rahastostamaksetaan aikaisemmin sairausvakuutusrahastosta maksetut muut kuinsairausvakuutukseen liittyvät etuudet. Näitä ovat mm. työttömyysetuudet,lapsilisät, asumistuki ja opintotuki. Uudesta rahastosta maksetaann. 37 % Kansaneläkelaitoksen kaikista etuusmenoista.Sieltä maksetaan 1.4.2009 lukien myös kuntien aiemmin maksamat elatustuet.

Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen rahoitus

Kansaneläkelaitoksen toimintakuluja kohdennetaan nykyistä tarkemminsiten, että kulut jaetaan etuusrahastoille etuuksien toimeenpanostaaiheutuvien kulujen suhteessa. Kansaneläkelaitoksen toimintakuluiksivuodelle 2009 arvioidaan 380 milj. euroa. Tästä sairausvakuutusrahastonosuus on arviolta 180 milj. euroa, kansaneläkerahaston osuus 83milj. euroa ja muun sosiaaliturvan rahaston osuus 117 milj. euroa.Toimintakulujen uudelleen kohdentaminen ei vaikuta etuuksien maksamiseen.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään.Pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä ei tapahdu merkittäviämuutoksia. Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee vuodesta 2008 kaikillatyönantajilla 0,009 prosenttiyksikköä ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujenarvioidaan keskimäärin laskevan. Työnantajan maksuihin vaikuttaamyös työttömyysturvan omavastuumaksu, jota aletaan periä työnantajilta1.1.2009 alkaen. Työnantajan keskimääräisen työeläkemaksun arvioidaanpysyvän ennallaan. Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen arvioidaannousevan 0,08 prosenttiyksikköä ja yrittäjien maksujen nousevan0,18 prosenttiyksikköä.

Taulukko 13. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

 200720082009
    
Työnantajat:   
    
Kansaneläkevakuutus   
Yksityinentyönantaja, I maksuluokka0,901 0,8010,802
Yksityinentyönantaja, II maksuluokka3,101 3,0013,002
Yksityinentyönantaja, III maksuluokka4,001 3,9013,902
Kunta- jaseurakuntatyönantaja1,9511,8511,852
Valtiotyönantaja1,9511,8511,852
    
Sairausvakuutus   
Kaikki työnantajat2,051,971,96
    
Työttömyysvakuutus   
Palkkasummarajan1) alittavaltaosalta0,750,700,65
Palkkasummarajanylittävältä osalta 2,952,902,65
Keskimäärin2,292,051,912)
    
Työeläkevakuutus3)   
Työnantajankeskimääräinen TyEl -maksu 16,716,816,8
    
Vakuutetut:   
Sairausvakuutus   
Sairaanhoitomaksu   
Etuudensaajat(eläke- ja etuustulot)1,451,411,44
Palkansaajatja yrittäjät1,281,241,27
Päivärahamaksu   
Palkansaajat 0,750,670,66
Yrittäjät0,910,810,76
    
Työttömyysvakuutus0,580,340,2
    
Työeläkevakuutus,alle 53-vuotiaat4,3 4,14,3
53 vuottatäyttäneet5,45,25,4
    
Yrittäjätja maatalousyrittäjät:   
Työeläkevakuutus,alle 53-vuotiaat20,820,620,8
53 vuottatäyttäneet21.921,721,9

1) Vuonna 2007 palkkasummaraja oli 840 940euroa, v. 2008 palkkasummaraja on 1 686 000euroa ja v. 2009 1 781 000 euroa.

2) Sisältäätyöttömyysturvan omavastuumaksun

3) Työeläkemaksuissa on arvioitu tilapäistäalennusta 0,6 prosenttiyksikköä v. 2007 ja 1,0 prosenttiyksikköävuosina 2008—2009, jolla puretaan työkyvyttömyyseläkemaksuistamuodostunutta ylijäämää.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksunja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujenyhteismäärät alenevat vuodesta 2008 kaikilla työnantajilla 0,009prosenttiyksikköä.

Alueelliset työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilutovat käytössä Lapin alueella ja saaristokunnissa, Kainuun hallintokokeilualueella,Pielisen-Karjalan seutukunnassa sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kunnissa.Maksuvapautuksista aiheutuvan Kansaneläkerahaston vajauksen kattamiseksimuiden työnantajien kansaneläkemaksua on korotettu 0,001 prosenttiyksikköävuodesta 2008, jolloin kansaneläkemaksun korotus on yhteensä 0,012prosenttiyksikköä.

