Talousarvioesitys 0
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Selvitysosa:Kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen, joka on keskeistä myös väestönkasvun hillinnässä, sekä koulutus ja ilmastotoimet. Suomi ajaa tavoitteitaan myös EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa ja YK-järjestöissä. Suomi edistää tehokkaasti suomalaisten yritysten osallistumista EU:n Global Gateway -aloitteen puitteissa rahoitettaviin investointihankkeisiin.
Suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia kehitysmaissa sekä yritysten edellytyksiä hakea rahoitusta YK:lta, EU:lta ja kehitysrahoituslaitoksilta edistetään ja lisätään suomalaisten yritysten hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja kehityssijoituksissa. Painotetaan kehityspoliittisia finanssisijoituksia, joilla edistetään pääomien kohdistumista yritystoimintaan. Kehitysrahoituksen eri muodot täydentävät toisiaan. Tuloksellisen kehityspolitiikan saavuttamiseksi tarvitaan sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta.
Kehittyvissä maissa edistetään suomalaista osaamista hyödyntävää kestävää metsätaloutta ja metsityshankkeita sekä muita hankkeita, jotka parantavat paikallisia elinoloja ja kasvattavat globaalia hiilinielua.
Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista painottaen kaikkein haavoittuvimpien auttamista. Tavoitteena on myös edistää ja kasvattaa suomalaista rauhanvälitysosaamista myös yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Kaikessa tuessa otetaan huomioon oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruptiontorjunta.
Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään.
Arvion mukaan valtio kohdistaa kehitysyhteistyöhön, mukaan lukien eri ministeriöiden laskennalliset osuudet, yhteensä 1,2 mrd. euroa v. 2024, mikä vastaa noin 0,42 prosenttia bruttokansantulosta.
Jatketaan kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamista tulosohjauksen avulla. Edistetään tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, riskienhallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia.
Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
| 2022 | 2023 ennakoitu |
2024 tavoite |
|
| Edistetään ilmastotoimia, erityisesti kestävää metsätaloutta ja metsitystä (milj. euroa) | 212 | 350 | 330 |
| Tuetaan tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta (milj. euroa) | 62 | 67 | 67 |
| Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuki (milj. euroa) | 87 | 88 | 88 |
| Humanitaarinen apu ml. Ukraina (osuus kehitysyhteistyöstä, %) | 16 | 13 | 16 |
| Kehittyvien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tuetaan toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa (osuus kehitysyhteistyöstä, %) | 49 | 47 | 50 |
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 20221) | 2023 | |
| Määrärahat yhteensä | 817,7 | 881,2 | 886,3 | 988,7 | 1 082,3 | 1 257,0 | 1 274,7 | 1 177,4 |
| Maksatukset | 955,7 | 961,4 | 832,8 | 1 010,1 | 1 121,4 | 1 214,1 | 1 534,3 | |
| %-osuus BKTL:sta | 0,44 | 0,43 | 0,36 | 0,42 | 0,47 | 0,47 | 0,57 |
1) Maksatukset ja BKTL-osuus ovat ennakkotietoja.
Suomen julkinen kehitysyhteistyö sisältää varsinaisen kehitysyhteistyömomentin ja laina- ja sijoitusmuotoisen momentin lisäksi muita kehitysyhteistyöksi raportoitavia eriä eri ministeriöiden hallinnonaloilta. Merkittävimpinä erinä valtiovarainministeriön EU-jäsenmaksun velvoittavat rahoitusosuudet sekä useamman ministeriön alaiset pakolaiskulujen kehitysyhteistyökelpoiset osuudet.
Valtion kehitysyhteistyöksi laskettavat menot vuonna 2024 hallinnonaloittain (1 000 euroa), arvio
| Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 | 621 699 |
| Ulkoministeriön hallinnonalan muilla momenteilla | 231 015 |
| Sisäministeriön hallinnonalalla | 75 509 |
| Valtiovarainministeriön hallinnonalalla | 232 536 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla | 9 028 |
| Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla | 287 |
| Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 1 614 |
| Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 32 274 |
| Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 4 442 |
| Ympäristöministeriön hallinnonalalla | 515 |
| Yhteensä | 1 208 920 |
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
| 2024 talousarvio | — |
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 tilinpäätös | — |
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 628 586 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa
4) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen
5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen.
Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 203 979 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 138 639 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | 30 655 000 |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 56 101 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 83 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 5 312 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 1 950 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 87 950 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 21 000 000 |
| Yhteensä | 628 586 000 | |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 6 887 000 euroa.
Vuoden 2024 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 463 914 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)
| 1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 235 558 000 |
| 2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 97 727 000 |
| 3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
| 4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 52 339 000 |
| 5. | Humanitaarinen apu | 24 000 000 |
| 6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot | 2 290 000 |
| 7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 5 200 000 |
| 8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 31 200 000 |
| 9. | Korkotuki-instrumentti | 15 600 000 |
| Yhteensä | 463 914 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028— | Yhteensä vuodesta 2024 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2024 tehdyt sitoumukset | 493 105 | 365 198 | 242 280 | 135 041 | 375 792 | 1 611 416 |
| Vuoden 2024 sitoumukset | 104 372 | 141 143 | 132 160 | 82 239 | 463 914 | |
| Menot yhteensä | 493 105 | 469 570 | 383 423 | 267 201 | 462 032 | 2 075 330 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 203 979 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 235 558 000 euroa.
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamistavoitteisiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 138 639 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 97 727 000 euroa.
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat vuonna 2024 päättyvät maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Ukraina, Tansania, Mosambik, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee ohjelmia tai hankkeita myös seuraavilla alueilla: Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, Palestiinalaisalue, eräät alueelliset hankkeet Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Maaohjelmien määrä ja taso määritellään uudelleen vuoden 2024 aikana. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea tai hankemuotoista tukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahalla voidaan hankkia asiantuntijapalveluita ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun toiminnan kannalta merkittävien maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin sekä kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 30 655 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 56 101 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 52 339 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten sekä muiden monenkeskisten järjestöjen muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 83 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 24 000 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 5 312 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 2 290 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään mm. kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta ja korruption vastaista työtä sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 1 950 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 5 200 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja tuetaan evaluointitoiminnan kehittämistä ja evaluointiedon hyödyntämistä ulkoministeriössä ja sen yhteistyökumppanien parissa.
Sisäinen tarkastus arvioi ja antaa suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi kehitysyhteistyössä.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 87 950 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 31 200 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehittyvien maiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten järjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.
Ohjelmatukijärjestöille myönnettyä määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun kumppanimaiden tai -alueiden kohdatessa äkillisen kriisin tai katastrofin.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan valtionavustuslain mukainen vaatimus omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 21 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2024 jälkeisille vuosille yhteensä 15 600 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehittyviin maihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehittyville maille (Public Sector Investment Facility).
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 25 143 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 603 443 000 euroa.
Momentin määrärahasta on valtuuksilla sidottu arviolta 11 500 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinen NDICI (siirto momentille 28.92.69) | -6 036 |
| Hauraiden tilanteiden kehitysyhteistyö (siirto momentille 24.10.66) | -2 050 |
| Kehitysyhteistyön rahoituksen vähentäminen (HO 2023) | -80 000 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan-suurlähetystössä (siirto momentilta 24.30.69) | 111 |
| Tuki Ukrainalle; kertaluonteinen lisäys | -20 000 |
| Tuki Ukrainalle (HO 2023) (siirto momentille 24.30.66) | -38 000 |
| Yhteistoimintahankkeiden menot | 4 016 |
| Tasomuutos | 57 533 |
| Yhteensä | -84 426 |
| 2024 talousarvio | 628 586 000 |
| 2023 talousarvio | 713 012 000 |
| 2022 tilinpäätös | 774 505 000 |
67. Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 904 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.
Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahasta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille ja Oikeusvaltiokeskukselle. Demo Finland on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö ja edistää moniarvoista demokratiakehitystä. Oikeusvaltiokeskus on Helsingin yliopiston verkostomainen toimija, joka tukee oikeusvaltioperiaatteiden vahvistamista kehitysmaissa Suomen kehityspolitiikan mukaisesti. Keskus myös kokoaa yhteen suomalaista oikeusalan asiantuntemusta tavoitteena edesauttaa Suomen kansainvälistä verkostoitumista oikeusvaltiokysymyksissä.
