Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
        Tuloarviot
        KEMERA-tuet
   Numerotaulu
   Tuloarviot

Talousarvioesitys 2009

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2009 toiseksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuolella. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen ja rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Laajamittaisen julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on vielä ennenaikaista, mutta on uskottavaa, että elvytystoimenpiteillä on ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisesta aktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa.

Tuotannon kasvuvauhdin puoli vuotta jatkunut pudotus vaimeni vuoden 2009 toisella neljänneksellä samalla kun rahoitusmarkkinoiden ongelmat edelleen lievittyivät. Tuotantotarvikkeiden ja öljyn hinnat ovat kääntyneet uudelleen nousuun, kun varastot on saatu sopeutettua alemmalle kysynnän tasolle. On kuitenkin ennenaikaista sanoa taantuman olevan ohi ja oletettavaa on, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaan hidasta, sillä mm. työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitää kotitaloudet varovaisina ja kulutuskysynnän alhaisena. Elpymistä vaikeuttaa ja hidastaa myös kriisin yleismaailmallisuus. Talouden toipumisen ajoittuminen ja vahvuus vaihtelevat maittain ja alueittain ja Euroopassa elpyminen voi ajoittua hieman myöhemmäksi kuin muualla. Maailmankauppa supistuu tänä vuonna kymmenkunta prosenttia ja maailmantalous runsaan prosentin. Kansainvälisessä taloudessa on edelleen vallalla riskejä, joiden toteutuminen merkitsisi orastavan elpymisen lopahtamista. Luottotappioiden kasvu ja pankkien tasepuhdistusten keskeneräisyys etenkin Euroopassa voivat kärjistää rahoitusmarkkinoiden kriisiä uudelleen.

Maailmankaupan supistuminen ja suhdanneherkkien investointihyödykkeiden suuri painoarvo viennissä ovat vaikuttaneet voimakkaasti vientiriippuvaisen Suomen taloudelliseen aktiviteettiin. Bruttokansantuotteen supistuminen on ollut vuoden 2009 alkupuolella voimakasta. Alustavia arvioita taantuman pohjan saavuttamisesta on kuitenkin saatu myös kotimaassa. Eritoten sekä kuluttajien että yritysten odotuksia kuvaavat barometriaineistot näyttäisivät toipumisen merkkejä vuoden jälkipuoliskolta alkaen, ja talouden odotetaan piristyvän loppuvuotta kohden. Bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan Suomessa koko vuonna keskimäärin 6 %.

Suomen perinteisten kauppakumppaneiden tuontikysyntä on ollut varsin heikkoa ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla tavaraviennin arvo väheni runsaan kolmanneksen edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Suomen viennin vahvistumiselle vuoden loppupuoliskolla on kuitenkin olemassa perusteita, sillä suhdanteiden ennustetaan kääntyvän paremmaksi esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa loppuvuoden aikana, ja raaka-aineiden hintojen normalisoituminen tukee Venäjän vähittäistä elpymistä. Silti viennin arvioidaan supistuvan tänä vuonna 22 % ja myös vientihinnat alenevat tuntuvasti.

Kuluvana vuonna työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisen mutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työllisten määrä jää yli 90 000 pienemmäksi kuin vuonna 2008 ja työllisyysaste alenee alle 68 prosentin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttiin.

Raaka-aineiden hinnat ovat olleet lievässä nousussa viime vuoden loppupuoliskolla tapahtuneen voimakkaan alentumisen jälkeen. Kuluttajahintojen nousu on lähes pysähtynyt ja joinakin kuukausina indeksi vielä alenee edelliseen kuukauteen verrattuna. Hintoja alentaa lainakorkojen, asuntojen ja polttonesteiden halpeneminen, mutta loppuvuoden käänne on jo näkyvissä. Vuonna 2009 kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo tulee nousemaan vain 0,1 %.