Taulukko 14. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, %

 200720082009
    
— yksityinentyönantaja, maksuluokka I2,9512,7712,762
— yksityinentyönantaja, maksuluokka II5,1514,9714,962
— yksityinentyönantaja, maksuluokka III6,0515,8715,862
— kunta-ja seurakuntatyönantajat4,0013,8213,812
— valtiotyönantajat4,0013,8213,812

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2009 kaikkiaann. 4,4 mrd. euroon n. 4,2 mrd. eurosta v. 2008.Merkittävin kasvu aiheutuu vanhempainpäivärahamenojen ja lääkekorvaustennoususta. Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseenkäytetään 104 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavienlääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Sairaus- ja vanhempainrahojen sekä kuntoutusrahojen vähimmäismäärätehdotetaan korotettavaksi työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009. Uudistuksenkustannukseksi arvioidaan n. 41 milj. euroa vuodessa. Korotuson n. 170 euroa kuukaudessa, minkä jälkeen vähimmäismääräisenpäivärahaetuuden määrä on n. 550 euroa kuukaudessa.

Sairausvakuutuslakia ja lääkelakia ehdotetaan muutettavaksiv. 2009 siten, että viitehintajärjestelmä otetaan käyttöön lääkkeidenkorvausjärjestelmässä ja lääkevaihto ulotetaan koskemaan vuoden2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jääneitä valmisteita.Viitehintajärjestelmän käyttöönotto esitetyssä muodossa vähentäisiarvioiden mukaan lääkekorvausmenoja v. 2009 n. 19,5milj. eurolla ja myöhemmin vuositasolla 26 milj. eurolla.

Eläkemenot

Eläkemomenteille on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassavarattu v. 2009 2,9 mrd. euroa, n. 20 milj. euroavähemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa. Vähennysei aiheudu eläkemenoista vaan kansaneläkerahastoon nykyisin maksettavienmuiden etuuksien toimintakulujen siirrosta omalle momentilleen.

Kansaneläkkeisiin ja perhe-eläkkeisiin käytetään 2,2 mrd. euroa,maatalousyrittäjien eläkkeisiin 497 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin95 milj. euroa ja merimieseläkkeisiin 46 milj. euroa, maatalousyrittäjientapaturmaeläkkeisiin 17 milj. euroa, pitkäaikaisesti työttömienhenkilöiden eläketukeen 5,5 milj. euroa ja maahanmuuttajien erityistukeen24,7 milj. euroa.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujenvakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä-ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan pääasiassavaltion varoista sekä työnantajien vakuutusmaksuilla.

Kansaneläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu huomioonsosiaaliturvasopimuksen hyväksyminen Australian kanssa 1.7.2009lukien, joka lisää vuoden 2009 valtionosuutta 2 milj. eurolla. Vuositasollavaltionosuuden lisäys on 4 milj. euroa.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta n. 4,7 % vuoteen2008 verrattuna. Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 4,3 %.Palkkakerroin nousee n. 5,9 % vuoteen 2008 verrattuna.

Taulukko 15. Indeksimuutokset ja palkkakerroin

 2007200820091)
Työeläkeindeksi2 1272 1782 280
KEL -indeksi1 4011 436 1 498
Palkkakerroin1,1001,1241,190

1) arvio

Apurahansaajien sosiaaliturva

Apurahansaajien sosiaaliturva järjestetään Maatalousyrittäjieneläkelaitoksessa 1.1.2009 lukien siten, että apurahansaajille järjestetäänoikeus eläke- ja tapaturmaturvaan, sairauspäivärahan MELA -turvaanja ryhmähenkivakuutukseen. Valtiolle arvioidaan aiheutuvan tästäkustannuksia 1,6 milj. euroa vuodelle 2009.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2009yhteensä 1 383 milj. euroa. Työttömyysasteen on arvioitulaskevan vuoden 2008 6,2 prosentista 5,9 prosenttiin v. 2009, mikävähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja sekätyömarkkinatukimenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannustenmuutosta vastaavasti. Täysimääräinen peruspäiväraha on v. 2009arviolta 25,56 euroa päivältä. Keskimääräisen ansiopäivärahan arvioidaannousevan 49,6 eurosta 51,6 euroon v. 2009.