Momentilta myönnettävään rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistävät toimijat | -100 |
| Oikeusvaltio- ja demokratiatehtävien hoito (siirto momentille 24.01.01) | -56 |
| Yhteensä | -156 |
| 2024 talousarvio | 2 904 000 |
| 2023 talousarvio | 3 060 000 |
| 2022 tilinpäätös | 3 000 000 |
69. Tuki Ukrainalle (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 57 821 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Ukrainaa tukeviin kahden- ja monenvälisiin hankkeisiin, ml. alueelliset hankkeet
2) humanitaariseen apuun Ukrainalle
3) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja näitä vastaavien organisaatioiden Ukraina-hankkeisiin ja näissä toimivien rahastojen tukemiseen
4) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
5) Ukrainan tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja Suomen Kiovan-suurlähetystön turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on toteuttavien hankkeiden kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti.
Määrärahaa käytetään Ukrainan tukemiseen ml. humanitaarisen tilanteen, yhteiskunnan kriittisten toimintojen, materiaalisten tarpeiden sekä pitkän aikavälin kehitysyhteistyön tukemiseen sekä Suomen Kiovan-suurlähetystön paikallisen yhteistyön hankkeisiin. Määrärahaa käytetään myös Ukrainan jälleenrakennuksen valmistelun ja toteuttamisen tukemiseen. Määrärahaa voidaan kohdentaa käytettäväksi alueellisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin vastaamiseksi ja ukrainalaisten tukemiseksi.
Määrärahasta rahoitetaan sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, virastoille, korkeakouluille, toisen asteen oppilaitoksille, kaupungeille ja kunnille sekä säätiöille.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 54 821 000 euroa. Kulutusmenot pitävät sisällään edustuston turvallisuus- ja kiinteistömenot.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan-suurlähetystössä (siirto momentille 24.01.01) | -68 |
| Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan-suurlähetystössä (siirto momentille 24.30.66) | -111 |
| Tuki Ukrainalle (HO 2023) | 20 000 |
| Tuki Ukrainalle (HO 2023) (siirto momentilta 24.30.66) | 38 000 |
| Yhteensä | 57 821 |
| 2024 talousarvio | 57 821 000 |
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 10 000 000 |
| 2023 talousarvio | 10 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 9 999 910 |
89. Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 69 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sijoituksiin rahastoihin ja muihin rahoitusvälineisiin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
3) enintään 150 000 euroa laina - ja sijoitustoiminnasta aiheutuvien neuvonantajapalveluiden sekä oikeudellisten palveluiden kustannusten maksamiseen.
Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta (laki valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta 449/1988 4 §).
Valtion erityistehtäväyhtiölle Finnfundille voidaan myöntää lainoja, jotka valtiolla on oikeus muuntaa yhtiön osakkeiksi ja jotka ovat etuoikeusasemaltaan alisteisia yhtiöiden muille vieraan pääoman ehtoisille lainoille. (Laki valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtion-takuusta 449/1988 4 a §.)
Lainoja Kansainväliselle kehitysrahastolle (IDA) ja Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD), myönnettäessä voidaan luopua lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 5 §:n edellyttämästä lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta sekä lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 8 §:n, valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun valtioneuvoston asetuksen (450/1988) 5 ja 7 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 ja 12 §:n säännöksiä matalammasta viivästys- ja lisäkorosta tai niiden perimättä jättämisestä.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.
Kehityspoliittiset lainat raportoidaan noin 60—70-prosenttisesti ja kehityspoliittiset sijoitukset sekä laina- ja sijoitustoiminnasta aiheutuvat menot 100-prosenttisesti Suomen julkisena kehitysapuna (ODA) OECD:lle. Finnfundille myönnettävää rahoitusta ei raportoida suoraan Suomen julkisena kehitysapuna, vaan raportointi tehdään yhtiön tekemistä sijoituksista.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 150 000 euroa ja sijoitusmenojen osuudeksi 69 580 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Momentin määrärahatason pysyvä alentaminen (HO 2023) | -60 000 |
| Yhteensä | -60 000 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2024 talousarvio | 69 730 000 |
| 2023 talousarvio | 129 730 000 |
| 2022 tilinpäätös | 129 730 000 |