Tuloarviot

Maaliskuun 2009 kehyspäätöksessä verotuloarvion arvioitiin alenevan vajaalla 2 mrd. eurolla verrattuna vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen tuloarvioon ja pääministerin ilmoituksessa taloustilanteesta kesäkuussa 2009 kerrottiin, että tuloarvio ei ole kehysvaiheesta olennaisesti muuttunut. Kesän aikana verotuloarviota on alennettu reilulla 1,2 mrd. eurolla. Verotuloarvion pieneneminen verrattuna kesäkuun tilanteeseen johtuu lähinnä työttömyyskehityksen vuoksi alentuneesta palkkasumma-arviosta, vuoden 2008 lopullisesta verotuksesta loppukesällä saatujen alustavien tietojen perusteella heikentyneestä pääomatuloarviosta vuonna 2008 sekä alkuvuoden kertymätietojen perusteella alentuneista arvonlisäveron ja autoveron tuottoarvioista.

Lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota vähennetään nettomääräisesti 3 232 milj. eurolla, josta verotuloarvion vähennys on 3 227 milj. euroa verrattuna vuodelle 2009 budjetoituun.

Tuloveron tuottoarvio supistuu 2 231 milj. euroa, josta 789 milj. euroa on ansio- ja pääomatuloverojen tuottoarvion alenemista ja 1 442 milj. euroa yhteisöveron tuottoarvion alenemista. Talouden taantuma supistaa voimakkaasti suhdanneherkkien yhteisö- ja pääomatuloverojen tuottoa. Arvonlisäveron tuottoarviota alennetaan 832 milj. eurolla vuoden 2009 toteutumatietojen ja heikentyneiden taloudellisten näkymien vuoksi.

Korkotulojen lähdeveron tuottoarviota alennetaan 80 milj. eurolla korkotason laskun ja alkuvuoden kertymätietojen perusteella. Perintö- ja lahjaveron tuottoarviota puolestaan korotetaan 55 milj. eurolla kertymätietojen perusteella. Alkoholiveron tuoton arvioidaan kasvavan 15 milj. eurolla 1.10.2009 voimaan tulevan alkoholiveron 10 prosentin korotuksen vuoksi. Vuositasolla korotus lisää alkoholiveron tuottoa 70 milj. eurolla.

Autoveron tuottoarviota alennetaan 69 milj. eurolla arvioitua heikomman talouskehityksen vuoksi. Varainsiirtoveron tuottoarviota pienennetään 80 milj. eurolla toteutuneiden kertymätietojen sekä arvioitua heikomman talouskehityksen vuoksi. Talletusten korkotuottoarviota alennetaan 32 milj. eurolla talletuskorkojen ennakoitua suuremman laskun vuoksi. Suomen Pankki tulouttaa valtiolle yhteensä 250 milj. euroa vuonna 2009.

Arviota sekalaisista tuloista vähennetään nettomääräisesti n. 33 milj. eurolla. Suurin muutos aiheutuu maaseudun kehittämiseen EU:lta saatavien tulojen alenemisesta ohjelmakaudella 2007—2013 75,4 milj. eurolla. Tulojen alenema johtuu yritystukien ja kehittämishankkeiden alkamisen viivästymisestä sekä ympäristötukea ja luonnonhaittakorvausta koskevien menojen ajoittumisesta valvonta- ja maksatusjärjestelmissä tapahtuvien muutosten vuoksi.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 3 232 milj. euron vähennykset ja määrärahojen 990 milj. euron vähennykset huomioon ottaen vuoden 2009 toinen lisätalousarvioesitys on 2,2 mrd. euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2009 ehdotetaan 10,3 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2009 lopussa arvioidaan 64,5 mrd. euroa, mikä on n. 37 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
  2008
Tilinpäätös
2009
Hyväksytty
talousarvio (TA+I LTA)
2009
Hallituksen
esitys
2009
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
43 529 49 031 -990 48 041
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 2 252 2 173 -257 1 916
Valtionvelan vähentäminen
(pääluokka 37)
1 394 - - -
— Nettokuoletukset 1 399 - - -
— Velanhallinta -6 - - -
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
44 292 41 013 -3 232 37 781
— Verotulot 37 213 34 675 -3 227 31 448
— Muut tulot 7 079 6 338 -5 6 333
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
- 8 018 2 242 10 260
— Nettolainanotto - 8 246 2 242 10 489
— Siirto valtionvarastosta valtion ydinjätehuoltorahastoon - -180 - -180
— Velanhallinta - -48 - -48

