Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       01. Valtiovarainministeriö
       03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
       05. Valtiokonttori
       07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset
       18. Verohallinto
       39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
       40. Tullilaitos
       52. Tilastokeskus
          60. Senaatti-kiinteistöt
          (70.) Hallinnon kehittämiskeskus
       80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
       81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot
       82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille
       84. Kansainväliset rahoitusosuudet
       90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille
       99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2003

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Kansainvälistynyt toimintaympäristö on lisännyt eri maiden talouskehityksen välisiä riippuvuuksia. EU-tasolla tapahtuva työskentely ei ole enää kansallisesta valmistelusta ja päätöksenteosta erillistä toimintaa vaan yhä enemmän kiinteä osa kokonaisuutta. On tärkeää, että Suomi ja valtiovarainministeriön hallinnonalan eri toimijat ovat tiiviisti mukana vaikuttamassa talouspolitiikan koordinaatioon ja linjauksiin, rahoitusmarkkinoiden kehittämislinjauksiin, verojärjestelmien kehittämiseen, tullipolitiikan, euroalueen tilastotoimen ja hyvän sekä tehokkaan julkisen hallinnon kehittämiseen.

Yhteiskunnan tietotekniikkariippuvuuden lisääntyessä kasvavat myös tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvät riskit. Näihin varautuminen edellyttää panostamista mm. tietoturvallisuuteen ja varajärjestelmiin. Valtiovarainministeriön hallinnonalan toiminta on erittäin informaatioteknologiaintensiivistä. Tietotekniikka ei ole enää ainoastaan toimistojärjestelmiä vaan sen ydin on yhä laajemmin verotuksen, ulkomaankaupan, tilastoinnin, valtion rahoituksen ja talouden, tutkimuksen ja talouspolitiikan substanssitoiminnassa.

Työikäinen väestö on jo nyt ikärakenteeltaan vanhaa ja työvoimasta poistuvien määrä ylittää lähivuosina ensimmäisen kerran työvoimaan tulevien määrän. Myös valtion organisaatioiden on kyettävä hallitsemaan henkilöstön ikääntymisen ja suuren vaihtuvuuden vaikutuksia lähivuosina. Valtiotyönantajan tulee samanaikaisesti parantaa kilpailukykyään ja huolehtia ikääntyvän henkilöstön osaamisen ja voimavarojen hyödyntämisestä. Arvioiden mukaan nykyisestä valtion henkilöstöstä poistuu 20 000 henkilöä vuosina 2003—2006. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelevästä reilusta 10 000 henkilöstä poistuu noin 15—20 % vuosien 2003—2006 aikana. Käytännössä poistuma voi olla suurempi, jos siirtymä muiden työnantajien palvelukseen kasvaa nykyisestä tasosta.

Kaikki edellä todettu korostaa edelleen relevantin ja ajantasaisen tutkimus- ja tilastotiedon saatavuutta ja hyödyntämistä koko valtiovarainministeriön hallinnonalan toiminnassa. Kvantitatiivisen tiedon ohella on tärkeää hyödyntää myös kvalitatiivista tietoa sekä näiden yhdistelmänä muodostaa kokonaisnäkemyksiä kehityssuunnista ja toimenpidevaihtoehdoista. Tietoperustan laatu ja saatavuus yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa on erityisen ajankohtainen vuoden 2003 keväällä käytävien hallitusohjelmaneuvotteluiden yhteydessä.

Alustavat tulostavoitteet

Valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toiminta tukee niitä päämääriä ja tavoitteita, jotka on esitetty talousarvion yleisperusteluissa. Valtiovarainhallinnon alustavat tulostavoitteet vuodelle 2003 ovat seuraavat:

Tasapainoinen ja kestävä kasvu

Talouspoliittisen valmistelun päätavoite on vakauden ja kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi tarvittavien rakenneuudistusten täsmentämisessä. Tähän liittyvät tavoitteet koskevat työllisyysasteen nostoa sekä työn tuottavuuden positiivista kehittymistä. Paitsi kansallisesti, niin Suomi pyrkii myös euroryhmän jäsenenä vaikuttamaan euroalueen talouspolitiikan suuntaamiseen.

Valtiontalouden rakenteellisen ylijäämän saavuttaminen on edelleen keskeinen tavoite erityisesti valtion velan alentamisen, ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden ja kokonaisuutena julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta. Tavoitteen toteuttaminen nojautuu vuosittain hyväksyttäviin nelivuotisiin määrärahakehyksiin ja niiden pohjalle rakentuviin vuotuisiin talousarvioihin.

