Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
        Tuloarviot
        Ahvenanmaa
   Numerotaulu
   Tuloarviot

Talousarvioesitys 2004

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2004 lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Kansainvälinen talouskasvu on tänä vuonna kaikkiaan varsin vahvaa, joskin erot eri alueiden välillä ovat suuria. Erityisen nopeaksi tuotannon kasvu on nousemassa Aasiassa, jossa Kiinan 8—9 prosentin talouskasvu on vetämässä mukaansa alueen muitakin talouksia.

Suomessa talouskasvu jäi vuoden alkukuukausina vaatimattomaksi lähinnä viennin ja teollisuustuotannon heikkouden vuoksi. Marraskuista kokonaistuotannon kasvuennustetta onkin hieman laskettu, mutta tuotannon kasvun ennustetaan kuitenkin nopeutuvan tänä vuonna 2½ prosenttiin edellisen vuoden 1,9 prosentista. Tuotannon kasvu vauhdittuu edelleen pitkälti kotimaisen kulutuksen voimin. Työvoiman kysyntä supistuu vielä tänä vuonna, kun työpaikkojen määrä vähenee edelleen alkutuotannossa ja teollisuudessa. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan silti edelleen laskevan viime vuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin, sillä työvoiman tarjonta vähenee kysyntää enemmän.

Vuonna 2005 kokonaistuotannon kasvun arvioidaan nousevan hieman tämänvuotista nopeammaksi, sillä viennin odotetaan pääsevän selvästi nopeampaan kasvuun kuin kuluvana vuonna. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan hieman aiemmin arvioitua hitaammin ja jäävän vuosikeskiarvona 8,5 prosenttiin työpaikkojen määrän lisääntyessä palveluelinkeinoissa.

Tuloarviot

Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota nostetaan aiemmin budjetoidusta nettomääräisesti 505 milj. eurolla. Arvonlisäveron tuottoarviota korotetaan 410 milj. eurolla, lähinnä johtuen vuoden 2003 odotettua korkeammasta kertymästä. Kotitalouksien kulutusmenojen arvo kasvoi 5,3 % vuonna 2003, joka oli noin prosenttiyksikön enemmän kuin ennustettiin marraskuussa 2003 varsinaisen talousarvion täydentävää esitystä laadittaessa. Lisäksi kulutus suuntautui kestokulutushyödykkeisiin, joita verotetaan vakioverokannan mukaisesti. Tilinpäätöksen mukaan arvonlisäveroa kertyi 10 264 milj. euroa vuonna 2003, mikä oli noin 290 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kotitalouksien kulutusmenojen arvon ennustetaan nousevan vuonna 2004 noin 3 ½ %. Arvonlisäveron tuoton kasvun arvioidaan seuraavan kulutusmenojen kasvua.

Autoveron tuottoarviota korotetaan 130 milj. eurolla lähinnä johtuen edelleen vilkkaana jatkuvasta autokaupasta ja vuoden 2003 odotettua paremman kertymän johdosta. Energiaverojen tuottoarviota alennetaan 35 milj. eurolla.

Sekalaisten tulojen arviota nostetaan nettomääräisesti 20 milj. eurolla. Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavien tulojen arviota nostetaan 15 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu rahasto-ohjelmakauden 1995—1999 sulkemisen pitkittymisestä ja sen aiheuttamasta loppuerien maksatuksien siirtymisestä vuodelta 2003 vuodelle 2004.

Arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksista korotetaan 203 milj. eurolla. Osinkotuloarviota korotetaan toteutuneiden kertymätietojen perusteella 210 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu Sampo Oyj:n arvioitua korkeammista osingoista. Suomen Pankin voiton tuloutus valtiolle vuonna 2004 toteutuu 12 milj. euroa talousarvion tuloarviota pienempänä. Arviota valtion liikelaitosten voiton tuloutuksista korotetaan 5 milj. eurolla.

Määrärahat

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan sitoutumista enintään 700 milj. euron tienrakennushankkeeseen sekä hallinnonaloille määrärahojen lisäyksiä nettomääräisesti 100 milj. euroa. Määrärahaehdotuksista 5,6 milj. euroa jää vaalikauden kehyksen ulkopuolelle sillä perusteella, että menoihin saadaan rahoitus EU:n budjetista. Valtionvelan korkomenot arvioidaan nettomääräisesti 210 milj. euroa varsinaisessa talousarviossa budjetoitua pienemmiksi.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
  2003
Tilinpäätös
2004
Hyväksytty
talousarvio
2004
Hallituksen
esitys
2004
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä 36 897 37 065 -110 36 954
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 4 653 2 782 -210 2 572
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
35 340 35 791 728 36 519
— Verotulot 30 263 30 343 505 30 848
— Muut tulot 5 077 5 448 223 5 671
Nettolainanotto ja velanhallinta 1 073 1 273 -839 435
— Nimellisarvoinen nettolainanotto 1 322 1 213 -839 375
— Velanhallinta -248 60 - 60