Vaalikauden kehys

Vuoden 2009 kehystasoa on tarkistettava hinta- ja kustannustasossa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Tarkistukset ovat yhteensä 51,3 milj. euroa. Tarkistuksen jälkeen menokehys vuodelle 2009 on 36 034 milj. euroa. Kehykseen kuuluvien määrärahojen tasoksi ehdotetaan 36 030 milj. euroa. Tällöin jakamaton varaus kuluvalle vuodelle on 3,5 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä rakennemuutokset, milj. euroa
Momentti Asia 2009 2010 2011
       
Hinta- ja kustannustasotarkistukset      
25.10.01, 25.10.02, 25.10.04 Valtion työ- ja virkaehtosopimuksesta johtuvat lisäykset 0,61    
Rakennemuutokset      
25.20.01 Bruttobudjetoitujen ulosottomaksujen korotus 0,667 4,0 4,0
26.01.22 EU-maahanmuuttotukiosuuden uudelleen budjetointi 2,843    
28.01.73 Talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon kehittämisen määrärahan uudelleen budjetointi 1,75    
30.50.20 Uljuan maapatojen perusparannuksen ja Inarin kalanviljelylaitoksen laajennuksen aikaistus 3,86 -1,86 -2,0
31.10.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien käyttämättä jääneen määrärahan uudelleen budjetointi 6,054    
32.20.43 Shanghain maailmannäyttelyn valtion kustannusosuuden aikaistaminen 4,3 -4,3  
32.30.63 Valtiontakuurahastolle suoritettavien velkakonversiosopimuksen maksujen uudelleen budjetointi 25,0    
33.01.27 Kelan sähköisen arkiston peruutettavan määrärahan uudelleen budjetointi 4,354    
35.10.77 Eräiden siirtoviemärihankkeiden aikaistus (vaalikauden sisällä aikaistuva rahoitus) 1,9   -1,9
Yhteensä   51,338 -2,16 0,1

Investointien ja hankintojen aikaistaminen ja muut työllisyyttä tukevat toimenpiteet

Vuoden 2009 toinen lisätalousarvioesitys sisältää investointien aikaistamiskokonaisuuden, jossa rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi investointien aikaistamiseen sekä muihin toimenpiteisiin, joilla pyritään nopeisiin työllisyysvaikutuksiin kustannustehokkaasti. Painoarvo on toimilla, jotka tukevat pidemmän aikavälin talouskasvua mm. edistäen innovaatioita, hyödyntäen tietotekniikkaa ja ottaen huomioon ympäristö- ja ilmastonäkökohdat. Toimet on kohdennettu erityisesti ongelmista kärsiville toimialoille.

Investointien aikaistamiskokonaisuuden ehdotukset jakautuvat vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Toimenpiteet panisivat liikkeelle kaikkiaan n. 1,7 mrd. euron hankkeet, kun mukaan lasketaan kuntien ja yksityisen sektorin panostukset. Kaikkiaan yli 10 000 henkilötyövuotta luovan investointien aikaistamiskokonaisuuden kustannus valtion budjettitaloudelle on n. 330 milj. euroa jakautuen usealle vuodelle. Vuodelle 2009 aiheutuu menoja yhteensä 65 milj. euroa.

Lisäksi panostetaan toimenpiteisiin, joilla voidaan tehokkaasti tukea työllisyyttä, työllistymistä sekä tähän liittyvää koulutusta.

Alushankinnat ja korjaustoimet

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 57 milj. euron tilausvaltuutta öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Vuonna 2009 saataisiin käyttää 3 milj. euroa laivan suunnittelun käynnistämiseen.

