Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
       11. Verot ja veronluonteiset tulot
         01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
         04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 0

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 44,0 mrd. euroa vuonna 2018. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 4,4 % vuodelle 2017 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymään vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2018 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2018

Merkittävä osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2018 hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä palkansaajamaksujen korotusten kompensoimiseksi. Veronkevennyksen rahoittamiseksi alkoholin sekä lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään.

Ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa jatketaan. Parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa.

Tupakkaveron korotuksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2018—2019. Korotukset toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2018 tupakkaveroa korotetaan kaksi kertaa, 1.1.2018 ja 1.7.2018. Autoverotusta kevennetään hallitusohjelman ja jo aiemmin säädetyn mukaisesti yhteensä noin 182 milj. eurolla vuosina 2016—2019. Alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla v. 2018. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti poistetaan varainsiirtovero tietyissä yhtiömuodon muutoksissa.

Kunnille kompensoidaan verotuksen kautta 60 milj. euroa kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen vaikutusta. Kompensaatio toteutetaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2018 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2018 (milj. euroa)

 Vaikutus
vuonna 2018
Vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatulovero  
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti-113-123
— työn verotuksen keventäminen -174-190
— solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen jatkaminen2830
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen1617
— määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen1820
— yleisradioveron rakennemuutos-4-7
Yhteisövero  
— kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen kompensaatio-53-60
Valmisteverot  
— alkoholiveron korotus90100
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veronkorotus1)4652
— tupakkaveron korotus2)1768
— rataveron poisto ja väylämaksun puolitus-55-55
Autovero  
— autoveron alennus3)-50-50
Varainsiirtovero (ml. vaikutus yhteisöveron sekä ansio- ja pääomatuloveron tuottoon)  
— varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa-1-7
Yhteensä-235-205
— josta verotuottoa lisäävät215287
— josta verotuottoa vähentävät-450-492

1) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat vuositasolla 45 milj. euroa.

2) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2018 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2017. Vuoden 2018 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2018 on 17 milj. euroa.

3) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2015—2018 (milj. euroa)

 2015
tilinpäätös
2016
tilinpäätös
2017 TA + I LTA2018
esitys
     
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot12 59713 26113 40014 498
Liikevaihtoon perustuvat verot17 57018 06518 29718 896
Valmisteverot6 8117 1957 1907 378
Muut verot ja veronluonteiset tulot2 9633 2673 2663 225
Yhteensä39 94141 78742 15343 997

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2017 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

 201620172018
    
Sektoreittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,143,242,2
Valtio21,020,920,5
Kunnat10,210,19,7
Soturahastot12,912,211,9
    
Verolajeittain: 
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä44,143,242,2
Välittömät verot16,817,016,5
Tuotannon ja tuonnin verot14,414,013,8
Sosiaalivakuutusmaksut13,012,211,9
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty yli 180 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2018 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 26,8 mrd. euroa, josta 17,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2017 ja 2018. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2018 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen korottaminen ansiotuloverokevennyksen yhteydessä. Työnantajien tarjoaman koulutuksen verovapaus on uusi verotuki, mutta sille ei pystytä laskemaan euromääräistä arviota. Lisäksi verotuista määräaikainen lapsivähennys ja muuttotavarana tuotujen autojen veroton maahantuonti päättyvät vuoden 2017 lopussa.

Verotuet 2017 ja 2018

 Tunnistetut
verotuet
2017,
kpl
Lasketut
verotuet
2017,
kpl
2017,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2018,
kpl
Lasketut
verotuet 2018,
kpl
2018,
milj. euroa
       
Henkilöverotus534217 005534117 540
Elinkeinoverotus27128692712891
Maa- ja metsätalouden verotus207114207117
Varainsiirtoverotus1242 0991242 099
Kiinteistöverotus7561575615
Perintö- ja lahjaverotus15132401513240
Arvonlisäverotus20173 01420173 068
Valmisteverotus26252 18526242 206
Sosiaalivakuutusmaksut60ei voida laskea60ei voida laskea
Yhteensä18612526 14118612326 776

Osaston tuloarviot

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot14 498 000075 00014 573 000
01.Ansio- ja pääomatuloverot9 511 00098 0009 609 000
02.Yhteisövero4 194 00004 194 000
03.Korkotulojen lähdevero73 000-23 00050 000
04.Perintö- ja lahjavero720 0000720 000
04.Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut18 895 700109 00068 30019 073 000
01.Arvonlisävero17 911 000109 000104 00018 124 000
02.Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero813 000-41 000772 000
03.Apteekkivero171 7005 300177 000
08.Valmisteverot7 378 000048 0007 426 000
01.Tupakkavero1 042 00048 0001 090 000
04.Alkoholijuomavero1 487 0001 487 000
05.Virvoitusjuomavero151 000151 000
07.Energiaverot4 683 0004 683 000
08.Eräiden juomapakkausten valmistevero15 00015 000
10.Muut verot3 122 00065 00040 0003 227 000
03.Autovero911 00065 000976 000
05.Varainsiirtovero786 00040 000826 000
06.Arpajaisvero235 0000235 000
07.Ajoneuvovero1 174 0001 174 000
08.Jätevero16 00016 000
19.Muut veronluonteiset tulot118 281-1 3901 477118 368
03.Ratavero4 8704 870
04.Eräät viestinnän maksut20 3691 47721 846
05.Eräät liikenteen maksut28 900-1 39027 510
06.Väylämaksut47 40047 400
08.Öljyjätemaksu4 0004 000
09.Muut verotulot6 0006 000
10.Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 7953 795
11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut2 9472 947
 Yhteensä44 011 981172 610232 77744 417 368

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Selvitysosa: Verojen kohdentamisperusteena on valtion talousarviosta annetun asetuksen 5 a §:n mukaan maksuperuste. Verohallinnon verotuksessa käyttämän valmisohjelmiston suoriteperusteisuutta käyttävistä ominaisuuksista johtuen osa sillä käsiteltävistä verotapahtumista kirjautuu talousarviokirjanpitoon muulla kuin maksuperusteella. Tästä syystä talousarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin on sisällytetty eduskunnan päätöksellä asetuksesta poikkeava kohdentamisperuste.

Ansio- ja pääomatuloveron sekä yhteisöveron säännönmukaisen verotuksen oikaisut kirjataan maksuperusteisesti, mutta muut oikaisut kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella. Näiden momenttien osalta tarkennukset aiheutuvat Verontilityslain 3 §:n kertymisjakson ja tilitysajankohdan määrittelystä.

Korkotulojen lähdeveron, perintö- ja lahjaveron, arvonlisäveron, eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan veron, arpajaisveron ja apteekkiveron tapauksessa tuloarviot budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.