Tasapaino ja valtionvelka

Lisätalousarvioesityksen tuloiksi arvioidaan 728 milj. euroa ja määrärahojen vähennykseksi ehdotetaan 110 milj. euroa. Syntyvää 839 milj. euron ylijäämää, ehdotetaan käytettävän nettolainanoton vähentämiseen, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto vähenisi 1 213 milj. eurosta 375 milj. euroon. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2004 lopussa 63,7 mrd. euroa, mikä on 43,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen arvioidaan alenevan edellisestä vuodesta noin prosenttiyksiköllä.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vaalikauden kehyksestä toukokuussa 2003 tehdyn päätöksen mukaan vuoden 2004 määrärahakehys on 28 049 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarvion ja lisätalousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tehtyjen teknisten tarkistusten ja budjetin rakenteen muuttumista vastaavien korjausten jälkeen kehyksen suuruus vuodelle 2004 on 28 089 milj. euroa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kehykseen luettavien määrärahojen lisäykseksi 92 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa ja lisätalousarvioesityksessä kehykseen luettavia määrärahoja on vuodelle 2004 budjetoitu 27 864 milj. euroa, mikä jää 225 milj. euroa (ns. jakamaton varaus) kehysmäärärahatason alapuolelle.

Hallituksen tiedossa on jo lukuisia perusteltuja, mutta harkinnanvaraisia menotarpeita, joihin on kuitenkin vielä tässä vaiheessa suhtauduttu torjuvasti. Tällä tavalla menetellen hallitus pyrkii asettamaan kaikki menotarpeet yhtäläiseen asemaan ja samalla kertaa arvioitavaksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Silloin pystytään myös paremmin näkemään budjettitalouden kokonaistilanne vuonna 2004 ja varmistamaan se, että vuoden kuluessa ilmeneviin välttämättömiin, ennalta arvaamattomiin menoihin on riittävästi kehysväljyyttä.

Tie- ja rataverkko

Muurla—Lohja -moottoritien toteuttamiseen elinkaarimallilla ehdotetaan enintään 700 milj. euron sopimusvaltuutta. Kilpailutettavan 25 vuoden palvelusopimuksen arvioidaan sisältävän noin 335 milj. euroa rakennuskustannuksia, 36 milj. euroa kunnossapitokustannuksia ja 329 milj. euroa rahoituskustannuksia. Perusradanpitoon ehdotetaan 20 milj. euron määrärahalisäystä ja perustienpitoon 5 milj. euron lisäystä.

Rauhanturvaaminen

Kansainväliseen rauhanturvatoimintaan ehdotetaan myönnettäväksi lisämäärärahaa yhteensä 7 milj. euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu KFOR-operaation jatkumisesta ennakoitua suuremmalla vahvuudella, Suomen osaston vahventamisesta Afganistanissa sekä UNMEE-operaation jatkumisesta Etiopia-Eritreassa.

Kehitysyhteistyö

Varsinaisten kehitysyhteistyömenojen myöntö- ja sopimusvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 30 milj. eurolla nykyisestä 385 milj. eurosta 415 milj. euroon. Muutos johtuu valtioneuvoston 5.2.2004 tekemän kehityspoliittisen periaatepäätöksen linjauksista.

Rakennerahastot

Euroopan komissio jakaa tietyt tehokkuutta koskevat vaatimukset täyttäville tavoiteohjelmille ao. jäsenmaiden ehdotuksesta vuosille 2004—2006 suoritusvaraukseksi kutsuttua lisärahoitusta, jonka suuruus on yhteensä 4 % ohjelmien EU-kehyksestä. Suomi on tehnyt komissiolle esityksensä tavoite 2- ja 3 -ohjelmille suunnattavan suoritusvarauksen kohdentamisesta ohjelmien sisällä. Tavoite 1 -ohjelman osalta Suomen esitys on tarkoitus tehdä myöhemmin. Suoritusvarauksen vuoden 2004 osuuden johdosta ehdotetaan myöntämisvaltuuden lisäystä tavoite 2- ja 3 -ohjelmia varten yhteensä 39,2 milj. euroa. Lisäyksestä on valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuutta yhteensä 20,3 milj. euroa. Lisäyksestä on rakennerahastojen rahoitusosuuden myöntämisvaltuutta yhteensä 18,9 milj. euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusosuutta on 6,2 milj. euroa, mikä vastaa kolmannesta edellä mainittujen ohjelmien EAKR:n suoritusvarauksen kokonaismäärästä, ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusosuutta 12,6 milj. euroa, mikä vastaa puolta mainittujen ohjelmien ESR:n suoritusvarauksen kokonaismäärästä. Nykyiseen myöntämisvaltuuteen nähden merkittävimmät lisäykset ehdotetaan kohdennettavaksi sisäasiainministeriön, opetusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön pääluokkiin.