Lisäksi Rajavartiolaitoksen helikopterin lentovaurion korjaamiseen ehdotetaan 1,2 milj. euroa. Merivoimien käytössä olevan öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjauksen aiemmin arvioitua suurempiin menoihin ehdotetaan 5 milj. euroa.

T&K-lainat ja yritysrahoitus

Tekesin T&K-lainoihin ehdotetaan 29 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitus kohdentaa mm. hakkuutähteitä hyödyntävien puupohjaisten biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden ja puutuotealan uusien tuotteiden ja teknologioiden kokeiluhankkeisiin.

Finnvera Oyj:n erityiskorkotukilainojen myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, millä tuetaan mm. naisyrittäjyyttä, aloittavien yritysten selviytymistä ja kasvuyrittäjyyttä. Finnvera Oyj:n rahoitustoiminnan kannalta riittävän vakavaraisuuden turvaamiseksi ehdotetaan yhteensä 50 milj. euron lisäpääomitusta. Lisäksi Finnvera Oyj:lle maksettaviin luotto- ja takaustappiokorvauksiin ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä.

Yritysten kehittämisavustukset ja työllisyysperusteiset investoinnit

Yritysten kehittämishankkeiden rahoitukseen ehdotetaan 5 milj. euron lisävaltuutta. Lisäksi ns. yksinyrittäjätukeen talousarviossa varattua 9,8 milj. euron rahoitusta kohdennetaan äkillisen rakennemuutoksen alueiden uusia työpaikkoja ja yrityksiä luoviin hankkeisiin. Työllisyysperusteisten investointihankkeiden rahoitukseen ehdotetaan 8 milj. euron ns. jälkirahoitteista lisävaltuutta, josta aiheutuu valtiolle menoja aikaisintaan vuonna 2012.

Pienimuotoiset rakennushankkeet ja ympäristörakentaminen

Uljuan maapatojen perusparannus ja Inarin kalanviljelylaitos -hankkeita ehdotetaan aikaistettavan 3,86 milj. eurolla.

Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämiseen kuuluvien toimenpiteiden aikaistamiseen vuosilta 2012—2013 lisätään n. 3,5 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuutta on 2 milj. euroa.

Nuuksiokeskus Oy:n osakepääoman korottamisen valtion rahoitusosuuteen ehdotetaan 1,5 milj. euroa.

Metsähallitukselle ehdotetaan 1 milj. euroa käytettäväksi mahdollisimman työvoimavaltaisiin kohteisiin kansallispuistojen ja muiden vetovoimaisten luontomatkailukohteiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden parantamisessa.

Asuntotuotanto

Talonrakentamisen uustuotanto alenee voimakkaasti alan sopeutuessa vuoden 2008 suhdannehuipputasolta. Haasteet ja sopeutumisongelmat liittyvät lähinnä uudisrakentamiseen ja erityisesti asuntorakentamisen supistumiseen. Korjausrakentaminen puolestaan kasvaa, ja huolena on korjaustoiminnan suunnittelijavoimien ja eräiden ammattihenkilöryhmien saatavuus vuonna 2009 sekä viitteet hintatason osin epäsuotuisasta kehityksestä. Suhdanne- ja työllisyyssyistä vuokra-asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 500 milj. eurolla 1 670 milj. euroksi, mikä ylittää n. 1 200 milj. eurolla vuoden 2008 toteutuman. Lisäyksellä pyritään samalla parantamaan edellytyksiä hillitä talouden kasvuvaiheessa asuntohintojen ja -vuokrien nousupaineita, sillä kokemusten mukaan asuntokysyntä patoutuu taantumassa ja purkautuu kasvun alkaessa nopeammin kuin asuntojen rakentamisella kyetään kysynnän kasvuun vastaamaan.

Valtakunnallista home- ja kosteustalkoot -toimintaohjelmaa kiirehditään 230 000 euron erillislisärahoituksella.