Ansiopäivärahojen valtionosuuden arvioidaan olevan v. 2009 430milj. euroa, mikä on 22 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän. Peruspäivärahoistavaltio rahoittaa 71 milj. euroa, missä on kasvua 9 milj. euroa edellisestävuodesta. Työmarkkinatukeen ehdotettu 663 milj. euron määrärahavuodelle 2009 on 37 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Työvoimapoliittiseenaikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisiin etuihin on arvioituvuodelle 2009 140 milj. euroa, eli hieman vähemmän kuin edellisenävuonna.

Taulukko 16. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta

 2006200720082009
     
Työttömyysaste,%7,76,96,25,9
Päivärahatja muut työttömyysturvan etuudet:    
Täysimääräinenperuspäiväraha (€/pv)23,5023,9124,5125,56
Peruspäiväraha(ka, €/pv)22,722,823,824,6
Ansiopäiväraha(ka, €/pv)47,148,449,651,6
Koulutuspäiväraha,ansioturva (ka, €/pv)52,653,655,157,0
Koulutuspäiväraha,perusturva (ka, €/pv)25,926,226,827,8
Aikuiskoulutustuki(ka, €/kk)894906 940970
Vuorottelukorvaus(ka, €/pv)42,043,244,946,4
Työmarkkinatukiylläpitokorvauksineen (ka, €/pv) 24,324,825,426,5
Opintososiaalisetedut:     
— ansiotukiylläpitokorvauksineen (ka, €/pv)60,863,065,467,8
— perustukiylläpitokorvauksineen (ka, €/pv) 34,134,735,036,3

Asiakastietojen sähköinen arkisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen kansallisen sähköisenarkiston määrittelyä ja perustamistyötä jatketaan. Käynnistämisvaiheenjälkeen Kansaneläkelaitos perii käyttäjiltä maksuja, joilla katetaantietojärjestelmäpalvelun ylläpidosta sekä asiakastietojen luovuttamisestaaiheutuvat kustannukset.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujentoimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminenkoko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useitakehittämishankkeita, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan tavoitteidenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiinehdotetaan 5 570 milj. euroa, jossa on lisäystä n. 494milj. euroa vuoden 2008 varsinaisen talousarvion tasoon verrattuna.Kustannustason tarkistus 3,9 prosentilla lisää valtionosuuksia 198,5milj. euroa ja asukasluvun ja muiden laskentatekijöiden muutos 46,8milj. euroa.

Valtionosuuksien lisäyksestä 21,3 milj. euroa liittyy hallitusohjelmanmukaisiin kehittämistoimenpiteisiin, kuten ikäihmisten palvelujenlaatusuositusten mukaiseen toiminnan käynnistämiseen, sosiaalihuollonpalvelutarpeen arvioinnin ikärajan alentamiseen 75 vuotta täyttäneisiin sekävammaislainsäädännön uudistamiseen säätämällä vaikeavammaisilleoikeus henkilökohtaiseen apuun ja tukeen .

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttinousee nykyisestä 32,74 prosentista 34,64 prosenttiin v. 2009.Kasvusta 2,34 prosenttiyksikköä johtuu siitä, että valtion veroperustemuutoksistaaiheutuvien kuntien verotulomenetysten kompensoiminen lisää valtionosuuksia374 milj. eurolla. Toisaalta valtionosuusprosenttia alentavat kunta- japalvelurakenneuudistukseen liittyvät tehtävien siirrot sekä hallitusohjelmanmukaisten sisäisten siirtojen edellyttämä valtionosuuden vähennys.Tehtävien siirrot vähentävät valtionosuuksia v. 2009 yhteensä83 milj. euroa josta suurimman osan muodostaa elatustukeen liittyvä72 milj. euron valtionosuuden vähennys. Elatustuen osuuden poistuminenlaskennallisista kustannuksista vähentää valtionosuuksia 49,2 milj.euroa ja loppuosa vähennyksestä saadaan alentamalla valtionosuusprosenttia0,14 prosenttiyksiköllä. Ulkomaalaisten sairaanhoitokorvauksiinliittyvä vähennys on 7 milj. euroa ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisiintutkimuksiin liittyvä vähennys on 4 milj. euroa. Nämä siirrot alentavatvaltionosuusprosenttia 0,07 prosenttiyksikköä. Sisäisiin siirtoihinliittyvä 35 milj. euron vähennys alentaa valtionosuusprosenttia0,22 prosenttiyksikköä.