Suoritusvarauksesta aiheutuvan myöntämisvaltuuden lisäys
hallinnonaloittain, euroa
  Valtio Arvio EU-osuudesta
     
Sisäasiainministeriön hallinnonala 3 301 000 3 185 000
Opetusministeriön hallinnonala 4 501 000 5 525 000
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 181 000 191 000
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 3 434 000 2 855 000
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 229 000 188 000
Työministeriön hallinnonala 8 266 000 6 491 000
Ympäristöministeriön hallinnonala 369 000 461 000
Yhteensä 20 281 000 18 896 000

Yritysten investointi ja kehitämishankkeiden tukeminen

Työllisyystilanteen kohentamiseksi lähinnä Itä-Lapin ja Vakka-Suomen alueilla yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 4 milj. euron myöntämisvaltuutta ja 0,6 milj. euron lisämäärärahaa.

Maatilatalouden kehittämisrahasto

Maatilatalouden kehittämisrahaston resursseja maatalouden rakenteen kehittämiseen ja muihin kehittämistarpeisiin ehdotetaan lisättäväksi siirtämällä rahastoon 14,1 milj. euron määräraha.

Valtion asuntorahasto

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti, että asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaista korkotukea perusparannuslainoille voidaan myöntää myös vuonna 2004.

Ahvenanmaa

Siirrot Ahvenanmaalle kasvavat 14,1 milj. eurolla. Kasvu aiheutuu valtion tuloihin sidotun Ahvenanmaan tasoitusmaksun kasvusta 3,3 milj. eurolla, vuoden 2002 verotuksen perusteella maksettavan verohyvityksen kasvusta 4,7 milj. eurolla sekä ylimääräisestä 6,2 milj. euron määrärahasta maakunnalle sähkön varavoiman hankintaan.

Uusi palkkausjärjestelmä

Alueellisten ympäristökeskusten, opetusministeriön sekä eräiden sen hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen vuoksi.

Arvonlisäveromenot

Puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalojen arvonlisäveromenoihin ehdotetaan määrärahan mitoituksen tarkistuksen johdosta lisämäärärahaa.

Valtionvelan korot

Euromääräisen velan korkomenot ovat nettomääräisesti 210 milj. euroa arvioitua pienemmät johtuen alemmasta korkotasosta sekä vaihtuvakorkoisen velan osuuden kasvusta.

Eduskunnan vuodelle 2004 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 100 740 000 - 100 740 000
22. Tasavallan Presidentti 8 170 000 - 8 170 000
23. Valtioneuvosto 47 883 000 337 000 48 220 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 766 047 000 -2 395 000 763 652 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 670 566 000 - 670 566 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 442 578 000 633 000 1 443 211 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 073 256 000 34 746 000 2 108 002 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 5 344 524 000 13 502 000 5 358 026 000
29. Opetusministeriön hallinnonala 6 053 748 000 1 014 000 6 054 762 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 687 045 000 14 394 000 2 701 439 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 1 778 494 000 32 238 000 1 810 732 000
32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 964 018 000 684 000 964 702 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 9 364 061 000 3 255 000 9 367 316 000
34. Työministeriön hallinnonala 2 305 474 000 301 000 2 305 775 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 675 949 000 892 000 676 841 000
36. Valtionvelan korot 2 782 000 000 -210 000 000 2 572 000 000
Yhteensä 37 064 553 000 -110 399 000 36 954 154 000

Eduskunnan vuodelle 2004 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
  Osasto Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 30 343 017 000 505 000 000 30 848 017 000
12. Sekalaiset tulot 4 281 094 000 20 250 000 4 301 344 000
13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 1 021 853 000 203 000 000 1 224 853 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 145 100 000 - 145 100 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 35 791 064 000 728 250 000 36 519 314 000
         
Nettolainanotto ja velanhallinta (mom.15.03.01) 1 273 489 000 -838 649 000 434 840 000
Yhteensä 37 064 553 000 -110 399 000 36 954 154 000