Työllisyys- ja koulutuspoliittiset toimenpiteet

Palkkaturvaan ehdotetaan 19 milj. euron lisäystä. Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärää lisätään 500 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen kiintiötä lisätään 1 000 opiskelijalla, minkä vuoksi ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 5 milj. euron lisäystä. Työvoimapoliittisiin koulutus-, työllistämis- ja erityistoimiin ehdotetaan 29 milj. euron lisäystä, jolloin toimenpiteiden piirissä olevien määrä kasvaa keskimäärin n. 3 250 henkilöllä. Lisäksi koulutus-, työllistämis- ja erityistoimien määrärahasta varataan vuositasolla enintään 2 milj. euroa käytettäväksi yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaavan lisähenkilöstön palkkaamiseen palkkatuettuun työhön työ- ja elinkeinotoimistoihin. Tämän myötä työ- ja elinkeinotoimistot kohdistavat pääkaupunkiseudun aiesopimukseen liittyen yhteensä 40 henkilötyövuotta vastaavan lisävoimavaran maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen nopeuttamiseen ja tehostamiseen.

Kunnallisvaalien uusintavaalien menojen korvaaminen

Ehdotetaan, että vaalimenojen määrärahaa saa käyttää myös vuoden 2008 kunnallisvaalien uusintavaaleista Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä aiheutuneiden menojen korvaamiseen.

Lisääntyneistä turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan 62,5 milj. euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu lisääntyneestä maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrästä. Lisäksi maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 3 milj. euroa sekä poliisin toimintamenoihin 1,1 milj. euroa turvapaikka-asioiden käsittelyyn.

Kauhajoen ampumistapauksen kustannukset

Kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä erillisen avustuksen maksamiseen Kauhajoen ampumistapauksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin.

Svenska Teaternin peruskorjauksen lainojen valtiontakaus

Svenska Teaternin peruskorjaukseen otettaville lainoille ehdotetaan myönnettäväksi 27 milj. euron omavelkainen valtiontakaus vastavakuuksia vaatimatta.

Opintolainojen valtiontakaus

Opintolainojen valtiontakauksiin ehdotetaan lisämäärärahaa runsaat 12,5 milj. euroa. Tarve aiheutuu ennakoitua suuremmasta valtion takaajana maksettavaksi tulevien lainojen määrästä.

Yliopistokiinteistöjen järjestelyt sekä yliopistojen maksuvalmius ja käyttöpääoma

Yliopistokiinteistöjä koskevaan järjestelyyn liittyen Senaatti-kiinteistöille ehdotetaan oikeuksia liittää n. 30 hehtaaria maa-alueita edelleen apporttina luovutettavaan omaisuuteen ja käyttää tätä omaisuutta kiinteistöyhtiöiden osakkeiden merkitsemiseen sekä luovuttaa yliopistokiinteistöt niihin kohdistuvine velkoineen yliopistokiinteistöyhtiöihin, jolloin Senaatti-kiinteistöille syntyy enintään 820 milj. euron lainasaatava yliopistokiinteistöyhtiöiltä. Lisäksi ehdotetaan valtuuksia siirtää Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta 2/3 kunkin yliopistokiinteistöyhtiön osakkeista valtiovarainministeriölle ja edelleen opetusministeriölle, siirtää asunto-osakkeita tase-arvoltaan 3,3 milj. euroa Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta valtiovarainministeriölle ja edelleen opetusministeriölle sekä myöntää toistaiseksi voimassa oleva vastikkeeton käyttöoikeus enintään n. 1 700 hehtaarin suuruisiin maa- ja vesialueisiin Helsingin ja Joensuun yliopistoille opetusta ja tutkimusta varten.

Julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen ja Tampereen teknillisen yliopiston maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi yliopistouudistuksen siirtymävaiheessa ehdotetaan 46 milj. euroa.

Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon

Maatilatalouden kehittämisrahastoon ehdotetaan siirtona energian valmisteverojen vuoden 2008 palautuksiin budjetoidusta käyttämättä jääneestä osuudesta 8 milj. euroa.