Valtionosuudet vähenevät vuoteen 2008 verrattuna 14,5 milj.euroa kuntien verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseenliittyen.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinesitetään 25,8 milj. euroa, jossa on lisäystä 1 milj. euroa vuoteen2008 verrattuna. Valtion avustuksella tuettavien hankkeiden painoalueeton määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassavuosille 2008—2011. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2milj. euroa pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseenja 2 milj. euroa lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseensekä 10 milj. euroa työhyvinvointia edistäviin hankkeisiin.

Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksestaaiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. euroa vuoteen 2008verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolainmukaiseen tutkimustoimintaan laskee 8,7 milj. euroa vuoden 2008tasoon verrattuna. Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskustentoimintaan esitetään 3,5 milj. euroa.

Lääkärihelikopterien hallinnointiyksikkö

Lääkärihelikopteritoimintaa palvelevan valtakunnallisen hallinnointiyksikönperustamistoimia jatketaan ja valtio osallistuu hallinnointiyksikönvalmisteluvaiheen aikaisiin perustamis- ja ylläpitokustannuksiinpäätetyn määrärahan puitteissa.

Kansallisen rokotusohjelman laajennus

Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään uutena rokotteena erityisestilasten terveyden kannalta tärkeä rotavirusrokote. Rokotteen hankintaanvarataan 6 milj. euroa.

Ympäristöministeriön hallinnonala(pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 316 milj. euroa, jossa on vähennystä vuoden 2008 varsinaiseentalousarvioon verrattuna n. 13 milj. euroa. Vuodelle 2008ajoittui kertaluonteisista menoja: öljyntorjunta-aluksen hankinta,maatalouden vesiensuojelu ja EU-rahoituksen budjetoinnin muutokset,joiden määrärahoja vähentävä vaikutus on yhteensä 32 milj. euroa.Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan lisäksi käytettävän n. 435milj. euroa asuntotoimen korkotukien ja avustusten sekä rahastonlainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen.

Hallinnonalalla korostuvat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksija muutokseen sopeutumiseksi, pyrkimykset pysäyttää luonnon monimuotoisuudenköyhtyminen sekä vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja ympäristöriskejä.Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti edistetään Helsinginseudun ja muiden kasvavien kaupunkiseutujen tonttitarjontaa ja asuntotuotantoa.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

EU:ssa hyväksyttyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseenpyritään kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä ja toimilla.Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat maataloudestaperäisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen ja jätevesienkäsittelyn tehostamiseen. Öljyntorjuntavalmiuden parantamisen edellyttämiäinvestointitarpeita selvitetään lisääntyvistä öljykuljetuksistaaiheutuvien riskien vähentämiseksi.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016toteutukseen suunnataan n. 13,5 milj. euroa. Natura 2000-verkoston ja aiempien suojeluohjelmien jäljellä olevien toimientoteuttamista jatketaan.

Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestelyihin liittyen siirretäänItämeren kemian ja biologian tutkimus ja seuranta MerentutkimuslaitoksestaSuomen ympäristökeskukseen 1.1.2009 alkaen.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii yhdyskunnista, rakentamisestaja asumisesta aiheutuvan energiantarpeen vähentämistä. Samaa vaatiienergiahintojen nousu, joka on tehnyt energiansäästön kuluttajilletaloudellisesti hyvin kannattavaksi.

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja siitä aiheutuva liikenneympäristövaikutuksineen on kasvavien kaupunkiseutujen haaste, johonvastaaminen edellyttää asuntotonttien kaavoituksen lisäämistä olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksienvarrella. Helsingin seudulla tavoitteeseen edetään valtion ja kuntienyhteisellä aiesopimuksella, joka sisältää kuntakohtaiset asuntotonttienkaavoitus- ja asuntojen tuotantotavoitteet. Talonrakentamisen laskiessasuhdannehuipputasoltaan ja vapaarahoitteisen asuntotuotannon supistuessavaltion tukemaa asuntotuotantoa lisätään. Sosiaaliseen vuokra-asuntotuotantoon osoitetaankorkotukilainavaltuutta n. 6 000 uuden asunnonrakentamista varten yhteensä 920 milj. euroa eli 250 milj. euroaenemmän kuin v. 2008. Lisäksi ehdotetaan 250 milj. eurontakausvaltuutta n. 2 000 uuden vuokra-asunnonrakentamiseen uudella sosiaalisten ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojenväliin sijoittuvalla mallilla. Asuntojen rakentamista erityisryhmillekuten asunnottomille ja vammaisille kannustetaan 85 milj. euronavustuksilla. Pitkäaikaisasunnottomuutta torjutaan lisäksi toimenpideohjelmalla,jossa panostetaan myös ennaltaehkäisyyn ja tehostetaan valtion jakuntien asunto- ja sosiaaliviranomaisten, kirkon, järjestöjen jayritysten yhteistyötä.

