Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Tasavallan presidentti
     22. Eduskunta
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetusministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
       10. Hallinto
       20. Teknologiapolitiikka
       30. Yrityspolitiikka
       40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
       50. Kansainvälistymispolitiikka
       60. Energiapolitiikka
       70. Omistajapolitiikka
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     34. Työministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot
     37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2003

32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2003 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2003 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan kaikkien yksiköiden kanssa hallituksen elinkeinopoliittisia tavoitteita. Elinkeinopolitiikalla vaikutetaan erityisesti yritysten toimintaympäristön laatuun. Uuden talouden keskeisiä haasteita ovat erityisesti osaamisen ja teknologian kehittäminen, jotka tähtäävät yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Käynnissä oleva alueellinen muutos korostaa alueellisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi työvoiman nopea ikääntyminen tuo haasteeseen oman ulottuvuutensa. Talouden rakenteiden muuttuessa yhä keskeisempään rooliin nousevat yritysten ja työntekijöiden valmiudet hyödyntää uusia avautuvia mahdollisuuksia.

Kansallinen ilmastostrategia annettiin eduskunnalle selontekona maaliskuussa 2001. Strategia tähtää Suomelle asetettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteiden täyttämiseen. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että energian käyttöä tehostetaan merkittävästi ja että uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä lisätään tuntuvasti. Sähkönhankintaa koskevilla ratkaisuilla on myös suuri merkitys päästöjen vähentämisessä.

Teknologiapolitiikalla kehitetään innovaatioympäristöä, joka mahdollistaa elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn pitkäjänteisen parantamisen. Elinkeinorakenteen monipuolistamista jatketaan tehostamalla tutkimustulosten hyödyntämistä ja parantamalla uusien yritysten perustamis- ja kasvuedellytyksiä. Ministeriö vahvistaa teknologiapolitiikan ja -rahoituksen vaikuttavuuden arviointityötä.

Yrittäjyyden edistämisessä huomio kiinnitetään yritysten toimintaympäristön laatuun, yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luomiseen, markkinoille pääsyn varmistamiseen ja aloitusvaiheessa olevien yritysten kasvun edistämiseen.

Valtio harjoittaa aktiivista ja pragmaattista omistajapolitiikkaa pyrkien hoitamaan yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti. Valtion omistamien yhtiöiden tulee toimia tehokkaasti ja kannattavasti. Tavoitteena on saada valtion sijoituksille hyvä tuotto ja arvonnousu sekä tehdä yhtiöistä kiinnostavia myös yksityisille sijoittajille. Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden corporate governancen eli hyvän hallintotavan kehittäminen on keskeisessä asemassa ministeriön omistajapolitiikan toteuttamisessa.

Kansainvälistymisen edistämisellä turvataan Suomen etuja globaaleilla markkinoilla. Vientiä ja kansainvälistymistä tukevia toimia suunnataan asiasta valmistuneen mietinnön suositusten mukaisesti.

Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja edistetään tehokkaasti toimivien ja terveiden tuote- ja palvelumarkkinoiden muotoutumista. Elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys on esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy.

Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2003 ovat seuraavat:

Tulostavoitteita seurataan asetettujen arviointikriteerien mukaisesti.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
  1000 €%







10.
Hallinto
113 926
111 791
171 324
59 533
53
20.
Teknologiapolitiikka
489 404
500 940
494 140
- 6 800
- 1
30.
Yrityspolitiikka
160 913
168 563
204 258
35 695
21
40.
Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
14 711
15 698
17 283
1 585
10
50.
Kansainvälistymispolitiikka
57 636
57 127
57 842
715
1
60.
Energiapolitiikka
20 245
19 864
22 873
3 009
15
70.
Omistajapolitiikka
61 389
1 382
7 942
6 560
475

Yhteensä
918 224
875 365
975 662
100 297
11

 Henkilöstön kokonaismäärä6 7006 7406 700