Sinikielitautirokotukset ja kasvintuhoajakorvaukset

Sinikielitaudin vastustamiseksi suoritettaviin nautojen rokotuksiin ehdotetaan varattavaksi 1,1 milj. euroa. Rokotukset on tarkoitus aloittaa Lounais-Suomesta.

Kasvintuhoajista johtuvien korvausten ennakoitua suuremman määrän johdosta korvauksiin ehdotetaan lisäystä 0,6 milj. euroa ja uuden eläinlääkintähuoltolain toimeenpanoon 0,4 milj. euroa.

KEMERA-tuet

Ns. KEMERA-varoja (määrärahaa ja valtuutta) ehdotetaan lisättäväksi 12 milj. eurolla. Varoja käytetään yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin, energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä myyrätuhoihin.

Infrastruktuurihankkeet

Perustienpidon, perusradanpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 16 milj. eurolla EU:n TEN-avustusten tuloutusmääriä vastaavasti. Liikenneväylien maahankintojen määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 6,4 milj. eurolla.

Hankkeen E18 Vaalimaan rekkaparkkialue valtuus poistetaan liikennemäärissä tapahtuneiden muutosten johdosta, mikä vähentää vuoden 2009 määrärahatarvetta 12 milj. eurolla. Ratahallintokeskus oikeutetaan sopimaan sopimus Seinäjoki—Oulu -radan parannustöiden jatkamisesta 40 milj. euron määrästä. Kehäradan sopimusvaltuus ehdotetaan muutettavaksi 389 milj. euroksi, missä on huomioitu lentoaseman rautatieaseman muuttaminen Ilmailulaitoksen hankkeeksi ja Ilmailulaitoksen esittämä ratalinjauksen muutos. Ennakoitua suuremman kustannusten nousun johdosta Ilmalan ratapiha -hankkeen sopimusvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 15 milj. eurolla. Seinäjoen lentokentän parannuksen jatkotöiden avustamiseen ehdotetaan 0,4 milj. euroa. Tönölänsalmen sillan korjauksen kustannusarvion kattamiseen ehdotetaan yhteensä 0,7 milj. euron lisäystä. Eräiden keskeneräisten liikennehankkeiden viivästymisten johdosta niiden määrärahatarpeita tarkistetaan, mikä lisää vuoden 2009 määrärahatarvetta yhteensä 35 milj. eurolla.

VTT:n rakennejärjestelyt

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) rakennejärjestelyjen toteuttamiseen liittyen perustetaan VTT:n asiantuntijapalveluista muodostettavan yhtiön ja VTT:n osakkuusyhtiöiden hallinnointiin yhtiö. Perustamiseen ehdotetaan yhteensä 15,7 milj. euron määrärahoja sekä Oy Keskuslaboratorio — Centrallaboratorium Ab:n tutkimus- ja laboratorioliiketoimintojen ostamiseen yhteensä 5 milj. euron määrärahaa.

Valtion maksuosuus Shanghain maailmannäyttelyyn osallistumisesta

Valtio rahoittaa Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongin rakentamista yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Valtion maksuosuutta ehdotetaan aikaistettavan siten, että 4,3 milj. euroa vuodelle 2010 varatusta valtion rahoituksesta toteutetaan jo kuluvana vuonna ja yritysten maksuosuutta lisätään vastaavasti vuonna 2010. Lisäksi ehdotetaan, että valtio osallistuu osuuttaan vastaavasti Suomen paviljongin kasvaneisiin rakentamiskustannuksiin.