Asuntorakentamisen yleisessä edistämisessä tärkeällä sijallaon em. aiesopimus sekä maankäyttö- ja rakennuslain kehittäminen,joilla sujuvoitetaan kaavoitusta ja poistetaan rakentamista haitannuttatonttipulaa.

Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden avustuslaajennetaan koskemaan korkotukivuokrataloja. Aravalainojen yhdistämistäja vaihtamista pankkilainaksi helpotetaan valtionavustuksella, minkäyhteydessä asuntojen säilyminen vuokra-asuntokäytössä turvataan. Vuosille2009—2011 käynnistettävässä uudessa lähiöohjelmassa tukeasuunnataan lähiöiden kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen niidenalueidentiteetin vahvistamiseksi. Rakennusten ja asumisen energiankäytöntehostamiseksi lisätään tietopalvelua ja valistusta sekä ajanmukaistetaanja tiukennetaan rakentamisen energiamääräyksiä. Asunto-osakeyhtiötalojenenergiakorjauksiin otetaan käyttöön korkotukilaina, jossa korkotukilainanenimmäisosuus rakennuskustannuksista korotetaan 50 prosenttiin.Pientalojen energiakorjauksissa siirrytään korotetun kotitalousvähennyksenkäyttöön pääasiallisena tukimuotona, ja lisäksi annetaan tarveharkintaisia energia-avustuksiapienituloisille kotitalouksille. Kerros- ja rivitalojen energia-avustuksien määräälisätään.

Taulukko 17. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2007—20091)

TunnusMenolajiv.2007
tilinpäätös
milj. €
v.2008
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2009
esitys
milj. €

Muutos2008—2009
milj. €%
       
01-14Toiminta- japalkkausmenot 6 804 7 205 7 4472423
15-17Eläkkeet 3 227 3 391 3 6292397
18-19Puolustusmateriaalinhankkiminen 527 655 714599
20-28Muut kulutusmenot 1 432 1 470 1 81434423
29Arvonlisäveromenot 939 971 1 040697
01-29Kulutusmenot12 92913 69114 6439527
30-39Valtionavut kunnilleja kuntayhtymille ym. 8 494 9 46810 2187508
40-49Valtionavut elinkeinoelämälle 2 919 3 259 3 346873
50-59Valtionavut kotitalouksilleja yleishyödyllisille yhteisöille 6 698 7 076 7 2011252
60Siirrot talousarvionulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 3 009 3 484 3 494100
61-65EU:n rakennerahasto-osuudet, muidenEU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudetja muut siirrot kotimaahan 1 054 1 081 933- 148- 14
66-69Siirrot EU:lleja ulkomaille 2 188 2 421 2 65623510
30-69Siirtomenot24 36326 79127 8491 0584
70-73Kaluston hankinta 38 37 18- 20- 54
74-75Talonrakennukset 17 27 2927
76Maa-alueet, rakennuksetja kiinteistöt 35 59 30- 29- 49
77-79Maa- ja vesirakennukset 280 435 414- 21- 5
70-79Reaalisijoitukset 370 558 490- 69- 12
80-86Valtion varoistamyönnettävät lainat 66 75 7500
87-89Muut finanssisijoitukset 252 18 2182001 111
80-89Lainat jamuut finanssisijoitukset 318 93 293200215
70-89Sijoitusmenot 688 652 78313120
90-92Valtionvelankorot 2 329 2 350 2 384341
93-94Valtionvelannettokuoletukset ja velanhallinta2) 2 925 1 848 153- 1 695- 92
95-99Muut ja erittelemättömätmenot 19 190 96- 94- 49
90-99Muutmenot 5 272 4 388 2 633-1 755-40
 Yhteensä43 25245 52245 9083871

1) Kukin momentti on varustettu menon laatuaosoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menoton koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku onpyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivätkaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaanhuomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01),mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka ovat poikkeuksellisentärkeässä kehitysvaiheessa. Hallitus on käynnistänyt mittavia toimenpiteitä,joiden yhteisenä tavoitteena on nostaa tutkimus- ja innovaatiotoimintalaadultaan ja määrältään kansainväliselle huipputasolle.