Verotuksen kokonaisuuden osalta on keskeisenä tavoitteena kilpailukykyisen ja neutraalin verojärjestelmän sekä veropohjien tiiviyden varmistaminen. Verotuksen osalta tullaan tarkastelukaudella käymään laajaa keskustelua sen rakenteesta ja tasosta. Keskeisiä teemoja tulevat olemaan tulo- ja varallisuusverotuksen kehittämistarpeet kansainvälisen verojärjestelmän ja talouden sekä kotimaisten tekijöiden taholta tulevien haasteiden näkökulmasta.

Suomen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin, lainsäädännön ja markkinaoperaatioiden volyymien nopea kehitys jatkuu yhteisen rahan käyttöönoton myötä, kun rahoitusmarkkinat yhdenmukaistuvat. Kehitys heijastuu suoraan euroalueen pörssien, arvopaperien selvityskeskusten, pankkien ja sijoituspalveluja tarjoavien yritysten kilpailuolosuhteisiin ja markkinoiden rakenteisiin. Rahoitusmarkkinoiden osalta tavoitteena on vakauden edistäminen ja mahdollisiin ongelmiin varautuminen.

Valtiontalouden ohjaus

Tavoitteena on, että valtion lainanotto ja valtionvelan hoito sekä valtion kassavarojen sijoittaminen toteutetaan mahdollisimman edullisesti hyväksytyllä riskitasolla kussakin markkinatilanteessa. Rahoitustoimenpiteet toteutetaan tehokkaasti kattavaan analyysiin perustuen. Riskienhallinnan kehittämisessä rahoitusriskiasemaa tarkastellaan kokonaisuutena nettovelkanäkökulmasta. Valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa kehitetään monipuolistamalla sijoituskohteita. Tavoitteena on luoda rahastolle pitkäntähtäimen suuntaviivat, joiden pohjalta määritellään edelleen sijoitushorisontti. Tavoitteena on myös parantaa eläkerahaston toiminnan läpinäkyvyyttä.

Valtiontalouden tilinpäätös- ja kertomusmenettelyä kehitetään suunnittelukaudella tavoitteena parantaa tulosvastuun ja tilivelvollisuuden toteutumista. Tämän mukaisesti julkisesti saatavilla oleva raportointi valtion toimintayksiköiden toiminnasta korostaa valtionhallinnon vastuuta toiminnastaan hallinnon asiakkaille ja kansalaisille. Seurantaa ja raportointia kehitetään voimakkaasti sähköisiin välineisiin tukeutuen.

Verotuksen toimeenpano

Verohallinto kerää ja välittää tehtäviinsä kuuluvat verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille oikeamääräisinä, oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti. Veronmaksajia palvellaan siten, että he suoriutuvat mahdollisimman vaivattomasti lakimääräisistä velvoitteistaan. Verohallinto luovuttaa verotustietoja niiden saantiin oikeutetuille asiakkaille.

Verotuksen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta edistetään mm. verotusmenettelyn ohjausta kehittämällä, asiakasanalyysin hyödyntämistä lisäämällä sekä ylläpitämällä ja kehittämällä verotuksen eri osa-alueiden asiantuntijaverkostoja. Vuosina 2000—2002 suoritettujen henkilöverotuksen ja yritysverotuksen oikeellisuus- ja yhdenmukaisuustutkimusten tuloksia hyödynnetään ohjausjärjestelmän ja palvelujen kehittämistyössä.

Verovalvonnassa toiminnan painopistealueena ovat veroja kerryttävä verovalvonta ja harmaan talouden torjunta. Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuudessa tavoitteena on, että kokonaispoikkeama voi olla enintään 11 prosenttia maksuunpannuista veroista ja maksuista.

Verohallitus jatkaa vuonna 2001 aloitettua verotusprosessien kehittämistyötä. Tavoitteena on kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja henkilöstön rekrytointitarpeen rajoittamiseksi rationalisoida verotusprosesseja siten, että verotustyössä hyödynnetään yhä enenevässä määrin automaattisia menettelyjä, asiakkaiden kohdevalikointia ja sähköistä tiedonsiirtoa. Selvitystyön valmistuttua tehdään esitykset käynnistettävistä kehittämishankkeista ja niiden rahoituksesta.

Tullitoimi ja sisämarkkinoiden toimivuus

Fiskaalisissa tehtävissään tullilaitos pyrkii määräämään tullit, verot ja maksut oikein ja yhdenmukaisesti sekä enenevässä määrin automaattisia menettelyjä hyödyntäen.