Viennin jälleenrahoituksen määrärahan alentaminen

Kuluvana vuonna käyttöön otetun viennin jälleenrahoituksen kysyntä on eri syistä osoittautunut ennakoitua selvästi vähäisemmäksi, minkä vuoksi viennin jälleenrahoitusluottojen nostoihin kuluvalle vuodelle varattua 1,5 mrd. euron määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 1 mrd. eurolla. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin Suomen Vientiluotto Oy:n pääomittamiseen 6 milj. euron määräraha jälleenrahoitustoimintaan liittyvien riskien kattamiseksi. Jälleenrahoitustoiminnan toteuttamiseksi valittiin kuitenkin malli, jossa Suomen Vientiluotto Oy:lle ei koidu vakavaraisuusvaatimukset huomioon ottaen sellaisia riskejä, jotka edellyttäisivät yhtiön pääomittamista, minkä vuoksi ehdotetaan, että pääomittamiseen vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty rahoitus vähennetään talousarviosta.

Velkakonversiosopimukseen liittyvän määrärahan uudelleenbudjetointi

Suomen ja Venäjän välillä 15.8.2006 solmitun 30 milj. Yhdysvaltain dollarin velkakonversiosopimukseen liittyvät palvelu- ja tavaratoimitukset edellyttävät aiemmin arvioitua pidemmän toimitusajan, minkä vuoksi vuoden 2006 toisessa lisätalousarviossa myönnetty ja viime vuoden tilinpäätöksessä peruuntunut 25 milj. euron määräraha ehdotetaan uusittavaksi.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikkaan ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä myöntämisvaltuuteen ja 1 milj. euron lisäystä määrärahaan. Lisäys on tarkoitus käyttää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin, jotka tukevat pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita.

Pandemiavarautuminen

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ehdotetaan lisämäärärahoja influenssa A(H1N1) -epidemiaan varautumisen kustannuksiin Lääkelaitoksessa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa yhteensä n. 0,4 milj. euroa. Pandemiavarautumisen kustannuksiin sairaanhoitopiireissä ja kunnissa ehdotetaan 5 milj. euron lisämäärärahaa.

Saimaannorpan suojelu

Saimaannorpan suojelun lisämenoja varten ehdotetaan Metsähallitukselle 60 000 euron lisämäärärahaa.

Lisäyksiä eräisiin toimintamenomäärärahoihin

Ulosottolaitokselle ehdotetaan 1,5 milj. euron kertaluonteista lisäystä ulosottoasioiden määrän kasvun vuoksi. Ulosottomaksuja korotetaan 1.11.2009 alkaen siten, että valtion tulojen lisäys on vuositasolla 4 milj. euroa.

Rangaistusten täytäntöönpanoon ehdotetaan vankimäärän muutosta vastaavasti 0,2 milj. euron lisäystä.

Verohallinnon toimintamenoja ehdotetaan lisättäväksi n. 1,7 milj. euroa. Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän toteutusta sekä talousrikosten torjuntaan kehitettävää analyysijärjestelmää.

Tullilaitoksen toimintamenoja ehdotetaan lisättäväksi 0,5 milj. eurolla autoverotuksen oikaisujen käsittelyyn palkattujen määräaikaisten henkilöiden menoihin.

Opetusministeriön toimintamenoihin siirretään 1 milj. euroa hallinnonalan sähköisen hallinnoinnin ja asioinnin prosessien luomiseksi sekä sellaisten toimintatapojen kehittämiseksi, joita voidaan käyttää hakemusten käsittelyssä tuottavuuden lisäämiseksi (SALAMA-kehittämishanke).

Työ- ja elinkeinoministeriön perustamiseen ja aluehallintohankkeen toteuttamiseen liittyen työvoima- ja elinkeinokeskusten ja työvoima- ja elinkeinotoimistojen tietoteknologian yhtenäistämiseen ehdotetaan 0,9 milj. euron lisäystä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus aloittaa toimintansa 1.11.2009. Laitoksen toiminta ehdotetaan rahoitettavaksi kuluvan vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana sen edeltäjille Lääkelaitokselle ja Lääkealan kehittämiskeskukselle loppuvuodeksi varatuilla määrärahoilla, n. 460 000 eurolla. Toiminta kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Kuopiossa aiheuttaa lisäkuluja, joiden rahoittamiseksi ehdotetaan lisämäärärahaa 300 000 euroa.