Hallitusohjelman tavoitteena on tutkimusrahoituksen neljän prosentinbruttokansantuoteosuus vaalikauden loppuun mennessä.

Yliopistolaitos on kokonaisuudessaan uudistumassa. Hallitusantaa eduskunnalle esityksen uudeksi yliopistolaiksi kevätistuntokaudella2009. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun jaTaideteollisen korkeakoulun pohjalle on muodostettu säätiömuotoinenAalto-yliopisto. Myös kaikista muista yliopistoista tulee itsenäisiäoikeushenkilöitä. Muutokset vaativat merkittävää rahoitusta sekäAalto-yliopiston peruspääomaan että julkisoikeudellisina laitoksinatoimivien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi.

Valmistumassa oleva kansallinen innovaatiostrategia sisältääkeskeiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset uuden, laaja-alaiseninnovaatiopolitiikan toteutukselle. Kysyntä- ja asiakaslähtöisyydenpainottaminen tähtää elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja uudistumisenedistämiseen. Hallituksen tarkoituksena on saattaa strategia eduskunnankäsiteltäväksi. Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen kokonaisarviointikäynnistetään.

Valtion sektoritutkimus uudistetaan opetusministeriön valmistelunpohjalta. Jo aloitettua tutkimuslaitoskentän rakenneuudistusta jatketaan.Kansallisia tutkimusinfrastruktuureja ja Suomen osallistumista Euroopanunionin yhteisiin infrastruktuureihin vahvistetaan.

Rakenteellisilla kehittämistoimilla tuetaan myös neliportaiseentutkijanurajärjestelmään siirtymistä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.Korkeakoulujen kansainvälistymistä tehostetaan vuoden 2008 loppuunmennessä valmistuvan kansallisen strategian pohjalta.

Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta suunnataan valikoivasti tärkeimpiinkohteisiin. Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ovattässä keskeisellä sijalla. Aluelähtöisen innovaatioperustan vahvistamisenkeskeinen väline on osaamiskeskusohjelma (OSKE). Meneillään olevat kehittämistoimetvarmistavat samanaikaisesti osaamisen ja innovaatiokapasiteetinlaaja-alaisen kasvun.

Euroopan unionin toiminta tutkimuksen ja innovaatiotoiminnanalueella on yhä tärkeämpää myös jäsenvaltioiden kansallisten kehittämistoimienkannalta. Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueeseen (ERIA) kohdistuukokonaisuutena suuria odotuksia sen rinnalla, että monilla unioninja sen tutkimuksen puiteohjelman yksittäisillä toimintamuodoillaon huomattava asema myös kansallisten kehittämispolitiikkojen muotoilussa.

Taulukossa 18. yliopistojen vuodeksi 2009 esitettyihin tutkimusmäärärahoihinsisältyy 60 milj. euroa osana kertaluontoista 200 milj. euron finanssisijoitustaAalto-yliopiston pääomaan.

Taulukko 18. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenmuutos, milj. euroa

 2008
varsinainen
talousarvio
2009
esitys
2008—2009 muutos2008—2009 muutos,%
     
Yliopistot4595509120
Valtion tutkimuslaitokset292304135
— jostavaltion teknillinen tutkimuskeskus808556
Tutkimusorganisaatioidentutkimusmäärärahat, yhteensä75185510514
     
Suomen Akatemia292308166
Teknologian kehittämiskeskus526562367
Rahoitusorganisaatiotyhteensä818870526
     
Yritysten tutkimus-ja kehittämishankkeiden valmistelu ja keksintötoiminta 1010 
     
Valtionkorvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseentutkimustoimintaan4940-9-18
Yhteensä1 6181 77515710

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueillaaluekehitysviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Vuoden 2007alusta voimaan tulleen alueiden kehittämislain muutoksen (954/2005)tavoitteena on tehostaa alueiden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitäja ohjata alueiden kehittämistä maakuntien ja valtakunnan tasollasiten, että kehittämistyö muodostaa alue- ja keskushallinnon kehittämistoimistavuorovaikutteisen kokonaisuuden.

