Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2009
   Yleisperustelut
     1. Yhteenveto
          Talouspolitiikan linja
          Tuottavuuden edistäminen
          Tuloarviot
          Määrärahat
          Jakamaton varaus
          Energia- ja ilmastohaasteet
          Toimia työvoiman kohtaanto-ongelman lieventämiseksi
          Panostuksia osaamisen edistämiseen
          Perhe-etuuksiin korotuksia
          Vuonna 2009 aloitettavat väylähankkeet
          Merenkulun kilpailukyky
          Kuntatalous
          Valtiontalouden tasapaino
          Valtionvelka
     2. Lähivuosien talousnäkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     7. Valtion resurssihallinto
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2009

Kuntatalous

Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimatta varsin hyvänä v. 2009. Kuntien verotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Valtionavut kasvavat edelleen melko nopeasti mm. sen vuoksi, että verokevennyksistä johtuvat verotuottomenetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan hieman vuotta 2008 hitaammin.

Suhdannetilanteen heikentyessä ja epävarmuustekijöiden lisääntyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kasvaneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi, ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.