Eräiden menoarvioiden tarkentuminen

Maksuja Euroopan unionille ehdotetaan vähennettäväksi 45 milj. euroa maksuperusteiden tarkistusten ja vuoden 2008 ylijäämän palautusten johdosta.

Valtion rahoitusosuutta EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ehdotetaan vähennettäväksi 25 milj. eurolla aiemmin arvioitua pienempien maksatusten vuoksi.

Ahvenanmaan tasoitusmaksua ehdotetaan vähennettäväksi n. 20 milj. euroa vuoden 2009 talousarvion tulojen määrän pienentymisen johdosta.

Määrärahojen tarvearvioita ehdotetaan korotettaviksi työttömyysturvalain mukaisen perusturvan osalta 30 milj. eurolla, perustoimeentulotuen valtionosuuden osalta 41,2 milj. eurolla, merimieseläkkeiden osalta 0,8 milj. eurolla, kansaneläkelaista johtuvien menojen osalta 18 milj. eurolla, sotilasvammakorvauksien osalta 5,8 milj. eurolla sekä oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menojen osalta 0,86 milj. eurolla. Sosiaaliturvamenojen määrärahatarpeen kasvu liittyy heikentyneeseen suhdanne- ja työllisyystilanteeseen, sotilasvammakorvausten määrärahan tarvetta lisäävät sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten arvioitua suuremmat käyttökustannukset ja oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten kustannuksia avausten lukumäärän ja yksikkökustannuksen kasvu.

Valtionosuuteen työttömyyskassoille ehdotetaan määrärahan alentamista 30 milj. eurolla ja työmarkkinatukeen määrärahan alentamista 80 milj. eurolla vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion määrärahalisäysten osoittauduttua ylimitoitetuiksi. Työttömyyden lisääntyminen vaikuttaa työttömyysturvamenoihin osin viiveellä eikä se vaikuta täydellä painollaan myöskään työmarkkinatukeen perustuessaan ensisijaisesti työssäolleiden lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tarkentuneiden tarvearvioiden mukaisesti määrärahan vähentämistä ehdotetaan 5 milj. eurolla vuorottelukorvauksen valtionosuuteen, 10 milj. eurolla yrittäjäeläkkeiden valtionosuuteen sekä 4 milj. eurolla valtion korvaukseen maatalousyrittäjien lomituskustannuksiin.

Eduskunnan vuodelle 2009 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
(TA+I LTA)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 125 070 000 - 125 070 000
22. Tasavallan presidentti 13 038 000 120 000 13 158 000
23. Valtioneuvoston kanslia 79 167 000 - 79 167 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 178 231 000 2 659 000 1 180 890 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 797 371 000 13 358 000 810 729 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 191 661 000 74 522 000 1 266 183 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 822 233 000 - 2 822 233 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 7 630 540 000 -86 994 000 7 543 546 000
29. Opetusministeriön hallinnonala 7 613 173 000 66 886 000 7 680 059 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 849 473 000 29 622 000 2 879 095 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
2 272 861 000 54 417 000 2 327 278 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala
4 094 439 000 -875 709 000 3 218 730 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 804 795 000 -21 979 000 15 782 816 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 385 888 000 10 290 000 396 178 000
36. Valtionvelan korot 2 173 000 000 -257 000 000 1 916 000 000
Yhteensä 49 030 940 000 -989 808 000 48 041 132 000

Eduskunnan vuodelle 2009 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
  Osasto Hyväksytty
talousarvio
(TA+I LTA)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 34 674 799 000 -3 226 700 000 31 448 099 000
12. Sekalaiset tulot 4 486 491 000 -33 428 000 4 453 063 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 617 500 000 28 000 000 1 645 500 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 234 200 000 - 234 200 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 41 012 990 000 -3 232 128 000 37 780 862 000
         
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 8 017 950 000 2 242 320 000 10 260 270 000
Yhteensä 49 030 940 000 -989 808 000 48 041 132 000