Hallitusohjelma ja valtioneuvoston vuoden 2007 lopussa tekemäpäätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista määrittelevätalueiden kehittämisen strategiset painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet.Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla ohjelmillaja toimenpiteillä että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla. Kansallinenalue- ja maaseutupolitiikka ja EU:n rakennerahasto- ja maaseutuohjelmienalue- ja maaseutupoliittiset linjaukset ja toimenpiteet integroidaantoimivaksi kokonaisuudeksi.

Alueiden kehittämiseen liittyvä rahoitus määritellään vuosittainkehys- ja talousarvioprosessin yhteydessä. Valtion talousarvioesityksessävuodelle 2009 on neljässä eri pääluokassa kaikkiaan 18 momenttia,joilla oleva määräraha on merkitty kokonaan tai osittain alueidenkehittämislaissa tarkoitetuksi alueiden kehittämisen rahoitukseksi.Merkittävimmät näistä ovat EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseenvaratut määrärahat.

Kansallista aluepoliittista ohjelmakokonaisuutta yksinkertaistetaanja uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vuonna 2009 toteutettaviakansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma ja v. 2009aloittava koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Kansallisia erityisohjelmia jarakennerahasto-ohjelmia tarkastellaan luvussa 32.50.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Vuonna 2009 jatketaan ohjelmakauden 2007—2013 toteuttamista.Suomessa ohjelmakaudella 2007—2013 toteutetaan EU:n alueellinenkilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisestitutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen. LisäksiSuomessa toteutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta,jonka päämääränä on mm. lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikillaosa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaidenkäytäntöjen vaihtoa. EU:n rahoitus näille tavoitteille tulee kahdestarakennerahastosta, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Ohjelmien hallinto- ja todentamisviranomaisenatoimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Tavoitteita toteuttavat toimenpideohjelmat noudattavat kansallisenalue-, rakenne- ja työllisyyspoliittisen strategian 2007—2013painopistealueita. Toimenpideohjelmat rakentuvat yhteisille toimintalinjoille,joiden sisällössä on huomioitu mm. alueelliset erityispiirteet.Kutakin ohjelmaa rahoitetaan yhdestä rahastosta. Euroopan aluekehitysrahastostarahoitettavat toimenpideohjelmat ovat alueellisia rakennerahasto-ohjelmia,ja ne on laadittu suuralueittain. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavatoimenpideohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekävaltakunnallisen osion että alueelliset osiot.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013on yhteensä 1 716 milj. euroa käyvin hinnoin. Valtion talousarvioei kuitenkaan sisällä rajat ylittävää yhteistyötä toteuttavien toimenpideohjelmienEU:n rahoitusta, joka tuloutuu ohjelmien hallintomallin mukaisestisuoraan talousarviotalouden ulkopuoliselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle.Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyyvaltion talousarvioon. Valtion talousarvioon ei sisälly Ahvenanmaallatoteutettavien toimenpideohjelmien varoja, sillä nämä ohjelmat kuuluvatmaakunnan toimivaltaan.

Taulukko 19. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin

 EU:nrahoitus milj. euroa
  
Alueellinenkilpailukyky ja työllisyystavoite (EAKR): 
— Etelä-Suomi138
— Länsi-Suomi159
— Itä-Suomi366
— Pohjois-Suomi311
Yhteensä974
  
Manner-Suomenalueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (ESR): 
— Valtakunnallinenosio218
— Etelä-Suomi69
— Länsi-Suomi79
— Itä-Suomi180
— Pohjois-Suomi69
Yhteensä615

Rakennerahastovarat vuoden 2009 talousarviossa

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioonyhteensä n. 181 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopanaluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakausilta2000—2006 ja 2007—2013 saatavat tulot.


Kuvio 5. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2009, milj. euroa


Kuvio 6. EU:n rakennerahastojen toiminnan arvioitukohdentuminen hallinnonaloittain vuonna 2009

Vuoden 2009 talousarvioon sisältyy myöntämisvaltuutena yhteensä234 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja 215 milj. euroa valtionrahoitusosuutta. Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtionrahoituksesta löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön pääluokastamomenteilta 32.50.64 ja 32.50.65 sekä niiden taulukoista.