Ulkomaankaupan edistämistehtävissään tullilaitos pyrkii edistämään ulkomaankaupan sujuvuutta kehittämällä kustannustehokkaita tullimenettelyjä ja -toimenpiteitä sekä parantamaan asiakaspalvelua sekä tukemaan yhteisön pyrkimyksiä kehittää tulliyhteistyötä Venäjän federaation kanssa sekä kehittämään eteläisen ja itäisen rajan logistiikkaa ja lähialueyhteistyötä. Tähän liittyen tavoitteena on talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemän linjauksen mukaisesti valmistella rajanylityspaikkojen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen yhteistyönä niin, että ylityspaikat voidaan avata vuoden 2004 alusta lukien. Tavoitteena on myös luotettavien, monipuolisten ja ajantasaisten ulko- ja sisäkaupan tilastojen tuottaminen.

Yhteiskunnan suojaamisen osalta tavoitteena on torjua korkeasti verotettuihin tuotteisiin kohdistuvia yhteisö- ja veropetoksia sekä muuta talousrikollisuutta harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaohjelman tavoitteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Edelleen tavoitteena on voimavaroja suuntaamalla suojata yhteiskuntaa erityisesti huumeiden, aseiden, ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden sekä ympäristölle vaarallisten tuotteiden maahantuonnin estämiseksi. Yhteiskunnan suojaamisen osalta tavoitteena on myös toteuttaa terrorisminvastaisia toimenpiteitä EU:ssa yhteisesti päätettävien suuntaviivojen ja toimien mukaisesti.

Tuloksellinen julkinen hallinto

Tavoitteena on, että käynnissä olevan, hallituksen asettaman valtion keskushallintohankkeen tuloksena syntyviä ehdotuksia toteutetaan tulevan hallituksen päättämien toimenpiteiden pohjalta.

Valtiovarainministeriössä käynnistetään hanke valtionhallinnon kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on parantaa valtionhallinnon kykyä suoriutua tehtävistään ottaen huomioon kiristyvä rahoitus ja kilpailu työvoimasta sekä tarjoutuvat uudistamismahdollisuudet. Hanke kannustaa valtionhallinnon organisaatioita arvioimaan ja uudistamaan rakennettaan, toimintatapojaan, palvelujaan ja resurssejaan suhteessa tieto- ja viestintäteknologian sekä kehittyvien hallinto-, ohjaus- ja palvelutuotantomallien haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Hanke myös edistää uudistustyötä tukevien kannustimien kehittämistä, käynnistää tavoitteensa mukaisia kehittämistoimia sekä tekee valtionhallinnon kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävän toimeenpano-ohjelman.

Valtioneuvoston elokuussa 2001 hyväksymä valtion henkilöstöstrategia linjaa keskeiset toimenpiteet valtiotyönantajan kilpailukykyvyn vahvistamiseksi. Keskeinen osa valtion henkilöstöstrategiaa on palkkausjärjestelmien uudistaminen. Tavoitteena on, että suurin osa valtion virastoista on ottanut uuden palkkausjärjestelmän käyttöön vuoden 2003 aikana. Uudistus aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka toteutuvat sopimusten 3—5 vuoden siirtymäkaudella. Rahoitukseen käytetään yleisiin sopimuksiin perustuvat järjestelyvarat ja vastaavat erät, mutta osa jää työnantajan muutoin rahoitettavaksi. Tämä työnantajan osuus rahoitetaan olemassa olevilla toimintamenomäärärahoilla tai tarvittaessa osittain erillisellä talousarviorahoituksella. Muiden palkkakilpailukyvyn parantamiseksi tarvittavien toimenpiteiden rahoitus otetaan huomioon sopimuskorotusten talousarviokäsittelyssä. Henkilöstövoimavarojen oikeasuhtaisen mitoittamisen menettelyä kehitetään ja laajennetaan osana kehys- ja talousarviomenettelyjä.

Niin kutsutussa Puron työryhmässä marraskuussa 2001 tehtiin sopimus yksityisalojen eläkejärjestelmien kehittämisestä tavoitteena myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2—3 vuodella ja sopeuttaa eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan jatkuvaan kasvuun. Tavoitteena on Puro -sopimuksen sisällön sovittaminen valtion eläkejärjestelmän kokonaisuuteen.

Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) ja sähköinen asiointi ovat merkittävässä roolissa myös valtiovarainministeriön hallinnonalan kaikkien virastojen ja laitosten toiminnassa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian painopiste on sen toimintalähtöisessä hyödyntämisessä. Siihen liittyy merkittäviä aineellisia ja aineettomia investointeja, joiden hyötyjä ja vaikutuksia tulee arvioida systemaattisesti. ICT:n ja sähköiseen asiointiin liittyvien investointien lähtökohtaisina tavoitteina ovat sekä toiminnan laatutason että kustannustehokkuuden paraneminen.

Tilastotoimi ja talouden tutkimus

Tilastoja kehitetään Euroopan unionin ja erityisesti talous- ja rahaliiton tietotarpeista ja velvoitteista johtuvista syistä. Kansantalouden tilinpidon uudistus ESA-95 mukaiseksi saatetaan loppuun ja tähän liittyen palvelualojen hintaindeksijärjestelmän sekä muiden rahaliiton tietotarpeita palvelevien tilastojen, erityisesti julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän ja useiden muiden suhdannetilastojen kehittämistä ja nopeuttamista jatketaan. Tilastokeskuksen tarjoamia standardipalveluja siirretään verkkopalveluiksi. Maksuttomana kollektiivipalveluna tarjotaan keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston tiedot.

Tutkimustyön painopisteiden asettelussa otetaan huomioon kansantalouden tarve sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön globalisaation ja Euroopan integraatiokehityksen myötä. Tutkimuksen alueella keskeisiä kysymyksiä ovat väestön ikärakenteen muutos, verokilpailu ja julkisen talouden pitkän ajan rakenteellisen tasapainon ylläpitäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuksen ja inhimillisen pääoman rooli yritysten strategisena kilpailutekijänä ja sen vaikutukset julkiseen talouteen on tutkimusalue, jolla on yhtymäkohtansa rakenteellisen työttömyyden selvittämisessä.

Yleisen tasapainon mallit ovat muodostuneet keskeisiksi rakenne- ja kestävän kehityksen politiikan analyysin ja vaikutusarvioiden työvälineiksi. Tavoitteena on kehittää dynaaminen yleisen tasapainon malli talouspolitiikan toimenpiteiden keskipitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi.

Valtiovarainhallinnon toimialaan kuuluvan omaisuuden hallinta

Ministeriön ohjausvastuulla olevat yhtiöt harjoittavat rahoitus- ja vakuutustoimintaa, teollisuutta, sijoitustoimintaa (erityisesti kiinteistösijoituksia) ja palvelutuotantoa. Valtiovarainministeriö toteuttaa omistajaohjausta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että ministeriön vastuulla olevat valtion yhtiöt ja osakkuusyhtiöt saavuttavat toimialan keskitasoa korkeamman pääoman tuottotason. Valtion omaisuuden myynnistä päätetään tapauskohtaisesti eduskunnan myöntämin valtuuksin.

Valtion kiinteistöomaisuutta koskevia hallinnansiirtoja ja omistusjärjestelyjä on toteutettu vuonna 1998 hyväksytyn valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden tultua toteutetuiksi tarkoituksena on käynnistää valtion toimitilastrategian laatiminen. Tavoitteena on tehostaa toimitilahallintoa, parantaa uusien ja peruskorjattavien toimitilojen suunnitteluperiaatteita ja -perusteita, selkiyttää kumppanuusajattelun pohjalta Senaatti-kiinteistöjen roolia toimitilapalvelujen tuottajana sekä lisätä toimitilakustannustietojen hyväksikäyttöä suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Hallinnonalan ohjaus ja yhteistyö

Hallinnonalan ohjauksen lähtökohtana on yhteiskunnan ja asiakkaiden näkökulmasta positiivisten vaikutusten ja tulosten aikaansaaminen. Tulosten ohella kiinnitetään huomiota myös tulokselliselle toiminnalle edellytyksiä luoviin näkökulmiin kuten resursseihin, prosesseihin ja henkilöstön osaamiseen ja uudistumiseen. Vuoden 2003 osalta ovat erityisinä tavoitteina hallinnonalalle laadittavan hankintastrategian toteuttaminen sekä internet-pohjaisen tuloksellisuuden raportointijärjestelmän kehittäminen.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
  1000 €%







01.
Valtiovarainministeriö
24 387
31 533
83 296
51 763
164
03.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
3 250
3 468
3 702
234
7
05.
Valtiokonttori
37 222
33 230
35 269
2 039
6
07.
Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset
2 597 549
2 728 543
2 886 044
157 501
6
18.
Verohallinto
308 113
318 046
316 030
- 2 016
- 1
39.
Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
176 104
167 782
170 303
2 521
2
40.
Tullilaitos
104 560
111 227
119 157
7 930
7
52.
Tilastokeskus
35 378
36 458
36 533
75
0
80.
Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
11 528
9 783
9 705
- 78
- 1
81.
Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot
760 530
831 380
9 330
- 822 050
- 99
82.
Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille
18 227
7 038
7 060
22
0
84.
Kansainväliset rahoitusosuudet
3 120
1 488
1 488


90.
Suomen maksuosuudet Euroopan unionille
1 112 637
1 348 000
1 376 000
28 000
2
99.
Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot
1 533
60 965
3 750
- 57 215
- 94

Yhteensä
5 194 138
5 688 941
5 057 667
- 631 274
- 11

 Henkilöstön kokonaismäärä10 58010 73010 760